Mulla oikeasti huumorintau loppuu likipitäen aina, kun pitäisi löytää sopiva alue jollekin asialle.
No, ehkä tämä sitten sopii, kun täällä on haun perusteella puhuttu teologian opinnoista ennenkin.
http://kappeli.evl.fi/Kirkkolainsaadanto.nsf/fa46a819de58e4cdc2257784004024c3/58f91ed37fc2d2a6c2257c120049a499?OpenDocument
Tuon dokumentin kohdassa 4 puhutaan muista soveltuvista tutkinnoista. Mitä tuo kohta käytännössä tarkoittaa? Ketkä voivat hakea pappisvihkimystä tuota kautta eli hiukan suppeammilla teologian opinnoilla - ero on merkittävä esim. klassisten kielten kohdalla. Minne tai keneen kannattaisi ottaa yhteyttä, jos haluaa selvittää mahdollisuutensa saada pappisvihkimys ja mahdollisten täydentävien opintojen vaatimus?
Veikkaisin, että tarkoittaa esim. ulkomailla tehtyjä teol. opintoja. Jos sisällöt ovat suurin piirtein suomalaisen tutkinnon laajuiset ja syvyiset, niin ne voidaan katsoa kelpaaviksi. Tällaiset tutkitaan kuitenkin aina tapauskohtaisesti, joten on vaikea sanoa täsmällisesti, mitä tuollaiset “muut soveltuvat opinnot” voisivat olla.
Jos joku kysyy tietoa jostain, niin tuskinpa kaipaa vastaukseksi veikkauksia. Tai ainakaan minä en kaipaa. Veikkauksesi tuskin on oikea, koska tuossa heti kohdassa 5 puhutaan ulkomaisesta tutkinnosta.
Kun julkiseen virkaan tai tehtävään vaaditaan korkeakoulututkinto, korkeakoulussa suoritettu tutkinto, korkeakoulun loppututkinto tai alempi korkeakoulututkinto, tämän kelpoisuusvaatimuksen täyttää henkilö, joka on suorittanut:
alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon taikka ammattikorkeakoulututkinnon;
lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon; tai
8 §:ssä tarkoitetun tutkinnon.
ynnä teologiassa pappisvihkimystä halajavalta
soveltuvan muun tutkinnon suorittaneelta vaadittavat teologiset opinnot poikkeavat lähinnä niissä klassisissa kielissä, yhdessä vähintään 10 op (kompensoidaan kyllä jossain vaiheessa varsinaisilla / täydentävillä, alemmalla muulla korkeakoulututkinnolla maisteriohjelmaan pyrkivän vaatimus on 85 op / vast. laajuus), siis ei sinänsä mikään oikopolku kirkon virkaan opiskella ensin muu soveltuva tutkinto välillä YAMK / kand - tohtori ja sitten täydennykset, eli käytännössä maisterin kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunnan op:t, jos ei ole vakavasti aidosti alaa vaihtamassa… opintojen laajuus ja kesto maisteriohjelmassa on 120 opintopistettä, 2 vuotta.
Yksi vaihtoehto on opiskellla ensin avoimessa yliopitossa appro ja cumu, yleinen teologia 25 op löytyy myös verkkokurssina, aineopintoja 35 op, mutta en oikein keksi, miten läntisen teologian maisteriopinnot evl-kirkon papiksi aikova voisi sinänsä kiertää tai niitä oleellisesti lyhentää, enkä toisaalta sitä, miksi
Viime kesänä oli avoimen puolella mahdollisuus myös klassisiin kieliin, toivottavasti myös jossain vaiheessa jatkossa.
Vihkimyksen edellytyksenä taas on vokaatio eli se, että kirkko tai jokin seurakunta on kutsunut henkilön toimittamaan papinvirkaa (vocatio externa). Kenelläkään ei siis ole subjektiivista oikeutta saada pappisvihkimystä, olipa tutkinto mikä tahansa.
Henkilö vihitään pääsääntöisesti seurakunnan papiksi. Papiksi vihkiminen on mahdollista myös, mikäli henkilö toimii teologisen tieteen opettajana, uskonnonopettajana tai kirkon lähetysjärjestöissä.
Jos henkilö on suorittanut korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen (464/1998) mukaisen soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon tai soveltuvan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, kelpoisuuden pappisvirkaan antaa yliopistojen tutkinnoista annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen teologian maisterin, teologian lisensiaatin tai teologian tohtorin tutkinto.
Tutkintoon tulee sisältyä seuraavat opinnot:
heprean, kreikan tai latinan opintoja vähintään 10 (30) opintopistettä ainakin yhdessä edellä mainituista kielistä
eksegetiikan, kirkkohistorian, systemaattisen teologian ja käytännöllisen teologian opintoja kaikissa oppiaineissa yhteensä vähintään 100 opintopistettä, joihin voi sisältyä klassisten kielten opintoja, sekä uskontotieteellisiä opintoja vähintään 10 opintopistettä; pistemäärään ei sisälly opinnäytetöitä
vähintään 20 opintopisteen kokonaisuus, johon sisältyy jumalanpalveluselämän, uskontokasvatuksen ja sielunhoidon soveltavia opintoja sekä päätoiminen työssäoppimisjakso Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa.
Jos tutkintoon ei sisälly kaikkia edellä tarkoitettuja opintoja, tutkintoa on vastaavasti täydennettävä.
Eli teologian tohtorikin voi joutua täydentämään, jos pappisvirkaan haluaa, ja opintokokonaisus on puutteellinen. Jos tohtorin pääaine on esim. kirkkososiologia (käytännöllinen teologia) ja uraa luodaan vaikkapa toimittajana, piispa tuumaa myös helposti sivuosaika-koska nyt haluan -pappiskanditaatille, että se kun ei tuo toimittajan duuni ole varsinaisesti kirkon virka, niin mietihän vielä, haluatko olla toimittaja vai pappi.
"Pappisvirkaan vihkiminen edellyttää sitä, että vihittävä uskoo olevansa virassaan Kristuksen kutsuma (vocatio interna). Pappi uskoo, että itse evankeliumi, Kristuksen valtuutus ja kirkon usko kantavat häntä. Pappislupauksessa pappi sitoutuu kristilliseen elämäntapaan. Hän pyrkii toteuttamaan lähimmäisenrakkauden ihannetta sekä virassaan että yksityiselämässään.
Papiksi vihittävän tulee olla
jumalaapelkäävä ja kristillisestä vakaumuksesta tunnettu konfirmoitu kirkon jäsen,
suorittanut yliopistossa sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt pappisviran kelpoisuusvaatimukseksi,
terveydeltään pappisvirkaan kykenevä sekä
muutoinkin pappisvirkaan soveltuva (Kirkkojärjestys 5. luku 2 §)."
Teologian maisteri on toki sinänsä hyvä pohja vähän mihin tahansa, jos rahkeita riittää, Mikko Salmi on nykyisin mm. Demokraatin päätoimittaja…
Vihkimykseen oikeuttavan muodollisen koulutuksen suhteen
Vihkimyksen mahdollisuuksien selvittely sinänsä on sitten monitahoisempi juttu, joka aktualisoituu yleensä, kun opinnot ovat jokseenkin kasassa…vakinaista papin paikkaa saa odotella keskimäärin pari vuotta.
“Varadekaani Ismo Dunderberg Helsingin yliopistosta taas sanoo, että tämän vuoden hakijoissa huomiota kiinnittivät etenkin monet uranvaihtajat: kokeeseen osallistui monia, joilla oli jo jokin tutkinto valmiina ja kenties takana useita vuosiakin työelämässä. Teologiset kysymykset tuntuvat siis kiinnostavan hieman varttuneempia.”
Vielä maisteriohjelman hakuvaatimukset kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuuntaan muilla kuin teol. tdk:n ao. opintosuunnan kanditutkinnolla.
Aikaisempien opintojen tulee olla suoritustasoltaan, laadultaan ja sisällöltään maisteriohjelman kannalta soveltuvia ja tarkoituksenmukaisia, jotta ne mahdollistavat teologian maisterin tutkinnon suorittamisen.
Hakijalla on alempi korkeakoulututkinto
Olet suorittanut teologisia ja klassisten kielten opintoja vähintään 85 opintopistettä (tai vastaava laajuus). Suoritettujen opintojen vertailukohtana käytetään Helsingin yliopiston teologian ja uskonnontutkimuksen kandiohjelman kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen asiantuntijatyön opintosuunnan opintoja. Sinulle voidaan määrätä enintään 30 opintopisteen laajuiset täydentävät opinnot Suomen ev.lut. kirkon papin / lehtorin viran kelpoisuuden saavuttamiseksi. Mahdollisista täydentävistä opinnoista ilmoitetaan hyväksymiskirjeen yhteydessä.
Hakijalla on ylempi korkeakoulututkinto
Olet suorittanut vähintään teologian ja uskonnontutkimuksen perusopinnot (25 op) tai vastaavat opinnot. Sinulle voidaan määrätä enintään 30 opintopisteen laajuiset täydentävät opinnot Suomen ev.lut. kirkon papin / lehtorin viran kelpoisuuden saavuttamiseksi.
