Munkin/nunnan nimi

Suomessa ylläpidetään myös ortodoksista nimipäiväkalenteria, joten kyllä ne osa suomalaista kulttuuria ovat, vaikka eivät olekaan osa minun kulttuuriani. Tosin minunkin etunimeni on käsittääkseni ortodoksisen nimen lempinimiversio.

Miksei? Suomi on kuitenkin kaksikielinen maa, kai kukin saa käyttää äidinkielensä mukaista versiota? Jos on kaksikielinen perhe, niin sitten saa ihan itse päättää, kuinka monta eetä lapsen nimeen tulee :laughing:

Mulla on itselläni uniikkinimi, kahdesta normaalihkosta suomalaisnimestä tehty yhdysnimi, ja kyllähän se joskus herättää ihmetystä. Tykkään kuitenkin itse nimestäni ja vieläpä ihan vapaaehtoisesti haluan pitää sen kutsumanimenä kokonaisuudessaan.

1 tykkäys

Ei vain ortodoksi. Ruotsin kirkon luostareissa moni on ottanut uusi luostarinimi. Se ei toisin seiso valtakunnanrekisterissä.

Erikaa näkee kyllä ihan yksikielisesti suomenkielisillä.

Jos oikein pragmaattisesti ajatellaan, niin eikö kaikenlaisten tunnisteiden pitäisi olla sellaisia, että virhe-etäisyys kahden tunnisteen välillä on enemmän kuin yksi muutos? Jaria ja Jonia ei sekoiteta niin helposti kuin Jori jompaankumpaan.

Ja joo, tiedän kyllä että tämä on spekulaatiota.

Mummoni synnyinseudulta Paavolasta on korviini kantautunut myös tarina, jonka mukaan erään tilan palvelustyttö oli saanut aviottoman tyttären ja pannut tälle nimeksi Naima Muisto Matilda.

2 tykkäystä

Lapsuudessani kerrottiin vitsiä, että erään perheen lasten nimet olivat Anna, Aina, Naima, Rauha, Kai, Kille, Lempi, Ville.

2 tykkäystä

Nuorena paksuksi pamahtanut nimesi lapsensa: Unelma Sirpa Leena.

2 tykkäystä

Onko “Naima” oikeasti nimi? Olen kuullut aiemmin että tuossa paikassa olisi “Ilta”…

Pappsiperheen lapset: Usko, Toivo ja… Lempi?

Kyllä Naima, Naemi ja Naimi ovat oikeita nimiä, ja joskus sata vuotta sitten yleisehköjäkin, taitavat olla raamatullisia. Nyttemmin melkoisesti harvinaistuneita jostain syystä. Yksi kaveri vakuuttaa nähneensä hautausmaalla nimiyhdistelmän Naima Elin.

Väestörekisterin nimipalvelun mukaan Naima-nimi on annettu tilaston käsittämällä ajalla 1402 naiselle, enimmäkseen vuoteen 1919 asti, sen jälkeen siitä on tullut harvinainen. Muita muotoja Naema, Naemi ja Naimi, johdettu Raamatun Ruutin anopista, joka on nykyisessä Raamatun suomennoksessa Noomi. Se tarkoittaa hepreassa onnellista, suloista, viehättävää, herttaista, rakastettavaa.

Mitä? Kielenmukainen?

Unelmani on ollut muuttaa etunimiksi:

Maximus Bombastus Hyperventilaticus Masculinus Megafilosoficus,

1 tykkäys

Etunimilain mukaan etunimiä saa olla vain kolme. Tuossa on kaksi liikaa.

Jatkossa neljä.

Yliopistolla kerrotaan, että taloon tuli joskus henkilö X. Kysyttiin etu- ja sukunimeä, ja hän sanoi X. Suuttui kun sanottiin että pitää olla molemmat. Ilmeisesti jossain pelkkä X tarkoittaa jotain X:n suvun päämiestä tjsp, ja tämän kiistäminen on loukkaavaa. Kuulemma merkittiin sitten nimeksi “X X”, kun tietojärjestelmä ei taipunut muuhun.

Ei kai sentään? Tuskin tuollainen lakiehdotus menee läpi. Parempi olisi pudottaa etunimien määrä kahteen.

Kyseessä on hallituksen esitys, joten eiköhän se läpi mene.

1 tykkäys

Ei välttämättä. Tämmöisissä asioissa kansanedustajilla on vapaus äänestää miten tahtovat.

Tuskin uusi nimilaki olisi “omantunnon” kysymys. Ainakaan hallituspuolueiden riveistä ei ole kuulunut vaatimusta saada äänestää vapaasti? Tai sitten en vain ole tietoinen asiasta.

1 tykkäys

Olen omin pikku simmuin nähnyt kirkonkirjoissa nimen Lempi Betti.
Lempi Muisto Matilda on jo klassikko. En tiedä onko sitä todellisuudessa annettu vain onko kyseessä luovan mielikuvatuksen tuote. Toinen versio tästä on Naima Muisto Matilda.

No ei, mutta kyllähän valiokunta jotain tällaista pientä voi säätää. Yhteyttä kansanedustajiin vaan, jos pitää asiaa tärkeänä.