Muistatko, miksi loppiaista edes vietetään? Hesarin käsitykset

Muistatko, miksi loppiaista edes vietetään? Tulkintoja on useita

Keskiajalla loppiainen kytkettiin idän tietäjien saapumispäiväksi Jeesuksen seimelle.
Teologinen pulma nousee siitä, miten kolme tietäjää saapui vastasyntyneen luokse, kun joulun ja loppiaisen välissä on kaksi viikkoa.

Jäi ihmetyttämään ja huvittamaan Hesarin esittämä ‘teologinen pulma’. Mikä ihmeen pulma? Olen aina ollut käsityksessä, että tietäjät saapuivat paljon syntymää myöhemmin paikalle, jopa seuraavana tai sitä seuraavana vuonna, kuten tämän päivän messussakin Ville Auvinen opetti, eli että Jeesus oli tietäjien tullessa paikalle jopa vuoden parin ikäinen. Parin viikon aikaero nyt ei ainakaan ole mikään teologinen ongelma.

3 tykkäystä

Sellainen teologinen ongelma minulla oli lapsena, että jos kerran tietäjät tulivat loppiaisena, miten viattomien lasten päivä on jo aiemmin.
Tosiaankin, ei taida oikein olla ongelma tuollainen. Loppiaisaikana muistetaan kolmea suurta epifanista tapahtumaa, kuninkaiden kumarrusta, Kristuksen kastetta ja Kaanaan häiden ihmettä. Ei kai ole sellaista ajatustakaan, että nämä olisivat tapahtuneet juuri noina päivinä?

1 tykkäys

Sitäpaitsi tietäjäthän tulivat taloon eivätkä talliin. Mutta varmaankin Hesarin toimittajilla on asiassa hyvinkin suuri teologinen pulma.

2 tykkäystä

Ööh, kyllä tämä parin viikon väliaika Herran syntymän ja tietäjien tulon välillä on ymmärretty hienoiseksi ongelmaksi jo vuosisatoja sitten. Isä Jacobus Voragine (1200-luku) esitti Legendassaan eri aikoina tarjottuja ratkaisuyrityksiä ongelmaan. Hauskin niistä on sellainen, että tietäjät ratsastivat “dromedaareilla, jotka ovat hyvin nopeita eläimiä ja taittavat päivässä pidemmän matkan kuin hevoset kolmessa päivässä” (suom. minun). Laskeskelin huvikseni kartan ääressä, ja jos oletetaan, että tietäjät tulivat jostain nykyisen Irakin tienoilta ja dromedaarit kiitävät sadan kilometrin päivävauhtia, niin kyllä tuo taival saattoi hyvinkin parissa viikossa taittua.

Tosin aina yhtä tervejärkinen isä Jacobus ei pidä tätä “teologista” ongelmaa erityisen vakavana haasteena uskollemme. Tuskinpa meidänkään kannattaa niin tehdä.

2 tykkäystä

Ja taas keskustellaan Hesarista. :slight_smile: Ei se ole noin kiinnostava lehti.

Isä Oskari Juurikkala kirjoittaa itämaan tietäjistä Hapatusta-verkkolehdessä. Onko kyseessä hurskas legenda vai historiallinen tapahtuma? Tästä asiasta voi käsittääkseni aivan legitiimisti olla kumpaa mieltä vain. Padre Oscar kallistuu historiallisen tulkinnan kannalle; toki myös paavi Benedictuksen Kristus-trilogian kolmas osa eli Syntyi Neitsyt Mariasta (2014) antoi muutamia hyviä perusteluja historiallisen tulkinnan tueksi, niin että siksikään jutun otsikko “Uutta idän tietäjistä” ei osu aivan maaliin. Mutta hyvä juttu kuitenkin:

1 tykkäys

Olen kyllä erimieltä siitä, onko legitiimiä kuitata koko tapaus hurskaaksi legendaksi. Minusta sitä, kuten muitakaan Jeesuksen elämää koskevia raamatullisia tietoja ei tule leimata legendaksi.

Kokonaan toinen asia on se, että tapahtuman ympärille on kertynyt tradition ja kansanuskon laaja viidakko, jossa varmasti on sellaisiakin osia, joita voi olla syytä pitää pikemminkin legendana kuin historiallisena kuvauksena tositapahtumista.

3 tykkäystä

Kyllähän minäkin olen jo pitkään uskonut, että tietäjä-kertomuksilla on historiallinen perusta; en nyt kuitenkaan pitäisi minään anatheman aiheena, jos joku on toista mieltä. Meinaan, että uskon ydinasioista ei tässä kuitenkaan taida olla kyse.

Ei tietenkään ole ydinasia. Kyse ei ole oikeastaan vain tietäjistä, vaan koko Entmytogisierungista. Kysymys on sen verran laaja, ettei minulla nyt ole intoa siihen paneutua tämän enempää.

Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.