Piispoja valitaan Suomenmaassa vähän siellä ja täällä. Mutta katolinen hiippakuntamme on edelleen ilman piispaa, kun isä esipaimen Teemu siirtyi emeritus-statukseen.
Muistamme vielä pitkät piispattomat ajat esipaimenien Paulin ja Josefin jälkeen.
Pitäisiköhän piispojen valintaa muuttaa synodaalisemmaksi? Vaikkapa alueelliset piispainkokoukset voisivat paikalliset piispat valita ja Rooma sitten vahvistaa. Jos Pohjoismaiden piispainkokous voisi Pohjoismaiden piispat valita, niin eiköhän Helsingilläkin olisi uusi esipaimen ollut jo ajat sitten…
Kai se jonkin verran nopeuttaisi prosessia, mutta ei kyllä välttämättä niin radikaalisti kuin luulisi 
Eihän paavi niitä ehdokkaita nykyiselläänkään itse käy läpi, kysele, haastattele jne., vaan käsittääkseni kuulee selvityksen tulokset ja vahvistaa (yleensä) sitten ehdotetun kandidaatin (tai yhden muutamista). Veikkaisin ongelman olevan ennemmin siinä, ettei päteviä halukkaita juuri löydy. Maantieteellisesti valtavan, alueellisesti hajanaisen ja taloudellisesti haastavan hiippakunnan johtaminen ei ole kovin houkutteleva tehtävä. Paikallinen papisto on melko nuorta (mikä on kyllä ihan positiivinen asia, mutta tässä tapauksessa tarkoittaa, että monilla ei välttämättä ole sitä kokemusta ja koulutusta, jota yleensä piispalta edellytetään), eikä piispan tuominen ulkomailta ole helppoa sekään. Mutta rukoillaan, että piispa nyt lopulta löytyisi.
2 tykkäystä
Kyllä se piispa saadaan, kunhan vain maltamme odottaa. Itse näkisin kyllä tärkeäksi, että olisi suomenkielen taitoinen.
Ehkäpä piispa pitäisi valita Pohjoismaisista ehdokkaista. Minulla on kokemusta kahdesta KP piispa Teemun edeltäjästä. Hollantilainen onnistui hyvin vaikeassa tehtävässään, puolalainen ei niinkään. Ehkäpä piispaa ei pitäisi valita Pohjoismaiden ulkopuolelta. Ja uskon kyllä, että valinta kävisi sujuvammin jos Pohjoismaiden piispojen synodi vaaleista vastaisi…
Meidän lienee melko turha täällä spekuloida tai asettaa vaatimuksia mihinkään suuntaan, kun emme ole piispaa valitsemassa kuitenkaan. Lienee luottaminen siihen, että valinta on Pyhän Hengen tekemä, kun se lopulta joskus tehdään.
1 tykkäys
Hiippakunnassa puhaltavat uudet tuulet, kun Opus Dein pappi aloittaa piispana…Multos Annos!
Opus deille itselleen jännittävällä hetkellä saatiin Opus dei -piispa.
8.elokuuta paavi muutti kanoninen lain kohtaa 296, mikä tarkoittaa koko Opus dein maallikkojäsenten, numeraarit mukaanlukien, laillisen aseman uudelleenarviointia. Kiinnostavaa nähdä muodostetaanko olemassaolevista numeraareista esimerkiksi sekulaari instituutti joka vastaa toimistaan paikalliselle piispalle, vai miten käy. Tavismaallikkojäsenille muodostetaan luultavasti jonkinlainen piispan alainen maallikkojärjestö.
Englanninkieliset uutiset asiasta ovat melko maltillisia.
Kun taas espanjaksi otetaan asiasta kaikki irti.
Kunnes OD muuttaa paavin pyynnön mukaisesti sääntöjään ja selkeästi ilmaisee niissä mikä maallikoiden suhde on OD:n, sillä ei käytännössä ole maallikkojäseniä joilla olisi minkäänlainen asema kanonisen lain edessä.
Vaikka paavi muutti Opus Dein ja sen jäsenten asemaa Kirkossa, ei se kuitenkaan estänyt häntä nimittämistä järjestön pappia uudeksi piispaksemme.
Mikä muuten on jatkossa uuden piispan suhde Opus Deihin?!?
Isä Raimon suhde Opus deihin on sama kuin Isä Teemu Sipon suhde Pyhän Sydämen pappeihin. Molemmat ryhmittymät ovat pappien yhteisöjä. Erojakin on, Pyhän Sydämen papit ovat tietääkseni vihittyjä ja lupaukset antaneita sääntökuntalaisia (korjatkaa jos olen väärässä) , opusdeiläiset eivät ole.
Pyhän Sydämen papit koulutetaan palvelemaan hiippakuntaa, se on heidän karismansa, Opus dei -papit vihitään palvelemaan ensisijassa Opus deitä. Toki Suomessa Opus dei -papit ovat palvelleet laajasti hiippakuntaa.
Lisäys vielä tähän että tällä hetkellä kysymys nimenomaan siitä mitä on olla Opus dein jäsen on aikamoisessa pyörityksessä. Vatikaani ja 600 piispaa ympäri maailman sai sitä koskien kirjelmän kesällä.
Oma mutuni on että tämä vaikutti omalta osaltaan paavin päätökseen poistaa maallikkojäsenet personaliprelatuureja koskevasta lainsäädännöstä.
Jään odottamaan Opus dein omia ehdotuksia sääntömuutoksista ja maallikoiden tehtävän tarkemmista määrittelyistä.
Uutinen englanniksi:
Kirjeen sisältö espanjaksi: