Seminaarilla luetaan suuren paaston aikana psalttari läpi, mutta muina aikoina katismat jäävät lukematta. Parimiat kyllä luetaan polyeleo-tason päivinä.
Aamupalveluksissa ei tulisi tehdä ristinmerkkejä heksapsalmien aikana, mutta itse kyllä teen, jos tuntuu siltä.
Minulle on opetettu, että heksapsalmien aikana tehdään ristinmerkkejä muuten normaalisti alussa (“Jumalan on kunnia korkeuksissa”) ja “kunnioiden” yhteydessä, mutta ilman kumarruksia. Näin tekee myös metropoliitta Arseni. Jos joku piispa on läsnä palveluksessa mutta ei itse toimita sitä, hän lukee heksapsalmit, tai jos ei ole piispaa, korkea-arvoisin läsnä olevista papeista voi lukea ne. Heksapsalmien aikana ei sytytetä eikä sammuteta tuohuksia, ei kunnioiteta ikoneita eikä vaellella kirkossa, vaan seistään rauhallisesti paikoillaan kuuntelemassa. Jos joku tulee kirkkoon vasta heksapsalmien aikana, hän jää taakse seisomaan, kunnes heksapsalmit on luettu loppuun. Ponomarikaan ei touhua heksapsalmien aikana, tai ainakaan hänen ei pitäisi.
Valitettavasti seurakunnissa lyhennetään heksapsalmeja jättämällä joitakin lukematta. Ehkäpä silloin saakin istua, kun ne eivät ole enää heksapsalmeja (heksa = 6).
Ei seminaarillakaan lueta koskaan kaikkia heksapsalmeja, vaan 1+2 tai 2+1. Pitäähän ihmisten ehtiä luennoillekin…
Hurraa! Kirkon verkkosivuilla on nyt Synaksarionin pyhien hakemisto sekä muistopäivän mukaan että aakkosjärjestyksessä. Nimeä klikkaamalla pääsee muistopäivähakemistosta kyseisen pyhän elämäkertaan ja päivämäärää klikkaamalla nimihakemistosta (lukuun ottamatta elokuun pyhiä, jotka eivät vielä ole kirkon sivuilla).
Linkit hakemistoihin ovat etusivun oikeassa laidassa kirkkokalenterin alapuolella.
Kirkon nettisivuilla on julkaistu isä Damaskinoksen mainio artikkeli tuohuksista. Ainakin itselleni paljon uutta tietoa.
Valamon luostari ilmoittaa:
Pyhittäjä Johannes Valamolaisen pyhäinjäännökset avattiin.
Itä-Suomen Aluehallintovirasto myönsi 4. lokakuuta Kuopion ja Karjalan hiippakunnan anomuksesta luvan avata pyhittäjä Johannes Valamolaisen haudan ja siirtää pyhäinjäännökset niille varattuun reliikkiarkkuun Kristuksen kirkastumisen kirkkoon.
Pyhäinjäännösten avaaminen suoritettiin KP. metropoliitta Arsenin siunauksella 18. lokakuuta. Paikalla oli terveydensuojeluviranomaisen edustajana paikalla terveystarkastaja Heli Impivaara. Pyhäinjäännösten asettaminen kansan kunnioitettavaksi tapahtuu kirkolliskokouksen aattona, sunnuntaina 24. marraskuuta.
Joissakin seurakunnissa toimitetaan 23.10. Jaakobin liturgia, joka on hyvin vanha ja erilainen kuin pyhän Johannes Krysostomoksen jumalallinen liturgia, jota toimitetaan useimmin, tai pyhän Basileios Suuren liturgia, jota toimitetaan kymmenen kertaa vuodessa, tai ennenpyhitettyjen lahjain liturgia, jota toimitetaan suuren paaston aikana keskiviikkoisin ja perjantaisin siellä, missä se on mahdollista.
Papit seisovat ja istuvat (!) osan ajasta kirkon keskellä, missä myös profetia, evankeliumi ja epistola luetaan. Kannattaa kuunnella tarkasti, kun pappi antaa ohjeita ehtoollisen nauttimisesta, koska se menee eri tavalla kuin muulloin. Saatot menevät kirkkosalin vasenta seinustaa alttarista kirkon takaosaan, jolloin kirkkokansa väistää keskikäytävälle, niin kuin suitsutusta väistetään, mutta heti saaton mentyä ohi täytyy palata takaisin reunemmalle, koska saatto palaa alttariin keskikäytävää pitkin.
Jaakobin jumalallinen liturgia on hyvin kaunis palvelus. Kannattaa osallistua, jos suinkin pääsee.
Komppaan muuten, mutta en ole täysin vakuuttunut Jaakobin liturgian vanhuudesta. Onhan se eräänlainen rekonstruktio. Mutta kivaa vaihtelua. Ja kirkkokansa tosiaan nauttii ehtoollisen samaan tapaan kuin papisto yleensä: leipä käteen ja viini yhteismaljasta. Muutenhan se palvelus koostuu lähinnä loputtomista ektenioista.
Jaakobin liturgia -kirjassa kuitenkin sanotaan: “kuuluu vanhimpiin käytössä oleviin liturgiateksteihin. Se luetaan ns. antiokialaisiin liturgioihin, joista myöhemmät bysanttilaiset - Johannes Krysostomoksen ja Basileios Suuren - liturgiat ovat kehittyneet omaksi liturgiseksi tyypikseen. Kaikesta päätellen juuri Jaakobin liturgiaa käytettiin eniten ortodoksisessa kirkossa ennen Krysostomoksen liturgian vakiintumista.”
Kirjan mukaan Kristuksen ruumis pannaan ehtoollisellakävijän suuhun, mutta käytännössä se saatetaan antaa käteen, kun kädet ovat siunauksenpyytämisasennossa.
Noin voidaan sanoa, mutta tämä nykyinen Jaakobin liturgia ei ole noin vanha.
Ensimmäisinä vuosisatoina käytettiin monia erilaisia liturgiatekstejä, kunnes niitä ruvettiin yhtenäistämään.
Ajankohtaista osiossa oli keskustelua Pyhittäjä Johannes Valamolaisen pyhäinjäännösten siirtämisen päivämääristä. Jostain syystä en pysty vastaamaan sinne, niin vastaan tähän. Kysymys on siis siitä, että niiden siirtämisen päivämääräksi päätettiin ensin 24.11., mutta kun sitten selvisi, että sitä edeltäväksi yöksi ei ole yhtään majoitustilaa vapaana, eivätkä edes kirkolliskokousedustajatkaan pääsisi tulemaan edellisenä päivänä, päätettiin juhla siirtää kokonaan toiseen ajankohtaan. 24.11. ei siis tapahdu enää mitään pyhäinjäännöksiin liittyvää, vaan perjantaina 8.11. klo 17.30 toimitetaan ristisaatto, jossa ne siirretään kirkkoon. Heti sen perään toimitetaan juhlavigilia. Lauantaina 9.11. klo 10 alkaa juhlaliturgia. Palvelusten aikana pyhäinjäännökset ovat ilmeisesti vielä pienemmässä arkussa kirkon keskellä, ja siirretään vastan liturgian lopussa la 9.11. lopulliseen sijoituspaikkaansa kirkon seinustalla olevan isomman arkun sisään.
Huominen mahdollisuus juhlia Pyhän Jaakobin liturgiaa on myös hyvä tilaisuus katolilaisille ja totta kai myös ortodokseille vertailla novus ordon tekstejä vanhempiin liturgiateksteihin
En nyt malta olla kuittailematta, että ei varmaan ole kauhean vaikeaa vertailla novus ordon tekstejä vanhempiin teksteihin, kun suunnilleen kaikki liturgiset tekstit ovat novus ordoa vanhempia. 
Jep. Novus ordo on kuitenkin enimmäkseen tilkkutäkki vanhojen liturgioiden palasista, 1900-luvun modernilla funktionalismilla lyhyeksi ja ytimekkääksi yhdistelty.
Tiesittekö, että pyhittäjä Maria Pariisilaisesta (KORJAUS:) Egyptiläisestä on tehty ooppera? Sävellys John Tavener, libretto äiti Tekla Normanbylainen, jolta on julkaistu suomeksi teos Lasin hämäryys.
Samuli Edelmann on näköjään kääntynyt viime vuonna ortodoksiksi:
Luenko väärin, tuo linkin teksti näyttäisi kertovan Maria Egyptiläisestä?
Tämä Edelmannin kommentti kuulosti aika hyvältä:
Sisäistä rauhaa tai seesteistä valaistumisen tilaa hän ei luostarista etsi.
– Oleellista kristinuskossa on keskittyminen muuhun kuin itseensä.
Kyllä, muiden toilailut ovat paljon mielenkiintoisempia kuin omat!
D