Minä olen kokenut ilon Herrassa ja Herrasta niin että näen elämän tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena ja voin olla tyytyväinen olemiseeni ja maailman olemiseen vaikka siinä eivät kaikki minun toiveeni toteudukaan. Todella vakavan kärsimyksenkin edessä pysyy siinä ilossa luottavaisena, että kysymys ei ole rangaistuksesta vaan ymmärtämättömyydestä ja että minä voin vaikuttaa osaltani rukoilemalla kaikkien puolesta.
Ilo Herrassa on rauhaa joka pysyy vaikka mitä tässä maailmassa tapahtuisi.
Joskus, kun ei ole ajallisia huolia ja mieli on hyvä, se saattaa ilmetä jopa nauruna ja hihittelynä, raskaampina hetkinä vakaana uskona tarkoituksenmukaisuuteen ja tyytyväisyytenä kaikesta huolimatta.
Riemuitsemisen, joka mainitaan esim. psalmeissa, ainakin Augustinus väittää olevan elämää, (Psalmien selityksistä 150. psalmin kohdalta) elämä on itsessään riemuvuosi, sillä se on armon aikaa, velkojen anteeksisaannin aikaa.