“Luettavaa oli lähes 200 sivua. Aikaa kokeeseen oli kolme päivää.”
Minulla on melkein yliluonnollinen kyky omaksua suuria määriä informaatiota yhdellä vilkaisulla. Perustuu lukutekniikkaan, joka sisäistää kokonaisuuksia kerralla. Siinä ei laisinkaan saa juuttua tuijottamaan yksityiskohtia.
Erään kerran testasin kavereilla kykyäni, ja luin 500-sivuisen tiiliskiven parissa tunnissa. Sen jälkeen annoin kirjan heille ja sanoin: “Kysy kirjasta mitä tahansa!” He kysyivät, ja minähän tiesin vastauksen - kerroin vieläpä kyseisen tiedon sijainnin kirjan sivuilla.
Siinä mielessä ei ole ihme, että suoritin omat yliopisto-opintoni maisteriksi saakka helposti ja kiitettävillä arvosanoilla. Olisin voinut jatkaa tohtoriksikin, ja minulla olisi ollut hyvä aihekin, mutta olen nyt jättänyt sen suunnitelman ja päättänyt nautiskella lokoisista eläkepäivistäni täällä ihanassa Kreikassa.
Mitä tuohon 200 sivun materiaaliin tulee, niin ainakin uutisessa ollut kuvakaappaus materiaalista oli kohdasta, jossa oli ihan perusasiaa oikeusvaltioasiasta. Jos on oikeustieteitä ennen pääsykoetta opiskellut jo laajemmin ja tuntee oikeustieteiden perusteet ja samalla 200 sivun materiaalin asiat jo pääosin ennestäänkin, siitä on aika iso etu pääsykokeissa verrattuna sellaisiin hakijoihin, joille 200 sivun materiaalin tiedot ovat isolta osin ihan uutta tietoa.
Jossain aiheeseen liittyvässä uutisessa, ei ilmeisesti tuossa Ylen, hakija kritisoi menetelmää lukihäiriön vuoksi. Ei ehdi lukemaan ja omaksumaan 200 sivua tekstiä kolmessa päivässä. Juristin tehtäviin kuitenkin kuuluu hyvä suomenkielen sisälukutaito, eikä tuota voi pitää mielestäni kohtuuttomana vaatimuksena. Jos ei ymmärrä tekstiä, ei voi oikein toimia juristina.
Eräs kaverini oli kyllä lukihäiriöinen, mutta muuten lahjakas, ja hän opiskeli ensin sähkövoimatekniikan insinööriksi ja kun ala ei enempää kiinnostanut, niin proviisoriksi, joka on ylempi lääkeaineiden korkeakoulututkinto, lisensiaattitasoinen, tai sen tutkinnon hän ainakin suoritti, kun farmaseutti on alempi.
Lukihäiriö ei ole tyhmyyden merkki, mutta juristi tarvitsee todella hyvän lukutaidon.
Kivat sulle. Vaimonikin lukee kyllä kirjat samalla tyylillä ja pystyy nopeasti omaksumaan pitkiä tekstisisältöjä. Itse ajattelen, että koko lukemisen ilo katoaa tuolla tavalla harppoen romaanejakin sieltä täältä. Hän kyllä tosin tajuaa kaikkien rikossarjojen ratkaisutkin jo puolessa välissä.
Ei ole kohtuuton lukumäärä, jos on tiennyt varautua asiaan ja saanut vapautettua pääsykoetta edeltävät päivät pääsykoelukemiseen. Jos taas joku hakija ei ole tiennyt, että sellainen lukumäärä on tiedossa, ja on sitonut itsensä jo muuhun tekemiseen, kuten on parhaillaan vaikka töissä aamusta iltaan pääsykoepäivään asti, sitten voi aikapula tulla vastaan. Siitä johtuen olisi reilua, että kaikille pääsykokeisiin tulossa oleville jaettaisiin tieto etukäteen siitä, mitä on tulossa.
Helpompi on päästä oikikseen kirjoittamalla yo kirjoituksissa tai korottamalla esim. pitkän matematiikan, suomen- ja ruotsinkielen laudaturiksi eikä muidenkaan aineiden hyvä arvosana yo-todistuksessa haitaksi ole. Helsinkiin kai kaikkein vaikein päästä, muualle helpompi ja Upsalaan helppo, olen kuullut.
