Musiikki liturgiassa ja hengellisessä elämässä

Rukous
121

Tuossahan on lähes kristilliset sanat joidenkin mielestä. Leo Mellerin mielestä se oli kai saatanallinen. Bändin rumpali oli muistaakseni entinen Malmin seurakunnan nuorisotyöntekijä. Oli miten oli, itse pidin esitystä lähinnä vitsinä, mutta yllätyin kyllä sanoituksen ‘hengellisyydestä’ tuolloin.

Hard rock hallelujah
Hard rock hallelujah!
Hard rock hallelujah
Hard rock hallelujah!

The saints are crippled on this sinner’s night
Lost are the lambs with no guiding light
The walls come down like thunder, the rock’s about to roll
It’s the arockalypse, now bare your soul

All we need is lightning with power and might
Striking down the prophets of false
As the moon is rising, give us the sign
Now let us rise up in awe

Rock ‘n’ roll angels, bring thine hard rock hallelujah
Demons and angels all in one have arrived
Rock ‘n’ roll angels, bring thine hard rock hallelujah
In God’s creation’s supernatural high

The true believers, thou shalt be saved
Brothers and sisters, keep strong in the faith
On the day of rockening, it’s who dares, wins
You will see the jokers soon’ll be the new kings

All we need is lightning with power and might
Striking down the prophets of false
As the moon is rising, give us the sign
Now let us rise up in awe

Rock ‘n’ roll angels, bring thine hard rock hallelujah
Demons and angels all in one have arrived
Rock ‘n’ roll angels, bring thine hard rock hallelujah
In God’s creation’s supernatural high

Wings on my back, I got horns on my head
My fangs are sharp and my eyes are red
Not quite an angel or the one that fell
Now choose to join us or go straight to hell

Hard rock hallelujah
Hard rock hallelujah!
Hard rock hallelujah
Hard rock, yeah!

Rock ‘n’ roll angels, bring thine hard rock hallelujah
Demons and angels all in one have arrived
Rock ‘n’ roll angels bring thine hard rock hallelujah
In God’s creation’s supernatural high

Rock ‘n’ roll angels, bring thine hard rock hallelujah
Rock ‘n’ roll angels, bring thine hard rock hallelujah

Hard rock hallelujah
Hard rock hallelujah!

2 tykkäystä
122

Ilmari Krohn sävelöi koko psalttarin. Ne ovat aika vänkiä. Vähän käytettyjä kumminkin.

1 tykkäys
123

Epäraamatullista puhetta.

Toisin sanoo psalmilaulaja:

124

Halleluja!
Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään,
ylistäkää häntä taivaan mahtavissa holveissa!
Ylistäkää häntä, hänen väkeviä tekojaan,
ylistäkää häntä, hän on suuri!
Ylistäkää häntä raikuvin torvin,
ylistäkää häntä harppua ja lyyraa soittaen!
Ylistäkää häntä tanssien ja rumpua lyöden,
ylistäkää häntä luuttua ja huilua soittaen!
Ylistäkää häntä symbaalien helinällä,
ylistäkää häntä riemukkain symbaalein!
Kaikki te, joissa on elämän henkäys,
ylistäkää Herraa!
Halleluja!

2 tykkäystä
125

Seppälä perustaa toki kirkkoisiin, jotka jostain syystä liturgiaan kelpuuttivat vain laulun.
Ortodoksit usein kuitenkin ihailevat ja harrastavat luterilaisen jumalanpalvelusmusiikin suurimpia saavutuksia. Tunnetuin tietenkin JSB joka käytti soittimia ja metelöi kursailematta. Onpa Ylen tunnetulla ortodoksi Ristollakin Bachin ja monen muun lopunajan villitsijän tuotannosta suorastaan elämänura urjennut.

1 tykkäys
126

Lopunajan villitystä eli rummutusta kirkossa: :grin:

1 tykkäys
127

Ortodoksit saavat ja voivat kuunnella mitä musiikkia nyt huvittaa. Jos tuntuu siltä, että se on kilvoitusta häiritsevää niin se on sitten pastoraalinen jutska. Rumpusetin kasaaminen jumalanpalvelukseen on sit kyllä no-no.

Nyt soi:

Eppu Normaali - Rääväsuita ei haluta Suomeen (RMJ '02) - YouTube

128

Psalmeissa rummutus ja kaikki soittimet muutenkin yhdistyvät jumalanpalvelukseen.

3 tykkäystä
129

Tästä ei ollut kysymys. Bach oli kanttori ja messumuusikko. Miksi hän on ok? Teologinen perustelu ei ole tässä vakuuttavaa.

Luterilainen musiikin teologia on linjassa Kirkon ja Raamatun kanssa

1 tykkäys
130

Minulla ei valitettavasti mitään tietoa siitä, että hänen musiikkiansa olisi jumalanpalveluskäytössä. Tuskinpa kuitenkaan soittimin säestettynä.

131

Raamatussa soitellaan paljon Jumalan kunniaksi. Soittaminen on oikein hyvä tapa ylistää Jumalaa.

D

5 tykkäystä
132

Oho, nyt on aikamoinen aukko sivistyksessäsi. Lienet enemmän Eppu Normaali -tyyppiä ? :smiley:

En nyt ala luennoida, ja Bachista sekä muistakin barokin kirkkomuusikoista löydät itsekin helposti tietoa.

Sen kuitenkin huomautan että kun tuossa linkitin yhden Bachin sadoista kantaateista, niin tein sen nimenomaan esimerkkinä jumalanpalvelusmusiikista. Bachilla ja aikalaisilla oli nääs tapana säveltää kirkkovuoden jokaiselle pyhäpäivälle kantaatti, ja vieläpä usealle vuosikerralle.

Kantaatti on säestyksellinen, kun taas motetti kuoroteos.

Passiotkin ovat alunperin jumalanpalvelusmusiikkia. Ja tietysti urkukoraalit.

1 tykkäys
133

En todellakaan tunne hänen tuotantoaan. Mikä yhteys hänellä on ortodoksisen kirkon jumalanpalvelusten kuorolauluun?

134

Et tunne J.S. Bachin tuotantoa, mutta tunnet Eppu Normaalin kappaleita??? Suosittelen lämpimästi tutustumista Bachin tuotantoon ja voisit aloittaa vaikka tuosta tortoisen linkittämästä kappaleesta.

2 tykkäystä
135

Musiikin ja kirkkohistorian tuntemuksesi on heikolla tasolla. Kirkkomusiikki alkoi yksiäänisestä resitoinnista kohti gregoriaanista kirkkomusiikkia ja sen kautta kohti polyfoniaa, jonka ehdoton mestari Bach on. Eppu Normaali ei kuulu tähän jatkumoon.

1 tykkäys
136

Iloitsen suuresti, että älysin ja johdatuin ottamaan sivuopinnoikseni musiikkitieteen perusopinnot (25 op).

Toiseksi sivuopintokokonaisuudeksi (25 op) valitsin antiikin Kreikan kielen ja kulttuurin, koska minulla oli jo valmiina vahva koiné-kreikka. Mutta huhhuh olipa silti yllättävän työlästä, vaikka klassisen kreikan peruskurssit (1-2) klaarasinkin melko helposti.

1 tykkäys
137

Toisaalta Kris saattaa vedättää meitä.

Hänellä on toisinaan semmoisia elkeitä, tietämättömäksi heittäytymistä.

Olen jo riittävän monesti varmaan perustellut miksi Seppälän heitto rummuista yhdistettynä ylimalkaisesti protestanttiseen sekavuuteen jne oli kovin halpa.

Tietenkin on merkitystä, mitä jumalanpalveluksessa tehdään musiikilla. Itse en rajoita soittimia, mutta epäilen kyllä ainakin tangon ja popin sopivuutta, koska ne ovat selvästi kosiskelua ja messun olemukselle vieraita. Sen sijaan gospel on jo vakiintunutta ja nimenomaan seurakunnan keskellä kehittynyttä, ja siinä on ulottuvuuksia jotka soveltuvat messun eri osiin. Silti perusmessu virsineen on edelleen mielestäni paras ja gospelit sille vaihtoehto. Messussa kuoron sekä seurakunnan vuorottelu ja muutaman soittimen säestämä virsilaulu antaa mahdollisuuden elävään musiikin käyttöön. Harmaus ja aneemisuus on väärinkäsitettyä perinnettä. Sitä eivät harrastaneet luterilaisen kirkkomusiikin suurimmat tekijät.

Luterilainen jp-musiikki pohjautuu teologiaan jossa Jumalan ylistämisessä käytetään Jumalan suurta lahjaa eli musiikkia rikkaasti. Soittimia ei hylätä, ks. psalmit.
Ortodoksinen kirkkomusiikki perustuu sanan ja sävelen yhteyteen. Musiikilla ei ole omaa merkitystä. Raamattu ja rukoukset lauletaan. Moniäänisyys tuli Venäjän ortodoksiseen lauluun länsimaisena vaikutteena vasta 1700-1800 -luvulla.
Luterilaiset näkevät, että musiikki itsenäisenä voimana palvelee samaa tarkoitusta kuin jumalanpalveluksen sana ja sanoma. Sitä käytetään Jumalan kunniaksi, kuten käytetään muitakin kirkkosalissa aistittavia ei-sanallisia ilmiöitä. Meilläkään soitto ja rikas musiikki ei ole itsetarkoitus vaan jatkuva kilvoittelu on siinä että se palvelisi seurakuntaa kuten luettu ja laulettu Jumalan sana.
Raamatun laulaminen ei ole epäluterilaista, päinvastoin. Katolinen Luther ei sitä väistänyt vaan laulatti evankeliuminkin. Psalmit ovat minullekin laulettuna keskeinen osa messua vaikka ne ovat monin paikoin unohdetut.

Mietin oikeasti välillä sitä ristiriitaa että monet ortodoksit pysyvät perinteessään liturgiassa mutta silti tuntevat hyvinkin syvällisesti Bachin ym kirkkomusiikin. Tulee tunne että vaikka perinne on hieno, se on meidän länsimaisen musiikin järkäleisiin ja niistä poikineeseen elävään musiikinkäyttöön verrattuna museaalista.

2 tykkäystä
138

Kiitos pitkästä luennosta!

Sinä kysyit alunperin minulta miksi Bach on ortodokseille ok? Ja minä ( paljastaen musiikkihistorian tietämykseni vajavaisuuden) kummastelin koko kysymystä. Ja kummastelen edelleen.

Tietenkin hän(kin) on ok, niin kuin muutkin säveltäjät. Ei meillä ole kiellettyjä säveltäjiä kuten kysymyksesi antaa olettaa. Ja en todellakaan tiedä käyttääkö kirkkomme hänen sävellyksiään jumalanpalveluksissa. Soittimia ( saatikka rumpuja) ei nyt ainakaan.

139

Orientaaliset kirkot käsittääkseni käyttävät rumpuja.
Lieneekö anglosaksista lopunajan villitystä?

2 tykkäystä
140

En sanonut että on kiellettyjä säveltäjiä. Ei tietenkään ort. liturgiassa soi Bach. Rautavaara voisi soida, kuoroteokset siis.

Tarkoitin, että JOS ymmärtää Bachin yms merkityksen kirkkomusiikin säveltäjänä, niin ihmettelen eikö tunnu ristiriitaiselta se periaate että omassa ort kirkossa on pysytty joidenkin kirkkoisien keksinnössä, että soittimia ei saa olla.

Mutta ihmeellistähän elämä on. Itsekin olen täynnä ristiriitoja.

On sivistystä tuntea edes auttavasti eri kirkkojen teologiaa ja perinnettä. Siksi täällä toisaalta olenkin.

Suosittelen sinulle joka asennoidut aika negatiivisesti esim luterilaisuuteen, että otat itse asioista selvää. Jonkun Seppälän siteeraaminen on ok, mutta hänelläkin on tietyt lasit päässä.

1 tykkäys