Siellä on aika paljon kaikkea taidetta ja muistomerkkiä, että jokainen saa halutessaan varmasti tukea omille tulkinnoilleen. Ehkä noissa kuitenkin on myös kokonaisuutena hivenen mollivoittoinen sävy.
Puistoon sijoitetuista julkisista taideteoksista näkyvimmällä paikalla on Robert Stigellin yli 4 metrinen veistos ”Haaksirikkoiset”. Teoksen aiheena on haaksirikkoon joutunut perhe. Kun teos paljastettiin loppuvuodesta 1898, se sai myös voimakkaita poliittisia merkityksiä sortovuosien vuoksi: haaksirikkoon joutunut perhe on kääntänyt selkänsä itään ja kohottaa katseensa pelastuksen toivossa kohti länttä.
Rantaa pitkin kulkevan Laivasillankadun ja Saksalaisen kirkon välisellä alueella sijaitsee kolme muuta taideteosta. Gunnar Finnen teos ”Habsburg-höyrylaivan muistomerkki” on vuodelta 1939. Graniittinen kivipaasi on pystytetty kunnioittamaan Suomen sisällissodassa kaatuneita ja erityisesti höyrylaiva Habsburgin tuhossa 1918 hukkuneita saksalaisia sotilaita.
Niels Haukelandin ja Rafael Wardin ”Juutalaispakolaisten muistomerkki” (”Apua anovat kädet”) taas on pystytetty vuonna 2000 niiden juutalaisten muistoksi, jotka toisen maailmansodan aikana luovutettiin Suomesta Saksaan. Muistomerkki koostuu kivipaadesta ja siihen nojaavasta kahdesta reliefistä. Paateen on kaiverrettu tapahtumaan liittyvää tekstiä sekä luovutettujen 8 henkilön nimet.
Gustav von Numersin ”Kuninkaallisen Suomen tykistörykmentin muistomerkki” on pystytetty paikalle, jossa rykmentin pääkasarmi toimi vuosina 1794–1811. Muistomerkki on graniittinen luonnonkivi, johon on kiinnitetty pronssinen muistolaatta.
Puiston eteläreunassa Tähtitorninkadun varressa on lammikko, johon vuonna 1928 pystytettiin Wäinö Aaltosen veistos Kahlaaja. Vuonna 1994 se kuitenkin vaurioituneena siirrettiin Rikhardinkadun kirjastoon. Vuonna 2008 lammikkoon pystytettiin Marjo Lahtisen veistos Torso.
Tuosta puuttuu vielä se lipputanko, jossa on muistolaatta sotainvalideille: “Uhrin ansiosta lippu liehuu.”
Jos a) miittiä puuhataan ylipäätään b) miittiin puuhataan jotain alustusta tai keskustelua, niin ehdottaisin aiheeksi modernia katolista teologiaa. Ort./Lut. akselin mielikuvat aiheesta pohjautuvat helposti paitsi olkiukkoihin myös vanhentuneisiin käsityksiin ja aiheella on myös ekumeenisia ulottuvuuksia.
Toinen mahdollinen ohjelmanumero voisi olla opastettu kirkkovierailu. Uspenskin, Tuomiokirkon ja Henkan lisäksi Helsingissä on muitakin kirkkoja, josta varmaan saisi pienellä vaivalla pummittua esityksen historiasta, arkkitehtuurista tms.
Onko ajatusta tarkemmasta kellonajasta ko. päivänä.
Minulle ei sovi 14 - 16, muut ajat sopivat jos paikka on jossain kaupungissa kehä III sisäpuolella.
Katolilaiset lienevät tuona päivänä sankoin joukoin juhlimassa piispa Teemun 40-vuotista pappeutta… itse olen ainakin siellä kiinni aamusta iltamyöhään.
Maantiedon pikakurssina tiedoksi että Kehä III sisäpuolella sijaitsee alueita neljästä eri kaupungista. Kokonaan Kehä III sisäpuolella sijaitsee vain yksi kaupunki, Kauniainen.
