Wanhan kirkon aikana katekumeenit ymmärtääkseni seurasivat liturgiaa kirkon eteisestä. Eukaristian aikana läsnä saivat olla kaiketi vain kastetut ja konfirmoidut.
Olisikohan liturgian “Ovet, ovet!” huudahduksella ollut aikoinaan se konkreettinen tarkoitus, että ovet suljettiin niiltä, jotka eivät olleet seurakunnan täysivaltaisia jäseniä?!?
Onko messun päätös sanat “Ite, missa est.” tarkoittaneet alunperin, että katekumeenien piti poistua kirkosta, kun ehtoollista alettiin viettää?!?
Käsittääkseni “Ite, missa est” on aina lausuttu vasta ehtoollisen jälkeen, joten ei kai? Sanat ovat päättäneet messun vieton (tosin tridentiinisessä riituksessa messun loppuun Iten jälkeen on lisätty vielä muita elementtejä).
Nimenomaan näin. Jumalallisen liturgian alkuosassa katekumeenit (ei vielä kastetut) saivat olla läsnä, mutta tuossa kohdassa heidän piti poistua. Joissakin liturgiakirjoissa on pitempi muoto kuin tuo “Ovet, ovet, viisaudella ottakaamme vaari”, nimittäin: “Kaikki katekumeenit, poistukaa! Kaikki katekumeenit poistukaa! Älköön yksikään katekumeeni jääkö!” Ovet suljettiin, kun katekumeenit olivat poistuneet.
Nykyään muutkin kuin ortodoksisen kirkon jäsenet saavat olla läsnä loppuun asti, mutta eivät mennä ehtoolliselle.
1 tykkäys
Näin juuri. Messu jakautuu katekumeenien messuun ja uskovien messuun, näin siis perinteisessä kaavassa. Katekumeenien messu päättyy saarnaan. Lähettäminen on uskovien messun lopussa, joten se ei ole takoitettu katekumeeneille. Se on ilmoitus koko messun päättymisestä.
Vanhoina aikoina esimerkiksi uskontunnustus ja isämeidän olivat disciplina arcana, eli ne pidettiin salassa, kuten myös ehtoollisen salaisuus. Ne opetettiin tarkkana formelina katekumeeneille vasta juuri ennen kastetta.
Jos tässä ketjussa sopii keskustella aiheesta laajemminkin, niin sanoisin, että tuo keskeisten uskonsisältöjen ja toimitusten salaaminen on kyllä aivan käsittämättömän huonoa pr-politiikkaa. Miten kukaan uskaltaa lähteä mukaan sellaiseen uskontoon, jonka sisällöstä ei pääse selvyyteen ennen kuin aivan viime hetkellä ja osin vasta kasteen jälkeen? Salaiset seremoniat vaikuttavat lähtökohtaisesti jotenkin pahaenteiseltä asialta. Ja Rooman vainojen aikaanhan oli liikkeellä villejä huhuja esim. ehtoollisen sisällöstä. Olisikohan avoimempi tiedottaminen vähentänyt kannibalismispekulaatioita ja rauhoittanut vainoja? Vaikea hahmottaa logiikkaa noin vahvan salaamisen taustalla.
Keskeisimmät formelit pidettiin salassa. Se ei tr´arkoita, että asiasisältö olisi salattu. Itse asia oli avoin, mutta formelit eivät. Niiden väärinkäyttö voidaan myös nähdä ihan oikeaseana ongelmana.
Tiedämme toki, että asia oli tiedetty.
Katekumeenit saivat kymmeniä tunteja opetusta ennen kuin heidät kastettiin.
1 tykkäys