Espanjan katolisen piispankokouksen hyväksytty muoto Isä Meidän -rukouksen ko. kohdasta kuuluu “no nos dejes caer en la tentacion” eli älä anna meidän kaatua kiusauksessa/koettelemuksessa. En osaa sanoa milloin tämä muoto on vahvistettu. Vatikaanilla ei ole mitään sitä vastaan. Luulisin että kohta menee näin kaikkialla missä kirkko käyttää espanjaa kielenään. Eli myös Francisckuksen kotimaassa Argentiinassa.
Olen niin tottunut tähän muotoon että suomeksikin rukoillessa kohta kääntyy espanjalaista vastaavasti, ainakin hiljaa omassa päässä rukoillessa.
Joten minun puolestani, muutosta vaan harkintaan, katsotaan mitä piispat sanovat.
Oho, onko tosiaan niin, että tuota espanjankielistä ilmausta ei voi tulkita “älä anna meidän joutua kiusaukseen/koettelemukseen”?
No varmaan aina voi tulkita. Ota itse selvää, sinähän olet kielten tuntija. Natiivi arkikielen puhuja varmasti kuitenkin ymmärtää sen niin että et anna kaatua/langeta. En usko että keskiverto rukoilija miettii tapahtuneeko lankeaminen jo kiusauksessa ollessa vaiko tapahtuuko lankeaminen kiusaukseen. Vaikka Jumala ei ketään kiusaakaan, kiusausten on joka tapauksessa tultava. 
Sikäli kuin keskivertorukoilija ylipäänsä ajattelee mitään, niin luulisi hänen miettivän tuotakin eroa, joka minun mielestäni on aika ratkaiseva. Ilmeisesti sinun näkemyksesi on, että kiusaus tai koettelemus tarkoittaa aina automaattisesti myös lankeamista, jos kerran et näe noissa asiallista eroa. Vai katsotko, että caer-verbin täytyy jo kielen puolesta tässä tarkoittaa nimenomaan koettelemuksessa lankeamista eikä koettelemukseen joutumista? Itse ajattelen, että kaikista kiusauksista ja koettelemuksista on ainakin periaatteessa mahdollista selvitä lankeamatta, joten ero on merkittävä. Espanjan kieltä olen käyttänyt niin olemattoman vähän, että mitään kielikorvaa minulla ei siinä ole, eikä myöskään kielioppi ja sanasto ole sen vertaa hallussa, että osaisin tuosta mitään sanoa. Monissa muissa kielissä espanjan en-prepositiota vastaava prepositio voi tarkoittaa sekä liikkumista tai joutumista johonkin että siellä jo olemista. En tiedä miten tässä.
Minulla ei ole mitään erityisiä intohimoja seurata ns. “virallisia”, “oikean kirkon” sanamuotoja. Aikoinaan luin englanninkielisestä katekismuksesta tämän kohdan selityksen ja se on riittänyt.
Merkityksistä se kertoo että on kaksi mahdollista vivahdetta “do not allow us to enter into temptation” and "do not let us yield to temptation."
Itse keskivertorukoilijana olen ajatellut enemmän tuota yield-vaihtoehtoa.
Ne ajatukset mitä muuten ajattelen Isä Meidän -rukousta rukoillessani ovat sen verran “yksityisajattelua” että en mene nyt siihen.
Perustan ajatukseni tästä kohdasta kahteen raamatulliseen tosiasiaan, “Jumala ei kiusaa ketään” ja “kiusausten on tultava”.
Siksi olen sitä mieltä että tämä rukouksen kohta puhuu siitä miten kiusauksessa ollaan, ollaanko siinä niin että annetaan kiusauksen murtaa itsensä vai niin että kestetään ja pidetään selkeä visio todellisuudesta. Ja Jumala on se visio mikä kiusauksessa olisi hyvä säilyttää. Hänen läsnäoloaan kiusaukseen auttajaksi pyydän tässä.
Lisäksi tuo on ainakin läntisten mystiikan ja kilvoitteluoppaitten keskeisin lause, jonka ympärille rakennetaan kokonaisia kilvoittelijoiden oppaiden rakenteita.
Esim.
Avilan Johanneksen teos Audi, filia
Itse saan suurta mielihyvää näistä gnostis/esoteerisista Isä Meidän -rukouksen pohdiskeluista.
Very well, mutta ongelmana on se, ettei tuo jälkimmäinen vaihtoehto vastaa sitä mitä kreikankielisessä tekstissä sanotaan. Jonkin opillisen päättelyketjun tuloksena siihen voidaan varmaan päätyä, mutta käännöksenä se olisi minusta aivan liian kaukana alkutekstistä. Edellinen vaihtoehto venyttää tulkintaa paljon vähemmän.
Kuitenkin samaa koettelemus-sanaa (μὴ εἰσενέγκῃς ἡμᾶς εἰς πειρασμόν) vastaavaa verbiä käytetään esim. siitä kun Jumala koetteli Abrahamia (Gen. 22,1ss LXX ὁ θεὸς ἐπείραζεν τὸν Αβρααμ ja Hepr. 11,17 Πίστει προσενήνοχεν Ἀβραὰμ τὸν Ἰσαὰκ πειραζόμενος). Tässä juuri näkyy se, miksi edellä esitin, että suomennoksessa harhaanjohtava sana ‘kiusaus’ pitäisi muuttaa ‘koettelemukseksi’ tai ‘koetukseksi’.
Kiitos linkistä. Tuon McGrathin blogikirjoituksen saamien kommenttien lukeminen oli erityisen kiinnostavaa. McGrath kritisoi akateemiselta kannalta tuota väitettyä “arameankielistä” pohjatekstiä, mutta enemmistö hänen saamistaan kommenteista on varsin negatiivisia. Ilmeisesti “alkuperäisille aramealaisille Jeesuksen sanoille” olisi tiettyä kysyntää, varsinkin jos niiden avulla voisi tukea joitain esoteerisia kristinuskon uudelleentulkintoja. Tässä asiassa ilmeisesti tieteellinen valtavirta ja klassinen kristinuskon tulkinta ovat samalla puolella. Mitenköhän laajaa tämä aramealaisharrastus maailmalla (ilmeisesti lähinnä USA:ssa) mahtaa olla?
1 tykkäys
Onhan täällä meidäkin pienessä nurkassamme saatu välillä kuulla, mitä alkuperäinen arameankielinen UT sanoi.
Miten olisi: “Äläkä saata meitä pääsykokeisiin.”
2 tykkäystä
Eikös koko elämä ole kristillisessä mielessä pääsykoetta, jolloin toive on nimenomaan päästä mukaan pääsykokeisiin. Muussa tapauksessahan on kyse valinnasta johon ei edes itse ole päättänyt osallistua ja johon ei voi siten pääsykokeissa vaikuttaa.
Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.