Miitin järjestäminen


#21

Siellä on aika paljon kaikkea taidetta ja muistomerkkiä, että jokainen saa halutessaan varmasti tukea omille tulkinnoilleen. Ehkä noissa kuitenkin on myös kokonaisuutena hivenen mollivoittoinen sävy.

Tässä Wikipedia:

Puistoon sijoitetuista julkisista taideteoksista näkyvimmällä paikalla on Robert Stigellin yli 4 metrinen veistos ”Haaksirikkoiset”. Teoksen aiheena on haaksirikkoon joutunut perhe. Kun teos paljastettiin loppuvuodesta 1898, se sai myös voimakkaita poliittisia merkityksiä sorto­vuosien vuoksi: haaksirikkoon joutunut perhe on kääntänyt selkänsä itään ja kohottaa katseensa pelastuksen toivossa kohti länttä.

Rantaa pitkin kulkevan Laivasillankadun ja Saksalaisen kirkon välisellä alueella sijaitsee kolme muuta taideteosta. Gunnar Finnen teos ”Habsburg-höyrylaivan muistomerkki” on vuodelta 1939. Graniittinen kivipaasi on pystytetty kunnioittamaan Suomen sisällis­sodassa kaatuneita ja erityisesti höyrylaiva Habsburgin tuhossa 1918 hukkuneita saksalaisia sotilaita.

Niels Haukelandin ja Rafael Wardin ”Juutalaispakolaisten muistomerkki” (”Apua anovat kädet”) taas on pystytetty vuonna 2000 niiden juutalaisten muistoksi, jotka toisen maailman­sodan aikana luovutettiin Suomesta Saksaan. Muistomerkki koostuu kivipaadesta ja siihen nojaavasta kahdesta reliefistä. Paateen on kaiverrettu tapahtumaan liittyvää tekstiä sekä luovutettujen 8 henkilön nimet.

Gustav von Numersin ”Kuninkaallisen Suomen tykistörykmentin muistomerkki” on pystytetty paikalle, jossa rykmentin pääkasarmi toimi vuosina 1794–1811. Muistomerkki on graniittinen luonnonkivi, johon on kiinnitetty pronssinen muistolaatta.

Puiston eteläreunassa Tähti­tornin­kadun varressa on lammikko, johon vuonna 1928 pystytettiin Wäinö Aaltosen veistos Kahlaaja. Vuonna 1994 se kuitenkin vaurioituneena siirrettiin Rikhardinkadun kirjastoon. Vuonna 2008 lammikkoon pystytettiin Marjo Lahtisen veistos Torso.

Tuosta puuttuu vielä se lipputanko, jossa on muistolaatta sotainvalideille: “Uhrin ansiosta lippu liehuu.”


#22

Jos a) miittiä puuhataan ylipäätään b) miittiin puuhataan jotain alustusta tai keskustelua, niin ehdottaisin aiheeksi modernia katolista teologiaa. Ort./Lut. akselin mielikuvat aiheesta pohjautuvat helposti paitsi olkiukkoihin myös vanhentuneisiin käsityksiin ja aiheella on myös ekumeenisia ulottuvuuksia.

Toinen mahdollinen ohjelmanumero voisi olla opastettu kirkkovierailu. Uspenskin, Tuomiokirkon ja Henkan lisäksi Helsingissä on muitakin kirkkoja, josta varmaan saisi pienellä vaivalla pummittua esityksen historiasta, arkkitehtuurista tms.


#23

Entäpä jos pidettäisiin paneeli modernista aiheesta “sosiaalisen median vaikutus kirkko-opin muodostumiseen” :slight_smile:


#24

Voiko noilla opastuksilla olla päissään? Jos ei voi, niin mun täytyy alkaa nyt heti hommailla Antille paikkaa katkolle.


#25

Tämä lienee nyt se klassikko? “Hei kuule, osaisitko neuvoa, kun… öh, yhdellä mun kaverilla on sellainen ja sellainen ongelma…”


#26

Joo. Sun puolesta kyselin kun ajattelin, että itsestäsi ei olisi siihen ollut.


#27

Saatan ilmaantua paikalle, mikäli tulevan miitin ajankohta stemmaa kalenterini kanssa. Olisi mukava nähdä teitä :slight_smile:


#28

Saatan minäkin. Saatte sitten arvailla kuka noista tuntemattomista on se pahis…
Ok. Laita t-paidan, jossa on Pietarin risti.


#29

Onko mitään ajatusta ilmoille heitettäväksi ajankohdasta, siis niinkin tarkasti kuin päivämäärä ja vuorokaudenaika? Toukokuussa olisi käytävä Lpr:ssa…


#30

Heitän ilmoille ajatuksen ajankohdasta lauantai 27.5.

Disclaimer: mitään takeita ei ole mistään.


#31

Tutustumassa Bulgarian ortodoksikirkkoihin toukokuun ensimmäisellä viikolla, joten sinne.


#32

Kannatan tätä päivämäärää.


#33

Onko ajatusta tarkemmasta kellonajasta ko. päivänä.
Minulle ei sovi 14 - 16, muut ajat sopivat jos paikka on jossain kaupungissa kehä III sisäpuolella.


#34

Montako kaupunkia on kehä III:n sisäpuolella?


#35

Katolilaiset lienevät tuona päivänä sankoin joukoin juhlimassa piispa Teemun 40-vuotista pappeutta… itse olen ainakin siellä kiinni aamusta iltamyöhään.


#36

Tarkkaan ottaen kolme: Helsinki, Espoo ja Kauniainen. Näistä ainoastaan Kauniainen kokonaan.


#37

Maantiedon pikakurssina tiedoksi että Kehä III sisäpuolella sijaitsee alueita neljästä eri kaupungista. Kokonaan Kehä III sisäpuolella sijaitsee vain yksi kaupunki, Kauniainen.


#38

Siis ilmaisestikin sen Helsingin piispa Teemun, joka on jo vihitty piispaksi ja on katolilainen :wink:


#39

Niinpä tosiaan. Unohdin ihan, että tästä Vantaastammekin on Kehä III sisällä Vaarala, Rajakylä ja Länsimäki.


#40

Muita ei taida ainakaan toistaiseksi olla?