Ei aivan kovin kummoisia ole nämä ehdokkaat. Laajasalo voisi kuitenkin antaa päteviä vihkimyksiä. Tytöt eivät voi. Siksi hän ainoana voisi oikeasti olla piispa näistä ehdokkaista, muut jatkaisivat sede vacante -tilannetta.
Taitavat nämä “tytöt” olla sinua varttuneempia 
1 tykkäys
Toivottavasti kukaan ei loukkaannu tytöttelystäsi. Esimerkiksi työsuojelussa tytöttelyä katsotaan henkilön vähättelynä ja on siksi tuomittavaa käytöstä vaikkapa esimieheltä. mutta asiaa -
Tarkoitatko, että nykyisen piispan vihkimät papit eivät ole pätevästi vihittyjä so. päteviä? Jos olen oikein ymmärtänyt niin täälläkin saattaa olla yksi hänen vihkimänsä…
Sue me!
Maisteri Askola ei ole kyennyt vihkimään pappeja.
2 tykkäystä
Heitä on kuitenkin ollut kirkkomme herätysliikkeiden palveluksessa ja eräs heistä on aika likeisessä suhteessa tähän keskustelufoorumiimme.
Kaikki täällä tietävät, että minut on Irja vihkinyt. Ymmärrän ajatuksen, että jonkinlainen defectus asiassa voi olla, ja jopa sen, että vihkimystä ei pidetä pätevänä. Olen ymmärtänyt, että esimerkiksi LHPK:n puolella katsotaan jälkimmäisellä tavalla. En kuitenkaan pidä ajatusta teologisesti kestävänä. Jos Irjan potestas ei riittäisi, läsnä olleiden miespappien sakerdotaalisen viran vähintään siihen pitäisi riittää.
Kuulun itse jumalanpalvelusyhteisöön joka ei hyväksy naispappeutta mutten silti koe keski-ikäisten naisten tytöttelyä kovin viisaaksi toiminnaksi
8 tykkäystä
En oikein ymmärtänyt tuota ajatusta. Eiväthän papit vihi ketään papiksi, vaan piispa vihkii hiippakuntaansa uusia pappeja tarpeen ja harkintansa mukaan.
Samaa mieltä. Ei ole ehkä konservatiivisen kristillisyyden etu sotkea asiaan yleistä sovinismia.
5 tykkäystä
Kuten joku päivä sitten kirjoitin, virkakysymys on vaikeimpia kysymyksiä ekumenian alalla - eikä se suinkaan tyhjenny naispappeuskysymykseen, pikemminkin se on vain yksi uusi juonne tässä asiassa. Sikäli ihan ymmärrettäväkin asia, sillä siinä on teologisten kysymysten lisäksi mukana henkilökohtainen ulottuvuus, sillä keskustelijoiden oma identiteetti on ministeriumin hoitaminen, jonka toiset asettavat kyseenalaiseksi. Parhaillaan lueskelen oikein mielenkiintoista kirjaa, jossa näitä asioita pohditaan. Itse olen kyllä sitä mieltä, että piispallinen vihkimys on se, mikä pitäisi olla. Mutta voimme kyllä historiasta todeta, että siitä on ollut poikkeuksiakin. Mitä siitä sitten voisi päätellä?
2 tykkäystä
Minä ajattelen sen niin, että kaikkien sakramentaalisten toimintojen lähde on sacerdotium, kun taas hallinnollisten toimintojen lähde episcope. Tai ainakin horjuvasti ajattelen jotain tähän suuntaan.
Tähän liittyy keskeisesti näkemys ordinaation luonteesta.sikäli kun ajatellaan luterilaisittain, että varsinaisesti ulkoinen kutsu virkaan tulee seurakunnalta (vokaatio), on ordinaatiossa kyse kutsun vahvistamisesta ja virkaan asettamisesta, jonka piispa suorittaa samansa valtuuden nojalla. Varsinaisesti vihkimys virkaan tulee Pyhältä Hengeltä, joka toimii seurakunnan ja virkaansa hoitavan piispan kautta. Piispa Irjan potestas tulee siitä, että hän kirkko-oikeudellisesti on Helsingin hiippakunnan piispa. Ei siitä, onko hänen pappisvirkansa ja piispuutensa teologisesti oikeaoppisia.
Melko hurmahenkistä.
Minusta ei ole noin. Piispalla on sakramentit ja presbyteerit käyttävät niitä delegoidusti. Piispan ajatteleminen ainoastaan hallinnollisena olentona, joka on olemassa vain järjestystä varten, ei minusta tee oikeutta tuolle tehtävälle.
1 tykkäys
Luterilaisen kannan mukaan sakramentit ovat seurakunnalla ja seurakunnan paimenet toimittavat niitä delegoidusti.
Sakramentit ovat Jumalalta. Ja hän on asettanut viran hoitamaan niitä, siksi ministerium. Toki kirkko on sitten se, missä ne toimitetaan. Seurakunta ja palvelusvirka eivät ole vastakkaisia tässäkään asiassa. Virka on kuitenkin jumalallinen säädös, ei funktionaalinen järjestysasia.
3 tykkäystä
Hmm; ei se aivan noinkaan mene, että piispa on vain järjestystä varten, jne. Toisaalta, yksi tapa ajatella asiaa on katsoa kaikkia sakramentaalisia viettoja hengellisenä hallintona (iurisdictium). Piispa ja pappi kuitenkin jakavat molemmat yhden ja ainoan sacerdotiumin; presbyteerin sacerdotium on sama kuin piispan sacerdotium, ja paavinkin, minkä vuoksi paavi puhuu kiertokirjeissä “pappisveljilleen”. Heillä on siis sama pappeus (sacerdotium). Sen sijaan paavi ei ole presbyteeri, vaan piispa.
Ei se, että piispojen ja pappien pappeus on yhtä ja samaa pappeutta, merkitse sitä, että pelkkä oikean papin läsnäolo riittäisi pätevöittämään väärän piispan toimittaman pappisvihkimyksen. Se, että läsnä on “oikeita” pappeja, ei tee “väärän” piispan (olipa hän nainen tai mies) tekemää vihkimystä oikeaksi. Ei voida minusta ajatella, että läsnäolijoiden usko, asema tai karismat ikään kuin täydentäisivät vihkimyksen viat ja puutteet, jos vihkijä ei ole oikea piispa. Pappeus ei “hyppää sivusuunnassa” pappiskandidaattiin jostain toisesta papista, vaan laskeutuu ylhäältä alas oikean vihkijän toimittaessa vihkimyksen.
Jos piispa ei ole oikea piispa, niin hänen vihkimänsä papit eivät ole pappeja lainkaan - eivätkä myöskään tule sellaiseksi, vaikka yleisössä olisikin ihan oikein vihittyjä pappeja seuraamassa toimitusta. Vihkimysoikeushan ei ole heillä, vaan ko. alueen oikealla piispalla. Jos vihkijä ei ole sellainen, niin sitten piispojen pitää täydentää joukkoaan ja lähettää sinne piispa.
2 tykkäystä
Mietin vaan, että onko tuollaisen vihkimysasian miettiminen tarpeellista niin kauan kuin luterilaisen kirkon palveluksessa olet? Jos jonkun mielestä muodollinen oikea vihkimys puuttuu, niin viihkikööt sitten itse uudestaan, jos toiseen yhteisöön joskus liityt. Mutta evlut. kirkkohan uskonnollisena yhteisönä hyväksyy vihkimisesi. Luulenpa että Jumalaa enemmän kiinnostaa se, millainen olet ja mitä osaat kuin vihkimisesi yksityiskohdat. Askolan kastamisia ihmisiäkään tuskin rupeaa kukaan luterilainen kastamaan uudestaan. Kun ne ovat päteviä, niin miksei myös vihkimyksesi? Ja missä Raamatussa määritellään pappisvihkimys Suomen evlut. kirkossa 2000-luvulla? Eikös nämä vihkimysasiat pitkälti perustu vapaaseen harkintavaltaan? Eihän piispan virkaakaan tietääkseni ole Raamatussa, vaan se on vapaan harkintavallan asia, joka on nähty hyväksi ottaa käyttöön.
Piispan virka on Raamatussa, eikä se ole adiaforon.
En minä itse epäile vihkimykseni pätevyyttä. 
1 tykkäys