Suomi valittiin viidettä vuotta putkeen maailman onnellisimmaksi maaksi | Yle Uutiset
Kaikki pohjoismaat ovat kymmenen parhaan joukossa. Ilmeisesti pohjalla on luterilainen usko, käsityksemme asioista ja asenteista.
4 tykkäystä
Luterilaisuudessa parasta on se, mitä se on tehnyt yhteiskunnille. Maailman parhaiten toimivat valtiot ovat luterilaisia.
1 tykkäys
En nyt oikein tuosta onnellisuudesta tiedä. Erittäin vaikea suure mitattavaksi. Mutta siitä voi kyllä tehdä havaintoja, mitä uskonto vaikuttaa yhteiskuntaan. Ja sellainen vaikutelma kyllä syntyy, että protestanttisissa valtioissa yht.kunn.asiat on parhaassa mallissa - olleet ainakin, tiedä sItten tulevaisuudesta, kun kristillinen moraali ei enää ole arvossa. Tällaisen mielipiteen on äskettäin ilmaissut Tuomas Enbuskekin, entinen vapaa-ajattelijoiden mallipoika.
Onko vielä olemassa “luterilaisia valtioita”? Suomen valtio kai ei ainakaan ole sellainen, tuskin muutkaan Pohjoismaat. Muualla niitä ei liene koskaan ollutkaan.
Ei, mutta kyllä luterilaisen kirkon opetus ja pitkällinen vaikutus kansassa edelleen näkyy. Ei aktiivisena uskona ja osallistumisena, mutta moraalissa ja asenteissa.
Hyvinvoinnilla ja työteliäisyyteen luottamisella on kyllä toinenkin puoli. En minäkään siis osta kovin helpolla tutkimuksen tulosta, jonka mukaan olisimme hyvin onnellinen kansa. Aineellinen hyvinvointi on jakautunut epätasaisesti ja esim hyvin toimeen tulevat ja korkeasti koulutetut perheet kätkevät sisäänsä myös paljon pahoinvointia, väkivaltaa, lasten “unohtamista” jne
Luterilainen työmoraali on vielä perinne, joka lienee jotenkin säilynyt. En itsekään usko tuohon onnellisen kansan myyttiin. Tuntuu, että maassamme voidaan entistä pahemmin verratessa vaikkapa parin kolmen vuosikymmen päähän tai 60-luvun lapsuuden viattoman ruusuiseen aikaan. Jälkimmäistä tietysti aika kultaa.
1 tykkäys
No, noissa tutkimuksissa pärjäävät maat joissa on rakennettu tasa-arvoista hyvinvointivaltiota. Se on pitkälti poliittinen, ei uskonnollinen,kysymys. Ei siitä siis enempää.
Tilastoja voi lukea haluamallaan tavalla. Vaikka niin, että mitä vähemmän Suomessa kuulutaan luterilaiseen kirkkoon, sitä pitemmän kaulan teemme muihin maihin 
Asiat ovat kytköksissä toisiinsa. Ei kuitenkaan siten että voisimme tarkkaan osoittaa missä kohdassa uskonto on vaikuttanut ja missä muut asiat.
Luterilainen kirkko opetti kansaa vuosisatojen ajan, myös lukemaan ja kirjoittamaan, ei pelkästään uskomaan. Kansakoulu ja yleinen oppivelvollisuus olivat kirkkoon yhteyksissä hyvinkin paljon ja pitkään, ja näistä puitteista demokraattinen yhteiskunta hyvinvoinnin perustana paljolti rakentui, vaikka myös muut aatteet vaikuttivat tietenkin.
Mutta,kuten sanottu, tämä on vain yksi näkökohta. Kyllä esimerkiksi Välimeren alueen maissa jotkut asiat ovat onnellisuuden kannalta hyvin meihin verraten, mutta kuka sitten erottaa toisistaan luterilaisuuden vaikutuksen katolisuuteen verrattuna ja pohjoisen synkän kansanluonteen vaikutuksen eteläiseen avoimuuteen ja perheyhteyteen pyrkimiseen verrattuna.
Kuten moni varmaan tietääkin, niin Suomi pärjää todella huonosti näissä mittauksissa kun kysytään alle 15 vuotiailta.
Syyksi esitetään mm. protestanttista etiikkaa:
Tämä ketju suljettiin automaattisesti 90 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.