Henkilökohtaisesti, minä olen ateisti. En edes kuulu kirkkoon. Mutta luen paljon Raamattua ja olen ihastunut Raamatun todistukseen ihmisen pojasta. Siinä on todellista viisautta. Jumalaan minun on aina ollut vaikea uskoa.
Vaikuttaa nyt jo hiukan henkilökohtaiselta trollaukselta. 
Jätetään tähän.
Jumala, mikäli on olemassa tuskin pahastuu vaikka teoretisoinkin hänestä.
Olen minäkin Raamatun lukenut (moneen kertaan) ja jotain siitä ymmärtänyt.
Tämä selittää paljon aiempiakin kirjoituksiasi, kun et paljon antanut arvoa apostolien opetukselle. Se selittää myös sen, miksi et ymmärrä Raamattua (oikein). Siihen tarvitaan Pyhän Hengen herättämä ymmärrys.
2 tykkäystä
Teknisesti luterilaisittain Pyhä Henki voi auttaa tulkitsemaam Raamattua oikein jopa ennen kokemusta uskossa olosta.
D
1 tykkäys
Teknisesti edellä totesinkin asian juuri näin. En puhunut mitään uskossa olosta.
Mielenkiintoinen juttu. Tekeekö se Pyhä henki ihmisen ymmärrykselle ja älykkyydelle jotain? Jos tekee, niin mitä?
Avaa Jumalan sanaa. Älykkyyttä ei juurikaan tarvita, kuuliaisuutta enemmänkin.
Itse olen katolinen, mutta en kyllä näe “luupää luterilaisten” olevan tässä mielessä mikään yhteyden este. Katolisessa, eikä kai ortodoksisessakaan kirkossa luterilaisilla ei ole mitään asiaa kommunniolle. Ja hyvä niin. Päinvastoin homma kyllä toimii, mikä mielestäni on huono asia, mutta ei kyllä oikeuta syyttämään luterilaisia luupäisyydestä.
Minustakin tämä monergismi/synergismi - vääntö on aina ollut erittäin omituista. Sillä ei ole oikein pohjaa missään. Ei missään vanhassa kirkossa, eikä Raamatussa. Raamatussa Jumala on synergistinen. Abraham puhuu Jumalan pelastamaan synnittömät Sodomasta, Mooses taivuttaa Jumalan säästämään israelilaiset jne. Jos Raamattu on ainoa auktoriteetti niin miksi näitä ei sitten uskottaisi?
Kirkot uskovat, että pelastus on täysin Jumalan armosta, mutta tämän pelastuksen voi saada, jos siihen uskoo. Sekin on synergistä. Pelastuksen jälkeen alkaa pyhittyminen, jossa käytännössä kai kaikki kompuroivat jollain tavalla, ehkä jopa ne, jotka on julistettu pyhiksi.
“… myös he pelastuvat, mutta ikään kuin tulen läpi…!” on suora sitaatti Paavalin kirjeestä. On vaikea kuvitella mitä muuta tämä tarkoittaisi, kuin niitä uskovia ihmisiä, jotka uskostaan huolimatta lankeavat ajoittain syntiin. On myös sellaisia syntejä, joiden ajalliset vaikutukset ovat niin järkyttäviä ja myös muita kuin synnin tekijää itseään koskevia, että kaikille tekee vaikeaa sanoa hautajaisissa, että tämä kaveri meni nyt suoraan taivaaseen, tai ainakaan vilpittömästi sanoa niin. Vilpittömyys on erittäin tärkeää, koska taivaassa ei voi olla, kuin täysin vilpitön.
Se mitä tulen läpi pelastuminen tarkoittaa menee sitten syvän teologian puolelle. Katolisella kirkolla on oppi kiirastulesta, protestanttisilla ei käsittääkseni ole mitään vastaavaa.
Annan siis ääneni synergismille, mutta pidän itselläni vapauden vedota molinismiin, jos tiukka väittely tulee.
Haluan nyt vastata sinulle, vaikka ei ole tavallaan mitään vastattavaa. Minun ajatukseni kiinnittyy automaattiseti tähän: "
ja siitä se lähtee se tarvittava kuuliaisuus ja ahkerointi yms. vilpittömyys uskon harjoittamisessa. Ei lammas mitään sellaista itse osaa, mikä Jumalalle kelpaisi. Ei edes usko eikä katuminen. Uskon alkaja ja ylläpitäjä on Jumala. Taas täytyy vastaanottaa ja tahtoa. (Sekin on perimmältään Jumalan vaikuttamaa.) Hän yksin tietää, miksi näyttää, että toiset eivät usko yms. Ei minulla ole mitään vaikeutta ymmärtää ko. Raamatun lausetta.
1 tykkäys
Määritelmäkysymys.
Luterilaisen korviin synergia kuulostaa joltain muulta kuin uskolta. Ja onhan täällä ainakin lainattu ortodoksipiispoja jotka sanovat että apostolin puhuessa työtoveruudesta Jumalan kanssa se tarkoittaisi yhteistyötä (myös oman) pelastuksen eteen. Yms.
Usko on sen sijaan kuin käsi joka ottaa lahjan vastaan. Näin meille on opetettu. Sekä että usko syntyy vain Pyhän Hengen vaikutuksesta, kuultu ja luettu sana synnyttää uskon. Miten se voisi olla synergiaa mekityksessä yhteistyö?
Jos synergian määritelmä sen sijaan kattaisi uskomisen, sen pitäisi olla jotain tyyliin “ihmisen mukanaolo pelastumisessa”. Mutta mitä järkeä siinä olisi - eihän kukaan vakavissaan julista sellaista oppia että ihmisessä ei tapahdu mitään kun Jumala antaa armonsa. Jumalako pelastaisi olentoja jotka eivät ole missään yhteydessä häneen eli eivät usko? Tuommoinen olisi jotain kvasikristillisyyttä, eikä ainakaan lähelläkään klassista kristinuskoa.
2 tykkäystä
Helluntailaiset nimittävät meitä luupääluterilaisiksi, osaa siis, tunnustan olevani.
Jos pääsisi kat. ort. ehtoolliselle pystyisin menemään, koska asetussanat oikein. En tiedä miksei ort. en pääse, en ymmärrä uhri lisäystä enkä muista mitä opetettu, mutta mennessäni ajattelisin Lutherin raamatullisen opetuksen mukaan.
Mitä eroa on kat. ja anglikaanikirkon prot.opet. seremonian välillä? EN näe mitään.
Hyväksyn katoliset uskoviksi, vaikka siis sydämeen ei näe.
Osaa helluntailaisista en kestä, enkä menisi heidän enkä päästäisi heitä HPE:lle. Ero on valtava.
Kirjoitelen tänne siis epävirallisena ev.lut. maallikkona, tosin uskovana, mutta tietämättömänä, pelkästä keskustelun kaipuusta.
Minä olen myös nimittänyt itseäni luupääksi. Ja puupääksi.
En tiedä mistä tuo termi on lähtöisin.
Voisi arvailla että se liittyy siihen että meidän kirkkomme on perinteisesti korostanut paljon oppia ja tunnustusta. Muut ovat ehkä pitäneet sellaista kovakalloisuutena - että emme pysty keskustelemaan joustavasti emmekä hyväksy helposti esimerkiksi yhteiskristillistä tavoitetta häivyttää kaikki opilliset kiistat ja yhtyä “Jeesus yksin” -fiilistelyyn.
Ironia on ihan hyvä juttu, eikä luupää ehkä tittelinä pahin ole vaikka sen saisi toisesta puljusta.
2 tykkäystä
Itse en pidä tästä ja muistutan kysyttäessä että katolisten ja ortodoksien kristittyjen on pyydetty olemaan osallistumatta luterilaiselle ehtoolliselle. En voisi itse kuvitellakaan osallistuvani kat tai ort ehtoolliselle.
Samoin, mutta oma perusteluni ovat kuten edellä esitin. Jumalan ja ihmisen monergism ja synergismi toimivat eri tasoilla.
D
1 tykkäys
Teknisesti en ymmärrä missä sanoit näin.
D
Minulle kohta on selvästi synergistisen pelastuskäsityksen mukainen, koska siinä kehotetaan ahkeroimaan ja tekemään, jotta pelastuttaisiin. Se seikka, että tekemisen vaikuttaa Jumala, ei poista sitä, että kohdan mukaan pelastuksen edellytys on ihmisessä tapahtuva tekeminen.
Niin voihan sen kirjaimellisesti ottaen lukea niin, jos esiymmärrys varsinkin on siihen suuntaan. Luterilaisen on mahdoton oppinsa ja muualta Raamatusta peräisin olevilta selviltä kohdilta ymmärtää tätäkään kohtaa synkretistisesti, mahdotonta. Sovitus ja lunastus on yksin Kristuksen Jeesuksen ansio eikä muu tule kysymykseen, ei!
Tämä on vähempiarvoinen kohta Pyhän Hengen johdatuksessa meille.
Samoin se kohta, missä Paavali käskee naisia vaikenemaan seurakunnassa ei voi tarkoittaa, että naiset pelastuisivat pysymällä hiljaa, synnyttämällä ja hoitamalla kotia, vaan yksin armosta ja uskosta Jeesuksen teon tähden hekin. Olisi ihan hassua. Kurinpitoa on molemmat kohdat. Naiset olivat vissiin lyöneet laimin velvollisuutensa perhettään kohtaan, juoruilivat, häiritsivät ja kovaäänisesti nauttivat päästessään vähän tuulettumaan eivätkä ymmärtäneet lähteä pois jo jne. 
Esim. Kirje Galatalaisille 3
Ei laki vaan usko
1
Te mielettömät galatalaiset, kuka teidät on lumonnut? Asetettiinhan teidän silmienne eteen aivan avoimesti Jeesus Kristus ristiinnaulittuna!
2
Vastatkaa vain tähän kysymykseen: saitteko te Hengen tekemällä lain vaatimat teot vai kuulemalla ja uskomalla evankeliumin?
3
Kuinka voitte olla noin mielettömiä! Te aloititte Hengen varassa. Pyrittekö nyt päämäärään omin avuin?
4
Turhaanko tämä kaikki on tullut teidän osaksenne? Tuskinpa vain.
5
Lahjoittaako Jumala teille Hengen ja antaako hän voimatekojen tapahtua teidän keskuudessanne sen tähden, että te noudatatte lain käskyjä, vai sen tähden, että te uskotte kuulemanne evankeliumin?
6
Muistattehan Abrahamin: »Hän uskoi Jumalan lupaukseen, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi.»
7
Tietäkää siis, että todellisia Abrahamin jälkeläisiä ovat ne, joilla on usko.
8
Pyhät kirjoitukset tiesivät jo edeltäpäin, että Jumala tekee vanhurskaiksi kansat, kun ne uskovat. Jumala näet ilmoitti edeltäpäin Abrahamille hyvän sanoman: sinun kanssasi saavat kaikki kansat siunauksen.
9
Näin ne, joilla on usko, saavat siunauksen yhdessä Abrahamin kanssa, joka uskoi.
10
Ne taas, jotka luottavat lain noudattamiseen, ovat kirouksen alaisia. Onhan kirjoitettu: »Kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea, mitä lain kirja käskee.»
11
On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla, sillä »uskosta vanhurskas saa elää».
12
Mutta laki ei rakenna mitään uskon varaan, vaan: »Joka tekee mitä laki vaatii, saa siitä elämän.»
13
Kristus on lunastanut meidät vapaiksi lain kirouksesta tulemalla itse kirotuksi meidän sijastamme, niin kuin on kirjoitettu: »Kirottu on jokainen, joka on ripustettu paaluun.»
14
Näin tapahtui, jotta kaikki muutkin kansat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä saisivat Abrahamille luvatun siunauksen ja me häneen uskovina saisimme luvatun Hengen.
1 tykkäys
En mene sanomaan ortodoksipiispoista mitään, mutta eikö usko ole jo ensimmäinen, ehkä lopullinenkin vastaus Jumalalle?
Miksi kaikilla ei ole tätä kättä, joka ottaa uskon vastaan ilman, että ihminen itse ojentaa sen käden? Ottaako mielestäsi jokainen joka kuulee sanan uskon vastaan, koska se silloin syntyy hänessä?
Mielestäni sekoitat yhteistyön ja vuorovaikutuksen liittyen pelastukseen. Pelastus yksinkertaisesti täytyy ottaa vastaan täysin Jumalan ehdoilla. Sekin on synergistä siinä mielessä, että se täytyy itse ottaa vastaan. Varsinainen synergistinen suhde Jumalaan alkaa sitten vasta siitä.
Voi tietysti jollain teologisilla perusteilla väittää, että Jumala ei pelasta jokaista katuvaa syntistä, mutta itse en näillä lukemisilla siihen usko. Mikäli monergismi käsitetään niin, että Jumala yksin voi päättää, niin se on tietysti totta, Jumala voi halutessaan olla pelastamatta yhtään ketään. Uskomme mukaan meille on kuitenkin Jumala ilmoittanut tien, jonka kautta voimme pelastua,
Monergismin ehkä keskeisin ongelma on se, että miksi on käsketty julistaa evankeliumi kaikkialle maailmaan, jos pelastuneet on ennalta määrätty, eikä evankeliumi pelasta ketään?
Totta kai synergian määritelmä kattaa uskomisen ihan Sola Scriptura: "Kuinka he voisivat uskoa, jollei julisteta … "
Mikään Uudessa testamentissa ja Paavalin kirjeissä ei viittaa siihen, että Jumala vain antaa uskon ilman, että ihminen itse vaikuttaa siihen,