Ei se kyllä alkutekstissä voitelua tarkoita. Ei ainakaan kirkkoisillä. Pyhä Henki on itse tuo sinetti, jokin mistä joku tunnistetaan. Tekstiä ei oikein voi lukea siten että “Mirhallavoitelu on Pyhän Hengen sinetti”. Sille (voitelulle) voidaan jälkeenpäin antaa symbolinen merkitys tässä yhteydessä, mutta tekstin mukaan Pyhä Henki on uskon sinetti, ei siis niin että voitelu on Pyhän Hengen sinetti.
D
Meikäläisittäin mirhallavoitelu on nimenomaan Pyhän Hengen lahjan sinetti. Se ihan sanotaan ääneen, kun joku voidellaan Kirkkoon liitettäessä. Toki muissa perinteissä piispan kätten päällepaneminen ajanee saman asian.
Luen tuon kohdan samassa hengessä kuin joku luterilainen varmaan voisi lohduttaa ahdistunutta sielua sanomalla, että sinut on kuitenkin kastettu.
Olen tietoinen tästä ortodoksisesta käytännöstä. Alkuteksti ei sitä kuitenkaan tue pienimmässäkään määrin. Ymmärrän että kyse on traditiosta. Pyhä Henki ei liiemmin kysele lupaa missä ja milloin se vaikuttaa.
Tuuli puhaltaa missä tahtoo . Sinä kuulet sen huminan, mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee. Samoin on jokaisen Hengestä syntyneen laita. Joh. 3:8.
D
En minä osaa kreikkaa, mutta kun epistolassa selostetaan Jumalan pelastustaloutta, niin ei varmaan ole kovin dramaattista ajatella, että tämä viittaa sakramentteihin. Kyllähän teillä evl.fissäkin varmaan ajatellaan, että pelastus tulee tylsistä ja tavallisista sakramenteista. Saarnastahan tekstissä on käytännössä kyse.
… ja sanasta. Mutta emme liitä ainetta sinne missä sitä ei ole mainittu. Ei siitä enempää. Tavallaan kunnioitan useita sakramentteja, koska niiden kanssa eletään uskoa todeksi. Minulle riittää kaksi, semminkin kun vietän ehtoollista useita kertoja (2 - 7) viikossa. Vaikka nöyränä pitää tietenkin sanoa että ei se määrä, jonka takaan minä, vaan se laatu, jonka takaa Jumala,
D
Juu. Ymmärrän tuon. Mutta sait varmaan kiinni ja tunnistat, miksi meikäläinen lukee tuohon sakramentin? Mietin että jäikö referenssi tässä tunnustuskuntakohtaiseksi omituiseksi referenssiksi.
Ymmärrän kyllä, kuten sanoin jo aiemmin. Luemme asioita jonnekin jonne joku muu lukee eri asioita.
Luin kirkkoisien kommentteja tuohon raamatunkohtaan plus pari muuta kommentaaria ja tartuin siihen. Ymmärrän kyllä että eri traditioissa asioita luetaan eri tavoilla. Pelastustalouteen viittaaminenkin ymmärretään kirkoissamme eri tavoilla.
Ei oikeastaan. Voisi sanoa että ne ovat välttämätön, mutta eivät riittävä ehto pelastukselle. Eli implikaatio ei kulje molempiin suuntiin.
Toki usko jolla ne otetaan vastaan on samalla uskoa sakramenttien vaikuttavuuteen olemisessamme Jumalan yhteydessä.
D
Paras luentatapa. Vaikka olisi samaa mieltä, voi ihan periaatteesta olla eri meiltä.
PS. Mitä isiä luit?
Didymos sokea ja Khrysostomos. Ancient Christian Commentary on Scripture.
D
Jos nyt vähän vielä vänkää, niin mihin tuo sitten viittaa jos ei sakramenttiin tms. lukijoiden tiedossa olevaan konkreettiseen tapahtumaan? Mitä funktiota viittaus palvelee?
Pyhä Henki on uskon sinetti. Aika selvä juttuhan tuo on. Ei siinä sanota että mirhallavoitelu on Pyhän Hengen sinetti.
Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne.
ἐν ᾧ καὶ πιστεύσαντες ἐσφραγίσθητε τῷ πνεύματι τῆς ἐπαγγελίας τῷ ἁγίῳ,
Konkreettinen tapahtuma on uskominen, ei mirhallavoitelu. Mutta jos joku lukee siihen mirhallavoitelun, niin eipä siinä mittään.
D
Arvostan kyllä provoa. Mutta samaa tapaan kuin kasteen funktio on uudestisyntyminen eikä vesi, niin mirhallavoitelun funktio on Pyhä Henki. 
EI se ollut provo. Pointti on siinä, että alkutekstissä mikään ei viittaa mirhalla voiteluun. Siitä ei vain pääse yli. Teksti sanoo että Pyhä Henki on uskon sinetti, se ei sano että mirhallavoitelu on Pyhän Hengen sinetti. Teksti viittaa yleisesti uskon dynamiikkaan, ei siihen mitä alkuseurakunta teki kasteen yhteydessä. Pyhä Henki on sinetti, ei mirhallavoitelu, josta teksti ei puhu yhtään mitään.
Muoks* Apt 19: 1 - 2, 6 "Apolloksen ollessa Korintissa Paavali vaelsi ylänköseutujen halki ja tuli Efesokseen. Hän tapasi siellä muutamia opetuslapsia ja kysyi heiltä: »Saitteko Pyhän Hengen, kun tulitte uskoon?» »Emme me ole kuulleetkaan mistään Pyhästä Hengestä», nämä vastasivat… ja kun Paavali pani kätensä heidän päälleen, Pyhä Henki tuli heihin ja he puhuivat kielillä ja profetoivat. "
Tässä kohti ei puhuta sinetistä, mutta pointti on selvä. Pyhä Henki on piste iin päällä. Samalla ei voida puhua kätten päälle panemisen automaattisesta yhteydestä Pyhän Hengen saamiseen. Muutenhan pitäisi puhua myös siitä, että jos ei puhu kielillä, niin Henki missasi hetken.
D
Ei pitäisi. Henki voi vaikuttaa monella tavalla. Vaikka siten, että kristitty vastustaa syntiä.