Olen jokun verran kuunnellut radiosta ohjelmaa, jota on lähetetty suviseuroista. Lauluista pidän kovasti, mutta puheista en voi sanoa samaa. Osa puhujista vaikuttaa siltä, etteivät he ole mitenkään valmistautuneet puheeseen ja jauhavat määrättyjä raamatunkohtia niin, että ainakaan minä en saa niistä kiinni. Kuulinpa sitten yhden puheen, josta ajattelin, että onhan joukossa myös niitä, jotka ovat valmistautuneet.
Sitten vain törmäsin ihmeelliseen raamatuntulkintaan. Laupias samarialainen -vertauksessa Jerusalem tarkoitti Jumalan valtakuntaa ja Jeriko syntiä. En ole tällaista kuullut koskaan ennen.
Semmoisen tulkinnan vl -puhujalta olen myös kuullut, että tuhlaajapoika -vertauksessa vanhempi veli oli fariseus.
Alkutekstistä kävisi ilmi, kuka ohikulkijoista oli tulossa Jerusalemista ja kuka oli menossa sinne. (Kreikan verbien etuliitteillä voi ilmaista ylösnousemista vuorella olevaan kaupunkiin tai alaslaskeutumista laaksoon.) En ole tarkastellut ko. kohtaa tältä kannalta. Mutta jos samarialainen oli nousemassa ylös Jerusalemiin ja ohikulkeneet ihmiset, jotka eivät auttaneet, olivat laskeutumassa sieltä pois, niin silloin tuo on ihan mielekäs ja hyödyllinen allegorinen tulkinta.
Itse olen allegorisen lukutavan kannattaja. Se antaa lukemiseen vapautta ja mahdollisuutta etsiä luovasti sellaisia tulkintoja, jotka hyödyttävät ja helpottavat kirkon elämäntapaan osallistumista. Historiallinen lukutapa on usein meidän näkökulmastamme epäolennainen. Historialliset faktat eivät välttämättä hyödytä meitä hengellisesti mitenkään.
Sain yksityisesti viestin nimimerkiltä, joka lupasi minun laittaa suoran lainauksen hänen tekstistään. Siis Elisabet kirjoittaa seuraavasti:
Yhteenveto
Ur-palstakommenttiisi viitaten… koulutetut papit vl:ssa pitävät jotakuinkin luterilaishenkisempiä saarnoja ja ovat valmistautuneet puheiden pitoon. Vl:ssa on paljon maallikkosaarnaajia, joilla ei oo mitään tolkkua. Puhuvat puutaheinää, perimätietona kertyneitä käsityksiään, napsien korvasyyhyynsä sopivia kohtia ja tulkitsevat niinkuin heillä on ollut tapana.
Tämä viimeisin äskeinen, Osmo Tuusulasta oli ihan rimanalitus. Mainitsi pariinkin otteeseen luterilaisen kasteopetuksen olevan harhaoppi. Sanaa luterilainen hän ei maininnut, mutta sitä tarkoitti. Vastenmielisellä mielellä kuuntelen noita maallikkojen puheita. Oon tässä niinku puolella korvalla kuunnellut kun oon touhuillut kotihommia tässä. Kyllä ne vetää niin kotiin päin, huomasit varmaan miten se pääpointti heillä on koko ajan se jumalanvaltakunta ja pyhän hengen pappeus, mikä vain heillä on joten jumalanvaltakunta on vain heidän keskellään ja heidän kauttaan löydettävissä.
Mutta jos kyseisen seurapuheen pointti oli siinä että ryöstön kohteeksi joutunut mies oli tulossa alas syntiä kohti? Tällöin ryhdytään ikäänkuin selittämään tapahtunutta rikoksen uhriksi joutumista (niin sitä käy kun lähtee väärään suuntaan) tai vaatimaan vielä lisää lähimmäiseltä (oikea lähimmäinen auttaa vaikka toinen olisikin pulassa synnillisille teille lähtemisen takia). Kumpikaan ei ehkä ole epäkristillistä ajattelua, mutta alkuperäiseen vertaukseen ne eivät nähdäkseni kuulu.
Netistä kreikankielistä tekstiä selaamalla näkee että ensimmäisenä ohi kulkenut pappi oli menossa uhrin kanssa samaan suuntaan, alas (verbi katabainoo), mutta leeviläisen ja samarialaisen kulkusuunta ei selviä ainakaan minun kreikantaidoillani. Pitäisi katsoa jostain kommentaarista.
Jerusalem Jumalan valtakuntana ei myöskään ole itsestään selvä vertauskuva juuri tuossa kohdassa. Jeesus on menossa kaupunkiin tuomittavaksi (ainakin hänen pitäisi tämä itse tietää) ja hän on myös moittinut (tai tulee moittimaan) kyseisen kaupungin syntejä ja luvannut sille rangaistusta.
Merkillepantavaa on myös, että juuri “laupias samarialainen” -vertausta edeltäneessä luvussa samarialaisessa kylässä ei oltu suostuttu majoittamaan Jeesusta.
Olisiko puhuja ajatellut Ilmestyskirjassa kuvattua uutta Jerusalemia puhuessaan Jumalan valtakunnasta?
Vanhatesteamentillisesti Jerusalem toki oli/on juutalaisille pyhä paikka, koska siellä oli Jumalan temppeli. Kristityillekin toki, sillä siellähän Jeesus kärsimyksellään sovitti maailman ihmisten synnit ja nousi ylös haudasta.
Jeriko pahuuden symbolina voi johtua jostakin meille tuntemattomasta syystä, minkä tähden Jumala tahtoi sen tuhota, israelilaisia toimijoinaan käyttäen.