Kehen apostoliin viittaat? Paavali ainakin on lopulta hyvinkin epämääräinen tässä asiassa ja suoraan myös esittää vaatimuksia pelastukselle. Kirjoittaa jopa itsestään, että ahkeroi pelastuksekseen, jotta EHKÄ pelastuisi.
Ymmärrän kyllä luterilaisen itseymmärryksen kautta eron lain ja evankeliumin välillä, mikä nousee uskontulkinnan alusta eli Lutherin kokemuksista, mutta aivan samanlaisena sitä on vaikea aukottomasti perustella Uuden testamentin pohjalta. Enkä ole sitä mieltä, että se niin pitäisi perustellakaan. Luterilainen uskontulkinta on mielestäni aivan hyväksyttävä, vaikka en kaikilta osin samaa mieltä olekaan.
19Me tiedämme, että lain sanat kohdistuvat niihin, joilla on laki. Näin ei kukaan voi väittää vastaan, vaan koko maailma joutuu Jumalan tuomion alaiseksi. 20Eihän yksikään ihminen tule Jumalan edessä vanhurskaaksi lain käskyjä noudattamalla. Lain tehtävänä on opettaa tuntemaan, mitä synti on.
Vanhurskaus
21Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat. 22Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, 23sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta 24mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. 25Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, 26mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen.
Juu, myönnän luterilaisen opetuksen vaikutuksen ajatteluuni.
Minusta koko lain problematiikka tyhjenee tähän jakeeseen:
“Kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: ‘Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi’.” (Gal 5:14)
Kyse on siis käskysanasta, jota Jeesus vahvasti korosti. Asia on nähdäkseni varsin yksinkertainen, mutta sitä ei tule tulkita pelastusopillisesti, koska kukaan ei tuossa kuninkaallisessa vapauden laissa (Jaak) täysin onnistu, ei varmaan lähellekään. Kysehän ei ole kirjaimesta vaan hengestä. Pelastus pohjautuu sovitusvereen, mutta mielestäni tästä rakkauden käskystä ja laista on erittäin tärkeää olla samaa mieltä Jumalan kanssa.
”Joka nämä hylkää, ei hylkää ihmistä, vaan Jumalan.” (1.Tess 4:8)
Paavalin ymmärryksen jälkeen ymmärtää, että Paavali tarkoittaa uskon kilvoitusta eikä teoilla pelastumista ja itsevarma ei kukaan voi eikä saa olla, vaan Jumalan on tuomio. Ihmisen ei ole helppo pysyä oikean Armon alla, vaikka varmuus Kristuksesta on, mutta ei itsestä koskaan.
Itsevarmuus on pahasta ja hyviä tekoja tekee oikean Armon alla oleva, mutta armo ei voi olla armoa, jos siihen jotakin ehtoja lisätään.