Oletko itse lukenut kyseisen kirjan, nimittäin sen alkuperäisen version? Siitä kun on olemassa monenlaisia väärennöksiä liikkeellä. Ensin natsien väärennös toisen maailmansodan alla, jota nytkin vielä hiljattain on suomessakin uusintapainoksena levitetty. Siitä puutuu kokonaan kirjan teologinen osa, se on karsittu siitä pois. Suomenkielellä on kuitenkin saatavana kustannusosakeyhtiö Vasaran julkaisu vuodelta 1939, jossa tuo teologinen osa on mukana ja se on aivan eri kirja kuin tuo väärennös. Laitan tähän vielä loppuun ensimmäisen foorumimme ylläpitäjän Justinoksen kommentin tuosta kirjasta:
En ole kuullut, että kukaan olisi tulkinnut Lutherin vaatimusta synagogien polttamisesta otettavan muuten kuin kirjaimellisesti. Lutherhan esittää ko. teoksessa kuusikohtaisen listan, jonka tarkoituksena näkyy olevan viedä juutalaisilta mahdollisuus opettaa uskontoaan, sekä vaikutusvalta talouteen ja politiikkaan. Luther esittää, että
Ensiksi, että heidän synagoogansa tai koulunsa sytytettäköön tuleen, ja mikä ei tahdo palaa, se peitettäköön ja umpeenluotakoon maalla, ettei ikänä yksikään ihminen näkisi siitä kiveä eikä kuonaa.
…
Toiseksi, että heidän talonsakin samalla tavalla rikkirevittäköön ja hävitettäköön, sillä niissäkin he harjoittavat samaa, mitä he kouluissaan harjoittavat. Sen sijaan heidän annettakoon asua ulkosuojissa ja talleissa, kuten mustalaisten, jotta he tietäisivät, etteivät he ole herroja maassamme, kuten he kerskailevat, vaan ainoastaan vankeja maanpaossa, kuten he lakkaamatta Jumalan edessä meistä parkumalla huutavat ja valittavat.
Kolmanneksi, että heiltä otettakoon pois kaikki heidän rukouskirjansa ja Talmudin selityksensä, joissa sellaista epäjumalanpalvelusta, sellaisia valheita, kirouksia ja jumalanpilkkaa opetetaan.
Neljänneksi, että heidän rabbiineitaan kiellettäköön elämän ja hengen menettämisen uhalla vast’edes opettamasta, sillä sellaisen viran he ovat täydellä syyllä menettäneet
…
Viidenneksi, että juutalaisilta kokonaan peruutetaan tien ja saattovartion käyttöoikeus, sillä heillä ei ole maaseudulla mitään tekemistä, koska he eivät ole herroja, ei virkamiehiä eivätkä kauppiaita tai sentapaisia.
…
Kuudenneksi, että heiltä kiellettäköön koronkiskominen, jonka heiltä Mooses on kieltänyt, koska he eivät ole omassa maassaan eivätkä vieraiden maiden herroja, ja heiltä otettakoon kaikki omaisuus ja hopea- ja kultakalleudet ja pantakoon syrjään talletettaviksi.
…
Kuitenkin kysymykseen antisemitismistä on vastattava, että Lutherin teos ei ole antisemitistinen. Se on asian anakronistista tulkintaa. Lutherin kirja ei kohdistu juutalaisiin etnisenä ryhmänä, vaan juutalaiseen uskontoon. Lutherilla ei ole mitään tekemistä rotuoppien kanssa. Keskiaikaisessa Euroopassa tunnettiin juutalaisuudesta kristinuskoon kääntyneitä juutalaisia, eivätkä nämä olleet juutalaisvihan kohteena.
Lutherin teoksen taustalla on tietääkseni se, että Lutherin tietoon oli tullut, että juutalaiset olivat yrittäneet käännyttää kristittyjä juutalaisiksi. Luther oli aikaisemmin elätellyt toiveita siitä, että reformaatiossa esille tullut raamatullinen oppi olisi vedonnut juutalaisiin paremmin kuin katolisen kirkon opetus.
Mielestäni Lutherin teoksen tulkinnallisen taustan muodostaa aikakauden yhteiskunnan uskonnonvapautta koskeva cuius regio, eius religio -käsitys, jonka mukaan ruhtinas määrää alueensa uskonnosta. Se, joka ei tähän uskontoon sopeudu, joutuu muuttamaan alueelle, jossa hänen uskontoaan tunnustetaan. Vallitsevaa uskonnollista käsityskantaa vastaan saarnaaminen oli rikos, josta rankaistiin hyvin ankarasti, mm. kuolemanrangaistuksella tai maasta karkottamisella. Sama käytäntö oli voimassa mm. Ruotsi-Suomessa.
Juutalaisilla oli siis tässä mielessä hyvin erikoinen erityisasema, joka antoi heille mahdollisuuden harjoittaa heidän omaa uskontoaan. Juutalainen synagoga luterilaisessa kaupungissa oli siihen nähden hyvin kummallista, ettei katolisia tai reformoituja kirkkoja, kokouksia tai edes yksityishenkilöitä siellä sallittu. Sama päti katolisiin ja reformoituihin. Ns. Pärttylinyön verilöyly on hyvä esimerkki siitä, millä tavoin eriuskoisiin 1500 ja 1600-luvun maailmassa suhtauduttiin; Kolmikymmenvuotinen sota puhuu samaa kieltä. Tässä valossa meidän on helpompi ymmärtää Lutherin suhtautumista siihen, että suojattua erikoisasemaa nauttivat juutalaiset alkavat käännyttämään kristittyjä. On tietenkin itsestään selvä, että meidän mielestämme Lutherin kirjoitukset tässä yhteydessä ovat raakalaismaisia. Samanlaisilta näyttävät meidän silmissämme tosin monet muutkin aikakauden rangaistuskeinot, esimerkiksi teilaaminen eli jäsenten irtirepiminen, rikollisten ruumiiden pitäminen julkisesti näytteillä jne. Joissakin asioissa voidaan varmaan sanoa ihmiskunnan edistyneen, vaikka tuo edistys on pelottavan helppo saada katoamaan (kuten maailmansodissa).
Vaikka siis Lutherin neuvot tässä asiassa ovat epäinhimillisiä ja verrattavissa lähinnä nykypäivän pakolaisvihaan, ne kuitenkin pyrkivät siihen, että juutalaisilta viedään mahdollisuus uskonnonharjoittamiseen ja omien koulujensa pitämiseen, heitä estetään liikkumasta paikkakunnalta toiselle ja heidät laitetaan tekemään ruumiillista työtä - eivät sinänsä juutalaisten tuhoamiseen etnisenä ryhmänä. Taustalla on ajatus siitä, että näin he eivät kykene levittämään uskontoaan. Sinänsä tämä ei ole mitään ihmeellistä siihen verrattuna, miten katolisten mielestä luterilaisia ja reformoituja, reformoitujen mielestä katolisia ja luterilaisten mielestä katolisia ja reformoituja tuli kohdella.
On myös hyvä huomata, että pääosa teoksesta on eksegetiikkaa, jossa käsitellään Jeesuksen messiaanisuutta.
No laita tarkka sitaatti kirjan nimellä ja sivunumerolla, jota sinulla ei ole. Jos löydät sen, niin tulen pesemään jalkasi.