Perinteisesti uushenkisyys on ollut sellaista henkisyyttä että se vääntelee eri traditioiden sanomisia omien käsitystensä mukaisiksi ja lainaa kaikkea kaikilta.
Kristinuskon edustajilla näyttää nyt olevan samanlaisia yrityksiä. Otetaan kaikkea henkisyyttä mitä ikinä ihminen on onnistunut keksimään, ja ehdotetaan että kristityt voisivat alkaa käyttää niitä henkiseen kasvamiseensa.
Tässä tehdään kristillisestä henkisestä kasvamisesta samaa kuin mitä missä tahansa muualla tehdään. Miksi siis edes olla kristitty, kun kaiken saa nykyaikaisemmin jostain muusta traditiosta.
Mitä näistä Järvisen ohjaamista henkisesti kasvaneista ihmisistä tulee hänen opeillaan, en usko että ainakaan kristittyjä. Mutta se ei kai ole tavoitekaan vaan saada ihmiset vaan jonkinlaisen henkisyyden äärelle.
Kristitty pappi olisi velvoitettu sanomaan että mitään henkistä kasvua ei ole ilman Jeesusta. Psykologista kasvua on, ymmärryksen lisääntymistä, ajattelun kautta itsensä ja maailman hahmottaminen lisääntyy, mutta henkistä kasvua ei ole ilman Jeesusta.
Jos Järvisen opetusten lopputuloksena on Jeesuksen tuntevia ihmisiä, niin hyvä. Toisaalta, tarotin ja joogan kautta ei ole ennenkään päädytty Jeesuksen tuntemiseen, mitä uutta Järvisellä on annettavana että hänen kanssaan nämä menetelmät päätyvät Jeesukseen?
Itse olen nuorempana uteliaisuuttani kaivellut lähes kaikkea mitä henkisillä menetelmillä on annettavaa. Mikään ei sytyttänyt eikä kiinnostanut niin paljon että olisin alkanut niiden harjoittajaksi ennen Jeesuksen löytymistä.
Uushenkisyyden harjoittamisella ei ole porttivaikutusta kristinuskoon tulemiseen. Ainakaan minä en kokenut sitä mitenkään niin. Kristitty voi toki tiedollisesti omassa elämässään, työssään ja harrastuksissaan tutustua mihin tahansa traditioon, mutta niiden julistaminen vieläpä pappisviran auktoriteetilla on hieman eri juttu.
Järvisen Jeesus kuulostaa melko paljon teosofien Jeesukselta, joka on tullut tuomaan tietoa henkisestä kehittymisestä.
Jos Järvisen tarkoitus on auttaa ihmisiä itsetuntemus-taidoissa asia on ok, mutta siihen olisi muitakin, ei niin pakanallista alkuperää olevia keinoja.
Pakanoiden sekaan voi mennä niin Jeesuskin meni, mutta pakanaksi ei pidä tulla.