Olen käsittänyt, että VT:n lain idea oli olla preskriptiivinen (eli “tehkää näin kun tapahtuu näin”) lähinnä Israelin maallisessa oikeuskäytännössä. Mutta ihmisen ja Jumalan suhteessa sillä on demonstratiivinen tehtävä, eli se osoittaa todeksi sen välimatkan, jota myös kutsun synniksi.
Luin jostain jotain, että perisynnistä olisi olemassa jonkinlainen lainopillinen tai “imputatiivinen” versio, jossa Aatamin synti jollain tavalla koko ihmiskunnan edustajana “nähtäisiin” tai “luettaisiin” kaikkien osaksi. En usko tähän, tai en pidä tätä tarpeellisena. Vaan lähden ihan siitä käytännön puolesta, että ihminen ei synny aktuaaliseksi persoonaksi, vaan potentiaaliseksi, ja kasvaa vasta lapsuuden aikana aktuaaliseksi. Mutta koska tämä kasvu tapahtuu välittyneesti, langenneiden vanhempien ja hoitajien kautta, lapsi “kasvaa eroon Jumalasta”, tai paremmin sanottuna “kasvaa sellaiseksi persoonaksi, jonka olemisessa ero Jumalasta näkyy, vaikuttaa ja toteutuu”.
Kaikki, minkä ihminen tekee maallisen vaelluksensa aikana, tapahtuu tilanteessa, jossa ihmisen persoona eli ole täysin muokkautunut sellaiseksi kuin suora yhteys Jumalaan sen tekisi. Eli synti on “läsnä” monessa asiassa. Ihminen ei ole langennut niin intensiivisesti kuin mahdollista, mutta niin ekstensiivisesti kuin mahdollista. Esimerkiksi uskon, että voin keittää kahvia niin, että synti vaikuttaa siihen melko vähän jos ollenkaan.
Kaikki seksi on syntiä siinä merkityksessä, että seksuaalisuus ilmentää sitä, mitä ihminen on ja missä vaiheessa hän on kasvussaan yksilönä. Siis seksi itsessään ei ole syntiä, mutta sitä on mahdotonta kenenkään toteuttaa “itsessään” tai “sellaisenaan”. En käsittele tätä edes väitteenä subjektiivisesta kokemuksesta tai mistään universaalista pessimismistä, vaan matemaattisena mallina siitä, mitä ovat suhteessa oleminen ja sen esteet.
Eli kaikki itsessään ei ole syntiä, mutta niin kauan kuin ylösnousemus ei ole tapahtunut, on ihmisellä kaikkeen syntisen näkökulma. Ja seksi vain ilmentää sitä vahvemmin ja syvemmältä kuin vaikkapa kahvin nauttiminen.