Mikäpä on foorumin ortodoksien nykyinen suhtautautuminen tai suhde ko. järjestöön? Sivuston uusin artikkeli on päivätty 8. maaliskuuta 2018, mutta toisaalta heillä näyttäisi olevan yhteys Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiöön.
Muinaisessa Ortodoksi.netin keskustelupalstalla muistelen käydyn aiheesta ärhäkkääkin keskustelua. Tiedättehän: tuo iänikuinen liberaali-konservatiivivääntö.
Kyseinen veljestö (johon toki naisetkin ovat tervetulleita) perusti Kaikkien Athosvuoren Pyhien Perintösäätiön. Eli yhteys on läheinen.
Ortodoksisessa kirkossa ei tunneta liberaali-konservatiivivääntöä, se on ennemminkin osa protestantismia.
He julkaisevat hyviä ja hyödyllisiä kirjoja. Paljon muuta en ko. veljestön toiminnasta tiedäkään.
Ok, luonnehditaanpa keskustelua miten tahansa, niin sekä kotimaisissa että ulkoimaisissa keskustelufoorumeissa esiintyy silloin tällöin aika vihaista sananvaihtoa. Toki jokainen keskustelija katsoo oman näkemyksensä sopivan Kirkon opin raameihin, mutta vääntö syntyy siitä, että toisten mielestä nämä tulkinnat ovat liian avaria ja toisten mielestä taas liian rajoittavia. Tähän törmää varsin usein.
Eikä kyse ole vain siitä, että esim. kaltaiseni exprotestantit yrittävät ujuttaa entisen kirkkokuntansa problematiikkaa ortodoksiseen kirkkoon. Omalta kohdaltani voin todeta olevani “konservatiivi” eräiden tämän foorumin tunnettujen ortodoksikirjoittajien tapaan, vaikka tiedoissani Kirkon opista on paljon toivomisen varaa.
Minulla ei ole mitään erityistä suhtautumista asiaan. Kirjakaupassa olen käynyt useamman kerran Joensuussa ja Lammin yhteisössä kerran. Henkilökontakteja ei ole laisinkaan. En oikein ymmärrä kreikkalaisuusfanitusta, mutta eipä se minua häiritse. Kukin tavallaan. Siitä en keksi mitään valittamista, jos joku yrittää perustaa luostarin Helsingin hiippakuntaan. Luostari on lähtökohtaisesti aina tervetullut hanke riippumatta mistään.
“kreikkalaisuusfanitusta”??
Tuskin. Kristusta fanitetaan. Ehkä on tuotu esiin Kirkon isien ja äitien perintöä. Heistä useat ovat kreikkalaisia, mutta eivät läheskään kaikki.
Kreikkalaisia isiä, kreikkalaista kirkkolaulua, kreikkalaista luostarinnettä slaavilaisessa paikalliskirkossa. Ei siinä mitään vikaa kai ole, mutta minusta se on vähän erikoista. Mutta kuten sanottua, ihan hyvin ne vetävät. Lammilla voisin ihan mieluusti käydä toistekin vaikka talkoolaisena.
Filokalia oli Joensuussa ollessaan tosi sympaattinen pieni liike. En ole käynyt Lammilla mutta nettikauppaa olen muutaman kerran selannut. Verkkokaupan sivut ovat melko koruttomat.
Kreikka-fanituksen ymmärrän hyvin, mutta en oikein sitä, miten he ovat ryhtyneet sitä Lammin keskusta rakentamaan. Mielestäni oli virhe ostaa tila, jossa oli jo niin paljon rakennuskantaa entuudestaan: turhia neliöitä, kirkon perinteen kannalta vierasta arkkitehtuuria, kirkolliseen käyttöön suunittelemattomia tiloja, vanhoja rakennuksia, paljon remontointitarvetta jne. Jotenkin tuntuu, että tuleeko siitä taas yksi maaseudun kesäinen “turistikohde” muiden joukkoon, vai oikeasti rukouksen keskus?
Virhe on mielestäni siinä, jos aletaan tehdä “kulttuurikohdetta”, sen sijaan että tehtäisiin pari mökkiä askeettisille kilvoittelijoille. Suomi on täynnä asumatonta rauhallista korpea, jossa olisi ihanteelliset mahdollisuudet hiljentymiseen ja askeettiseen kilvoitteluun. Joka sitä haluaa, pystyy varmasti löytämään paikan sitä varten. Eikä sellaisessa tarvita mitään taidenäyttelyjä, luentosaleja, kukkaruukunkoristelukursseja, huoliteltuja nurmikkoja tmv. Tarvitaan vain jokin talviasuttava mökki. Jos tulee lisää kilvoittelijoita, niin sitten jossain vaiheessa tarvitaan toinenkin mökki.
Onko Lammilla yhtä ainoaa munkkia? Jos ei ole, niin ei oltaisi tarvittu niin suuria tilojakaan. En usko, että luostari syntyy niin, että ensin ostetaan isot tilat ja sitten sinne tulee paljon väkeä. Kyllä sen pitää lähteä ihmisistä.
Luostareiden suhteen olen sitä mieltä, että olisi mukavaa, jos kaikissa hiippakunnissamme olisi luostarit sekä miehiä että naisia varten. Tällä hetkellä sellainen ei kuitenkaan ole realismia.
Ja Suomen ortodoksinen kirkkohan nyt ei tietystikään ole “slaavilainen”, mitä ihmettä sinä puhut. Kirkkomme menetti slaavien hyökkäyksen takia 90 % omaisuudestaan viime sodissa. Paikalliskirkkomme edustaa suomalaisia ja karjalaisia (“Karjalan ja koko Suomen” jne.) ortodokseja Konstantinopolin äidillisen rakkauden alla - sen saman, joka on slaavitkin aikoinaan valistanut.
Varmaankin Lammin yhteisö tarvitsee jonkin elinkeinon suunnitellulle luostarille, siis näitä kursseja, näyttelyitä, asuntojen myyntiä ja vuokrausta ym., ja siksi on ostettu tällainen paikka, jossa on paljon rakennuksia.
Yksi tärkeä asia sieltä puuttuu, pappi. Siellä toimitetaan tietääkseni maallikkopalveluksia ja joskus harvoin tulee joku pappi toimittamaan liturgiaa.
Ihan tarkkaan ottaen Suomeen hyökkäsi vuonna 1939 kommunistinen suurvalta, eivät “slaavit”.
Suomen ortodoksinen kirkko ei ole slaavilainen, sen enempää kuin mikään muukaan ortodoksinen kirkko. Suomessa jäsenet ovat enimmäkseen suomalaisia, kuten Venäjällä venäläisiä tai Kreikassa kreikkalaisia. Kirkot eivät ole kuitenkaan edusta mitään kansallisuutta tai etnistä ryhmää, vaan ovat yhden Kirkon paikallisia ilmentymiä.