Totta. Tosin jos nuo on listattu jollain tapaa yleisimpinä taustoina niin kai noista jokaiseen kuuluu useampia henkilöitä.
Papiston osalta olen huomannut, että LHPK:lla näyttää välillä saarnaavan pappeja, joita ei kuitenkaan ole esitelty heidän nettisivujensa pappisluettelossa. Käsittääkseni nämä ovat ev.lut. kirkon pappeja. Onpa yksi eläkeläispappi laittanut LHPK-kytköksensä jopa tuoreimpaan pappismatrikkeliin eikä silti ole menettänyt pappisvirkaansa.
Lhpk:ssa messussa käyminen tai jopa kanttorina toimiminen siellä on helpompi pitää ainakin puolisalaisena kuin papin toiminta. Litugien ja saarnaajien nimet ovat yleensä netissä esillä kunkin jumalanpalveluksen kohdalla, kanttorin taas tyypillisesti Lhpk:ssa ei ole, vaikka usein evl.fi paikallisseurakunnat sen listaavatkin kunkin tilaisuuden tietoihin. (Oma kysymyksensä muuten, miksi näin?) Toki kanttorin nimi saatetaan kuuluttaa tilaisuudessa ja siten tulla striimatuksi nettiin, mutta sieltä se ei tule vastaan pelkästään nimeä googlettamalla. Näin ollen kanttorin kohdalla on ihan realistista sekin, että työnantaja ei asiaa tiedä.
Viime kyselyssä vuonna 2018 papeista noin joka kahdeskymmenes suhtautui naispappeuteen varauksellisesti. Kanttoreissa varauksella suhtautuvia oli enemmän: noin joka kymmenes.
–
Vuoden 2018 tutkimuksessa vastustus liittyi papeilla vahvimmin evankelisen liikkeen (Sley) ja Suomen Raamattuopiston vaikutukseen.
Sleyn ja SRO:n maininta tässä asiayhteydessä ei mitenkään yllätä. Enemmän yllättää se, että Kansanlähetys jää asiayhteydessä mainitsematta.
Toisaltaa uutisessa jää huomiotta se, ettei SRO ole Sleyn kanssa asiassa “samasta puusta veistetty”. Vaikka papistossa ilmenee varauksellista suhtautumista naisten pappisvirkaan jää alttariyhteistyöstä kieltäytyvien osuus vähemmistöön. Muusta hegellisen työn yhteistyöstä kieltäytymistä ei esiinny juuri lainkaan.
Kolmantena seikkana on syytä huomata seurakuntalaisten serakuntayhteyden moninaisuua ja tämä pätee sekä SRO:n että Sleyn jumalampalvelusyhteisäihin. SRO:n tai Sleyn yhteisöissä pääasiallisesti messuissa käviöitä tapaa enemmän tai vähemmän satunnaisesti myös paikalliseurakuntien messutoiminnassa ihan liturgin sukupuolesta riippumatta.
Korostan siis sitä, että vaikkakin varauksellinen suhtautuminen naisten pappisvirkaan on jäänyt pysyväksi ilmiöksi kirkon papiston ja jäsenistön keskuuteen, ei kirkko enää asian ole suhteen jakautumassa sen enempää kuin on jo jakautunut. Eri asia sitten jos eteen tulisi joitakin uusia päätöksiä, jotka aiheuttaisivat jakautumista.
No tämän kirkon hengen tuntien niitä tulee.
En isosti yllättyisi vaikka tämä Sveinfelt hakeutuisi lähitulevaisuudessa LHPK:n papistoon. Ruotsinkielistä papistoa ei ole mitenkään jonoksi asti.
En tiedä olisiko tämä oman ketjunsa aihe, mutta Porvoon hiippakunnassa tapahtuu enemmänkin: Länsi-Turunmaan ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherra (eli siis Paraisten) Harry S. Backström on ilmoittanut luopuvansa kirkkoherran tehtävästään: Kirkkoherra Harry S. Backström irtisanoutuu kirkkoherran tehtävästä - "En voi enää allekirjoittaa evankelis-luterilaisen uskonnollista kehitystä" - Seurakuntalainen
Backströmhän oli ehdolla edellisessä Porvoon piispan vaalissa ja hän pyrki myös kirkkoherraksi Pedersöreen, missä äänestysaktiivisuus oli yli 55% ja jossa hän hävisi naispuoliselle vastaehdokkaalleen saaden kuitenkin huomattavan äänisaaliin. Tuon vaalin tuloksen seuraustahan Svenfeltinkin tapaus on.
En ole vielä syventynyt huomattavasti kattavampiin ruotsinkielisiin artikkeleihin, mutta tuon Seurakuntalaisen jutun mukaan päätökseen on vaikuttanut Porvoon hiippakunnan teologinen kehitys sekä se, ettei Raamattu Backströmin mukaan ole enää ohjenuorana kirkon päätöksenteossa.
Muistan joskus sanotun, että Porvoon hiippakunnassa välteltäisiin avoimia konflikteja ja siksi konservatiivipapit touhuaisivat rauhassa omiaan, samoin liberaalit, ettei pieni ruotsinkielinen yhteisö jakautuisi. Nyt näyttää kyllä turbulenssia olevan.
Kirkolla ei työnantajana ole käytännössä mitään mahdollisuutta edes estää maallikkotyöntekijöitään laulamasta ja säestämästä jossakin vapaa-ajallaan - mikäli kyse ei ole sivutoimilupaa vaativasta työstä. Olen siinä käsityksessä, että Lähetyshiippakunnassa maksetaan palkkaa yleensä vain papistolle ja että kanttoreilla ei yleensä ole työsuhdetta Lähetyshiippakuntaan.
Luin Kyrkpressenin jutun Backströmista. Vaikka hän puhuu samalla uskonnollisesta ja kirkollisesta kehityksestä, hän itse asiassa jää eläkkeelle. Backström on ilmoittanut luopuvansa virastaan 28.2. ja hänen eläkeikänsä alkaa 1.3. Toki pappi voisi jatkaa työtään kauemmin, mutta esimerkiksi hänen seurakuntansa nettisivulla kerrotaan hänen jäävän eläkkeelle.
Kyrkoherde Backström går i pension, Lagerroos ny kaplan i Houtskär - Väståbolands svenska församling (vastabolandsforsamling.fi)
En tiedä, miten Houtskärin kappeliseurakunnan kappalaisen vaali on asiaan vaikuttanut, mutta ehkä jotakin, kun samassa KP:n jutussa siitäkin puhutaan. Ilmeisesti näihin vaalikuvioihin liittyen Backström kokee tulleensa syytetyksi asioista, joihin hänella ei ole osaa eikä arpaa, vaan hänen mukaansa kappalaisen valinta on ollut kokonaan kappeliseurakunnan ja tuomiokapitulin välinen kysymys.
Houtskär on siis Väståboland-seurakunnan kappeliseurakunta. Siellä on ollut aiemmin vt. kappalaisena Janette Lagerroos. Kappeliseurakunnan neuvosto (tai mikä se viralliselta nimeltään onkaan) halusi Lagerroosin jatkavan virassa, kun kappalaisen virka julistettiin haettavaksi. Lagerroosilla ei kuitenkaan ollut pastoraalitutkintoa eli hän ei ollut muodollisesti pätevä. Virkaa haki Peter Blumenthal, joka oli muodollisesti pätevä mutta jota Houtskärissa ei haluttu valita. Tuomiokapituli kuunteli kappelisrk:n toivetta ja Blumenthal valittiin vt. kappalaiseksi vuodeksi, ja virka laitettiin uudestaan hakuun vuoden kuluttua, jolloin Lagerroos oli ehtinyt suorittaa pastoraalitutkinnon. Virkaa hakivat jälleen Lagerroos ja Blumenthal. Eilen kappeliseurakunta valitsi yksimielisesti Lagerroosin kappalaiseksi.
Muistan kuulleeni tästä aiemmin - olisiko juuri reilu vuosi sitten. Muistini mukaan Backström ilmaisi jossain, että hän ei puutu asiaan sen enempää, koska se ei ole hänen päätettävissään, mutta hänen mielestään juridisesti olisi ollut oikein valita Blumenthal jo ensimmäisessa haussa, koska hän oli muodollisesti pätevä, mitä Lagerroos ei ollut.
**
Tällaiset tilanteet ovat kieltämättä sikäli hankalia, että periaatteessa voi pitää oikeana, että seurakunta saa valita itselleen haluamansa papin ja ottaa valinnassa huomioon esimerkiksi papin hengellisen taustan, opilliset painotukset ja kenties muitakin sellaisia asioita, jotka eivät yleensä rekrytointiprosessiin kuulu. Toisaalta hakijoilla on myös oikeus tulla kohdelluksi tasapuolisesti koulutuksensa ja työkokemuksensa pohjalta.
Tulee mieleen myös se Tammerfors svenskan tilanne, jossa nykyinen kirkkoherra valittiin. Seurakuntaneuvosto ilmoitti, että Matias Rotoa ei haluta valita, vaan halutaan Kim Rantala, joka ei selvinnyt ensimmäisellä yrityksellä kirjallisesta kielikokeesta. Roton valinnasta kieltäytymistä ei perusteltu ensin lainkaan. Lopulta joku neuvoston jäsen (pj?) sanoi, että on kysytty entisistä työpaikoista ja kuultu, että hän ei sovi kirkkoherraksi. Tämän seurauksena jokseenkin kaikki Roton entiset työpaikat kirjoittivat Kyrkpressenin yleisönosastolla, että heiltä ei ole kysytty mitään Rotosta ja he eivät antaisi tuollaista lausuntoa eikä heillä ole huonoja kokemuksia hänestä.
**
Porvoon hiippakunnassa on tosiaan oltu huomattavasti vähemmän tiukkoja monissa asioissa kuin suomenkielisellä puolella. Muistan erään kerran, kun yhdessä ruotsinkielisessä seurakunnassa piti herätysliikkeen kuoron esiintyä messussa, jossa liturgina piti olla miespuolinen pappi. Pappi sairastui ja ainoa, joka saatiin sijaiseksi, oli nainen. Asiasta ilmoitettiin edellisiltana kuoronjohtajalle, joka perui kuoron esiintymisen, eikä asiasta syntynyt sen isompaa ongelmaa - edes uutiskynnys lehdissä ei ylittynyt. Melkeinpä missä tahansa suomenkielisessä seurakunnassa olisi luultavasti joku ilmoittanut asiasta paikalliselle lehdelle…
Toinen asia, missä on selvästi katsottu sormien välistä, on se, mitä Raamatun käännöstä ja mitä uskontunnustuksen sanamuotoa messuissa käytetään. Näistä on kirkolliskokous tehnyt päätökset ja “julkinen salaisuus” on (tai ainakin on ollut) se, että Pohjanmaalla moni seurakunta käyttää käännöksiä, joita ei ole hyväksytty messukäyttöön. Ainakin edellinen Porvoon piispa oli asiasta täysin tietoinen, mutta ei puuttunut asiaan.
Tulee mieleen myös muutama muu papin valinta, jossa seurakunta on halunnut valita kahdesta hakijasta vähemmän kokeneen ja vähemmän opiskelleen (esim. nuorehko TM mies vs jo iäkkäämpi TL nainen) ja tilanteet on ratkaistu piispan kanssa neuvotellen ilman oikeusjuttuja, joita taas suomenkielisellä puolella aina silloin tällöin on ollut, kun on väitetty esim. ikä- tai sukupuoliperusteella syrjinnästä.
Kiitoksia, toivoinkin sinulta kommenttia, asiantuntemuksesi erityisesti Porvoon hiippakunnan asioiden osalta rikastuttaa tätä foorumia suuresti!
Mietinkin, että Backström on jo lähellä eläkeikää, mutta siis niin lähellä… Se toki vie hieman vaikuttavuutta hänen ilmoituksestaan, mutta ei se elettä aivan merkityksettömäksi tee. Hän ei yritä jatkaa tehtävässään pidempään ja erityisesti tuo tapa jolla hän sanoittaa lähtönsä voi vaikuttaa laajemminkin konservatiivisten Porvoon hiippakunnan jäsenten mielialoihin. Mietin sitä, että kun hän ilmaisee pettymystään kirkon päätöksentekoon ja siihen, ettei se perustu Raamattuun, niin mikähän mahtaa olla hänen siirtonsa kirkollisesti? Eläkeläisenä kirkon sisäisenä kriitikkona vai jotain muuta? No, aika näyttänee. Sikälikin kiinnostaa, että olen pari kertaa jopa tavannut Backströmin, vaikken voi väittää häntä erityisemmin tuntevani.
Suurimmassa osassa suomenkielisistä seurakunnistakaan tuskin syntyy julkaistavaa uutista, jos palkatta toimiva musiikkiryhmä peruu esiintymisensä tavallisesta jumalanpalveluksesta, on syy perumiseen melkein mikä vain. En muista koskaan Suomessa nähneeni uutista siitä, että joku musiikkiryhmä on perunut esiintymisensä jumalanpalveluksesta, vaikka sellaisia tilanteita on vuosittain valtakunnan tasolla vähintään useita kymmeniä - erilaisista syistä. Sekaan lienee vuosien varrella mahtunut toisinaan myös väistämisluonteisia tilanteita erilaisista syistä, mutta ei niistä ole uutisia silti julkaistu.
Ensinnäkään useinkaan juuri muut kuin seurakunnan työntekijät ja musiikkiryhmän jäsenet eivät tiedä tai ole edes juuri kiinnostuneita siitä, milloin jonkun musiikkiryhmän on tarkoitus jossain jumalanpalveluksessa esiintyä. Toisekseen, median lukijoille yleisesti täysin tuntemattoman musiikkiryhmän esiintymisen peruuntuminen ei tapaa olla uutinen. Tunnetun ryhmän esiintyminen peruuntuminen voisi ollakin, mutta pääosa jumalanpalveluksissa esiintyvistä kuoroista on tuttuja lähinnä paikallisessa jumalanpalveluksessa kävijöille. Lisäksi nykyisten lakien mukaan uskonnollinen vakaumus on tietosuojan alainen arkaluonteinen henkilötieto, jonka johdosta mediatkaan eivät mitenkään automaattisesti saa tiedottaa uskonnollisen yhteisön ulkopuolelle edes jumalanpalveluksissa käyvien tai tulla aikoneiden, mutta tulematta jättäneiden musiikkiryhmän jäsenten nimiä ilman esiintyjien omaa suostumusta - ainakaan, jos kyse ei ole esimerkiksi uskonnollisesta vakaumuksestaan valmiiksi julkisuudessa tunnetuista henkilöistä tai palkatuista työntekijöistä.
Eivät mediat vastaavasti siitäkään yleensä uutisoi, jos vaikkapa jossain urheiluseurassa joku median lukijoille tuntematon vapaaehtoisryhmä jättää tulematta johonkin, vaikka taustalla olisikin jonkinlainen väistämistavoite. Entuudestaan medioista tuntemattomien vapaaehtoisten annetaan säilyä julkisuudesta vapaina. Jos saman tekee joku näkyvässä virassa virkavastuulla toimiva virkamies, sitten uutiskynnys voi ylittyäkin herkemmin.
Suomenkieliseltä puolelta muistuu mieleen tämä Joose Keskitalon ja popmessun tapaus vuodelta 2011, josta olikin sitten useampi uutinen. Kotimaa oli vissiin hoksannut, että vanhavirkakantaisen artistin säestämässä messussa Töölössä olisi ollut vain miespappeja, mikä ilmeisesti olisi ollut suurikin synti:
Tuossa tilanteessa (1) viranhaltija oli aktiivinen toimija, (2) oli kyse medioissa esillä olleesta muusikosta ja oli kyse tavallisen messun sijaan (3) erikoismessusta (Pop-messu).
Tämä ketju suljettiin automaattisesti 90 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.