Kirkon tulevaisuuskomitean mukaan pätkätöinä tulisivat kyseeseen piispojen, kirkkoherrojen, kirkkoneuvosten, hiippakuntadekaanien ja kirkon erillisyksiköiden johdon työt. Komitea ehdottaa, että kyseisten virkojen kohdalla tulisi selvittää, kuinka ne olisivat muutettavissa määräaikaisiksi työsuhteiksi, joiden kesto olisi kahdeksan vuotta.
Juridisia esteitä ei kuulemma ole. Mutta: minusta on iso teologinen este muuttaa piispuus pätkätyöksi. Piispa on kuitenkin eri asia kuin vaikka kirkkoherra. Piispuus ei ole tehtävä, joka annetaan, vaan piispa on vihkimysvirka.
En oo mikään juristi, mutta mun mielestä tässä ehdotuksessa on myös työsuhdemielessä ongelmia. Lain mukaan määräaikaisuudella pitää olla perustelu, ja jos erityistä syytä ei ole, on vakituinen työsuhde normaalitilanne. Ei voi noin vain muuttaa tärkeitä tehtäviä määräaikaisiksi. Tässä on ongelma myös työn pitkäjänteisyyden ja sitoutumisen kannalta, vaikka kahdeksan vuotta ei mikään varsinainen pätkäsoppari olekaan.
Nykyään on tyypillistä, että määräaikaisten työsuhteiden kanssa kikkailemalla tehdään helpommaksi päästä työntekijästä eroon, jos naama ei miellytäkään. En usko että tekee hyvää työn tulostenkaan kannalta, jos on jatkuvasti löysässä hirressä ja aina uudestaan pitää todistaa pystyvyytensä. Vakituisessa työsuhteessa irtisanominen onnistuu vain oikeasti vakavista syistä, ja tämä mahdollistaa rentouden kautta oikeasti keskittyä työhönsä. Vakituinen uskaltaa myös kokeilla jotain uutta ja epäonnistua, määräaikainen turvaa omaa asemaansa pelaamalla varman päälle.
Erilaisia johtavia virkoja on viimeaikoina muutettu määräaikaisiksi, esim. valtionhallinnossa. Ennenhän siellä jokainen istui kerran saamassaan virassa eläkkeelle asti, muttei enää. Joten joku perustelu varmasti on.
Tiedän, että esimerkiksi Saksan EKD:ssa (tai ainakin joissain maakirkoissa) on säädetty, että pappi voi olla vain tietyn ajan tietyssä seurakunnassa. En nyt ota kantaa tällaisen järkevyyteen. Mutta piispanvirka on toisenlainen, se ei ole vain yksi tehtävä, jossa pappi voi toimia (sama pappihan voi olla jonkin aikaa kirkkoherrana, sitten kappalaisena jne. )
Tässä maailmassa ei varmaan tulla kyselemään piispuuden teologisia perusteita, maailmassa joka vääjäämättä on ottanut hallintaansa myös kansankirkon. “Sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.”
Kirkkolaissa määrätty määräaikaisuus on lain mukainen peruste työsuhteen määräaikaisuudelle. Eri asia on, jos ilman laissa määrättyä perustetta yritetään tehdä tällaisia määräaikaisuuksia.
Piispanviran suhteen olen kyllä sitä mieltä, että sen pitäisi olla pysyvä virka. Eri asia on se, voisivatko piispat oma-aloitteisesti luopua virasta jo aiemmin. Vrt. Benedictuksen luopuminen paaviudesta. Olen myös kirkkoherran viran suhteen skeptinen; jos halutaan esim. 10 vuoden välein vaihtaa johtaja, niin onhan se mahdollista, mutta enpä tiedä, miten se auttaisi niissä seurakunnissa, joissa on jo hyvä kirkkoherra. Niissä puolestaan, joissa on kirkkoherrasta johtuvia työongelmia, tämä saattaisi tuoda apua.
Yritysten toimitusjohtajia ei tavalliset irtisanomissuojat yms koske. Ehkä kirkon johtajiin voi soveltaa samaa. Itse ajatusta määräaikaisesta piispuudesta en kannata.
Luultavasti Porvoon unionin sisällä evl.fi -kirkko joutuisi myös esittämään Englannin kirkolle joitakin noloja selityksiä ja anteeksipyyntöjä “historiallisen piispuuden” ohentamisesta. Mutta jostainhan ekumenian ammattilaisille maksetaan.