Lukiessani Toista Aikakirjaa Vanhan Testamentin puolelta pysähdyin pohtimaan erästä pientä…tai onko se nyt niin pientä, yksityiskohtaa.
Nimittäin 2 Aikakirjassa luvussa 20 on kirjoitettu näin:
20:35 “Senjälkeen Joosafat, Juudan kuningas, liittoutui Ahasian, Israelin kuninkaan, kanssa, joka oli jumalaton menoissaan.”
20:36 “Hän liittoutui tämän kanssa rakentaakseen laivoja, joiden oli määrä kulkea Tarsiiseen; ja niin he rakensivat laivoja Esjon-Geberissä.”
Esjon-Geber oli Punaisenmeren pohjukassa eli nykyyisen Akaban ja Eilatin kohdalla jossa laivat rakennettiin ja taas Tarsiis viittaa tietojen mukaan Espaniaan.
Olisiko silloin jo ollut taitoa purjehtia Eilatista Afrikan kärki kiertäen Espaniaan?
Vai olisiko jonkun teorian mukaan ollut kanava mereltä Niilille, joka olisi mahdollistanut myös miten kuningas Hiram saattoi lähettää miesten lisäksi ”laivoja” Esjon-Geberiin. ( 2 Aik. 8: 17-18)
Toisaalta, jos olisi ollut jokin kanava Niilille olisi siitä arkeologisia jälkiä sekä viittauksia historiassa.
Kiinnostavaa pohtia näitä Raamatun yksityiskohtia.
Lisäys: Juudaan Kuninkaan Joosafatin ja Israelin Kuninkaan Ahasian rakentamat laivat tosin särkyivät, eivätkä kyenneetmenmään Tarsiiseen.
(2 Aik. 20:37)
Käsittääkseni Afrikan ympäryspurjehduksessa onnistui vasta Vasgo da Gama 1400-luvulla. Josafatin aikaan eli 800-luvulla Afrikan manteretta ei tunnettu kovinkaan pitkälti. Luultiin esimerkiksi, että Afrikka ja Intia ovat yhteydessä toisiinsa.
Hanno Merenkulkija seilasi pari sataa vuotta Josafatin jälkeen Afrikan rannikkoa, mutta hänkään ei purjehtinut kuin Guineanlahdelle, jos sinnekään.
Tarsiksen sijainnista ei ole selvyyttä. Mikäli paikka oli Espanjassa, olisi kai jokin kanava luonteva selitys kohdalle - tai sitten se, ettei Israelin väellä ollut edessään Wikipedian tasoisia karttoja. Kanavapuuhia sekä Afrikan ympäripurjehduksia liitetään Egyptin faaraoon Neko II n. 620 eKr. Aikakirjat kuvaavat aikaa ennen häntä. Toisaalta ne on kirjoitettu joskus 400 eKr., mikä pitää ottaa myös huomioon.
Tätä kysymystä en osaa ratkaista. Mutta näissä tapauksissa pitää verrata 1. Kuningasten kirjaan, jossa on hiukan eri tietoa. 1.Kun9:26ss. sanoo, että Salomon laivat rakennettiin Esjon-Geberissä; vain meritaitoiset miehet tulivat Hiiramilta. 1.Kun.22:49 puhuu Joosafatin Tarsiin-laivoista, joiden määränpää ei näytä olleen Tarsis, vaan Oofir.
Hmm…mielenkiintoista.
Kun on kirjoitettu 1 Kun.22:
“Kuninkaalla oli Tarsiin-laivasto merellä Hiiramin laivaston kanssa. Kerran kolmessa vuodessa Tarsiin-laivasto tuli ja toi kultaa ja hopeata, norsunluuta, apinoita ja riikinkukkoja.”
niin ehkäpä sillä ei tarkoitettukaan määränpäätä, vaan laiva tyyppiä.
Ehkäpä ilmaus ”Tarsisin-laivat” alkoi tarkoittaa laiva tyyppiä, jotka olivat hyvin merikelpoisia ja jollaisilla laivoilla Välimerellä uskallettiin lähteä Tarsiiseen vaikka Jaafosta tai Joppesta.
Profeetta Joona, Amittain poika, sellaiseen astuikin oman elämänsä kuvioissa.
Maalaisjärjellä ajattelen että vaikka olisikin ollut taitoa purjehtia Afrikan ympäri (mitä itse pidän mahdollisena), ei ollut taloudellisesti kannattavaa tehdä Välimerelle liikennöimään aiottuja laivoja Punaisen meren puolella.
Eiköhän laivat tehty sellaisen vesistöreitin rannalla missä niitä oli tarkoitus käyttää.
Mielenkiintoista.
Jos kanava oli rakennettu ja jonkinlaisessa käytössä selittäisi se Esjon-Geberin sataman yhteyden Välimeren kohteisiin.
Siinä olisi jopa upean historiallisen elokuvan aineksia. Vau!