Ei kun se on kirkollinen asema tai virka. Ei Suomessa ole ollut valtiokirkkoa vuoden 1870:n jälkeen. Ei sana vihkiä edellytä uskonnollista merkitystä. Vihitään sitä laivoja ja rautatieasemiakin. Se tarkoittaa, että ne otetaan siten käyttöön. Eikä siinä ole mitään uskonnollisia menoja meikäläisissä oloissa.
En tykkää tästä suomen kielen erottumisesta muista eurooppalaisista kielistä uskonnollisissa termeissä.
Katsotaanpa eglannin kieltä.
laiva vihitään - the ship is baptized/christened
ehtoollinen pyhitetään (konsekraatio) tai pitäisi pyhittää, vaikka kuulee myös siunaamisesta - the eucharist is consecrated
nunna vihitään - the nun is consecrated
avioliittoon siunataan - the marriage is officiated
pappi vihitään - the priest is consecrated
vainaja siunataan - the dead body is blessed
vihkivesi - holy water
Ehtoollinen pitäisi tämän mukaan vihkiä tai sitten vaihtaa paria muutakin sanaa.
Ei kai nyt kuitenkaan. Ehtoollisaineet konsekroidaan tai pyhitetään(?).
Vihkiminen on siis sitä, että joku tai jokin erotetaan pyhään tehtävään, siksi pappi tai nunna tai kirkko tai ehtoolliskalkki vihitään. Avioliittoon vihitään. Vihkiminen aiheuttaa erilaisen aseman kuin oli sitä ennen. Siunaaminen taas on rukousta.
Sitten on tietysti niin, että kansankielessä nmä menevät sekaisin. Hallitus voi siunata uudet säätötoimenpiteet iltakoulussa. Maallinen rakennus voidaan vihkiä tehtävään. Avioliitolain muuttumisen yhteydessä minusta vaikutti, että vihkimisen ja siunaamisen keskustelusta (eikö voitaisi edes siunata homoliittoja) siunaaminen sai tuollaisen kansanomaisen jälkikäteisen hyväksymisen osoituksen merkityksen, mitä se ei siis teologisesti ole.
Toivottavasti näin. Siunaamisestakin kuulee puhuttavan. Lisään sen tuonne.
Joskus puhutaan myös asettamisesta, mutta se on yksiselitteisesti väärin, Jeesus asetti ehtoollisen sakramentin.
Pappi kyllä lukee siunauksen ehtoollisaineiden päälle (ok, kamala svetisismi, miten se oikeasti pitäisi sanoa?)
Yksimielisyyden ohje näyttää puhuvan sekä konsekraatiosta että siunaamisesta.
Konsekraatiosta me uskomme, opetamme ja tunnustamme, että mikään ihmisen teko tai jumalanpalveluksen toimittajan lausuma sana ei tee Kristuksen ruumista ja verta ehtoollisessa läsnä oleviksi, vaan läsnäolo on tunnustettava yksinomaan Herramme Jeesuksen Kristuksen kaikkivaltiaan voiman aikaansaamaksi.
Samalla me kuitenkin yksimielisesti uskomme, opetamme ja tunnustamme, että Herran ehtoollista vietettäessä asetussanoja ei suinkaan tule jättää lukematta, vaan ne on lausuttava julkisesti, niin kuin on kirjoitettu: “Siunattu malja, jonka me siunaamme” 1 Kor. 10:16 (1 Kor. 11:23-25). Siunaaminen toimitetaan toistamalla Kristuksen sanat.
7. Kristuksen pyhä ehtoollinen - Yksimielisyyden ohje - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko
STLK:n sivuilla on tämmöinen:
Luterilaiset tunnustuskirjat kiinnittävät huomiota siihen, mitä kaikkea ehtoolliseen kuuluu. Ne sanovat: “Siunaaminen eli asetus sanojen lausuminen ei vielä sinänsä saa sakramenttia aikaan, ellei noudateta koko sitä ehtoollisen toimittamisen järjestystä, jonka Kristus on säätänyt. Mitään sakramenttia ei ole siellä, missä siunattua leipää ei jaeta, oteta vastaan eikä nautita, vaan missä se suljetaan sakramenttilippaaseen tai uhrataan tai niissä sitä kannetaan kulkueessa [kuten paavin kirkossa tehdään]. Meidän on noudatettava Kristuksen käskyä: 'Tehkää tämä”. Siihen kuuluu koko toimitus, koko sakramentin toimittaminen. Kristillisen seurakunnan kokouksessa otetaan esiin leipää ja viiniä, toimitetaan siunaaminen ja jakaminen; ehtoollinen otetaan vastaan, syödään ja juodaan; samalla julistetaan Herran kuolemaa. Tämä käsky on pidettävä siitä mitään poistamatta tai muuttamatta. Näin pyhä Paavali (1 Kor. 10) kuvaa meille leivän murtamisen ja vastaanottamisen koko toimituksen. (Yksimielisyyden ohje 7, 83-84.’ K 1990,s. 527.)
Vakavia asioita, sekä pyhän ehtoollisen sakramentista
Yksimielisyyden ohjeessa olisi hyvä nähdä alkuteksti. Veikkaisin, että on käytetty eri sanaa sielläkin.
Niin minäkin arvelen. Mutta tästä juuri en pidä, ettei ole nähty vaivaa termistön istuttamiseen suomalaiseen suuhun.
Alkutekstihän löytyy netistä, vaikka: Concordien-Formel (1577) [Die Lehrer werden leuchten, wie des Himmels Glanz, und Die, welche Viele zur Gerechtigkeit weisen, wie die Sterne, immer und ewiglich.]
Aika tarkkoja suomennoksia ovat siis sanat “konsekraatio” ja “siunaaminen”.
Olisiko ajatuksena että tapahtuma kokonaisuudessaan on konsekraatio ja siunaaminen koskee asetussanojen lausumista?
Latinankielinen teksti taitaa olla se meidän sitova versio. Onko sinulla antaa sen tekstiä vertailun vuoksi. Kiitos tästä.
(Sovinnonkirja on kirkkolaissa määritelty tunnustuspohja ja siinä teksti oli latinaksi, vaikka alkuteksti oli saksaksi.)
Concordia Triglotta: The Symbolical Books of the Evangelical Lutheran Church
Pdf-tiedoston sivulla 418, kirjan sivulla 810. Tiedostoa ei voi copypastettaa niin en kirjoita nyt sitä tähän. Kommenteista olen kiinnostunut.
Kyllä se näyttää puhuvan noissa kohdissa consecratiosta ja benedictiosta.
En nyt aivan kokonaan lukenut käytyä keskustelua, joten saatan toistaa jotakin. Aihe on kuitenkin sellainen, mihin liittyviä asioita olen pohtinut.
Olen siis itse metodistikirkon pastori ja meillä enemmistö on perinteisen avioliittonäkemyksen kannalla. Vuosien varrella on aiheesta keskusteltu ja ratkaisuna sille, että jos jostakin syystä tuleekin vaatimukseksi vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, että luovumme vihkioikeudesta.
Vihkioikeudesta luopuminen olisi ratkaisu toki tähän ulkopuolelta tulevaan vaatimukseen. Sen sijaan se ei vastaa lainkaan yhteisön sisältä tuleviin kysymyksiin. Seksuaalivähemmistöthän eivät maailmasta katoa, vaikka kirkko luopuisi vihkioikeudesta ja yhteisön sisällä olevat seksuaalivähemmistöt saattavat silti haluta yhteisönsä siunauksen liitolleen.
Kun olen tätä ajatellut, niin olen tullut tulokseen, että vihkioikeudesta luopuminen olisi juuri yhteisön sisältä tulevan painostuksen kannalta huono asia. Uskon Suomen uskonnonvapauslain olevan niin vahva, että se tulevaisuudessakin vahvistaa uskonnollisten yhdyskuntien oikeuden tehdä omia käytäntöjä ja rajoituksia vihkimisiin. Mikäli siitä luovuttaisiin, yhteisön pastoreilta (tms.) lähtisi samalla tämä vihkioikeuden tuoman laillisuuden ja uskonnonvapauden tuoman erioikeuden muodostama velvollisuus. Koska yhteisön pastorin toimittamalla vihkimisellä ei ole mitään laillista tai virallista asemaa, sen johdosta olisi nähdäkseni hyvin vaikea rankaista kyseistä pastoria työnantajan tai vastaavan ominaisuudessa.
Toisaalta tiedostan, että näkökulmani on tässä vahvasti protestanttinen. Katolisilla ja ortodokseilla on erillisen kanoniset ja kirkkolait plus tietenkin avioliitto on sakramentti, mikä tekee toimituksesta huomattavasti erityisemmän kuin protestanteilla, joilla yhtä lailla avioliittoon vihkiminen voisi tapahtua maistraatissa.
Kyllä. Siksi ihmettelen evlut kirkon sisällä nähtyä keskustelua vihkimisoikeudesta luopumisesta muka keinona poistaa sisäiset kiistat siitä keitä vihitään. Ihan yhtä lailla voisi kiistellä siitä keiden liitto “siunataan”, “vahvistetaan” tai mitä termiä ikinä käytetäänkin.
Vihkimispakko vihkimisoikeuden kaverina olisi mieletön, mutta suuri yleisö ei ymmärrä että rajoituksia on muitakin kuin sukupuoli; esimerkkinä vaikka Katolinen kirkko ja eronneet.
Kyllähän se poistaisi kiistan siitä, ketä vihitään, jos kerran päädyttäisiin siihen, että ketään ei vihitä. Mutta tällainen päätös varmaan lisäisi kirkosta eroamista.
Se, ketä siunataan on aina ollut pointti. Ei se, kenet vihitään. Pointtini on aina ollut se, että pakotetaan Jumala kuuntelemaan miten hänen nimissään siunataan jotakin mitä ei ilmoituksen mukaan voida siunata (samaa sukupuolta olevien liitto).
Enkä väitä että tämä on siunauksen pyytämisen motiivi ihmisten puolelta. Se on taustalla vaikuttava tiedostamaton(kin) pyrkimys rapauttaa luottamus siihen mitä Jumala on sanonut.
Vihkijän motiivi on teologisesti pahempi. Se on räikeää Jumalallisen käskyn mitätöi mistä ja itsensä asettamista tietämään Jumalaa paremmin mikä on oikein ja mitä Jumala oikeasti on sanonut.
Vihkioikeuden poisto ei kuitenkaan kasvattaisi siunattavien määrää.
D
Onko tässä jotain ongelmaa että siunattavien määrää ei kasvatettaisi?
Puhuin samaa sukupuolta olevista.
D