Ymmärrän kyllä keskusteltavan aiheen. Kysymykseni olikin siihen, kun @Yxinkertanen totesi, että jos laki, jota perustellaan uskonnolla, ei toteudu (tai vastaavasti tehdään laki jota joku uskonto ei hyväksy) uskonnon mukaisessa muodossa niin silloin täyttyy vainoamisen tunnusmerkit. Sehän tarkoittaisi, että kaikki lainsäädäntö tapahtuisi uskonnon mukaisesti, koska muuten sitä voitaisiin perustella vainoamiseksi.
Voisi vain tulla ongelmia, kun uskontojakin alkaa olla useampia, että ketä sitten vainotaan kun tehdään noin ja ketä vainotaan kun tehdään näin. Ja on myös yleinen väite väliin jopa täällä, että ateismikin on uskonto. Silloinhan hekin pääsevät tämän määritelmän mukaan vainon kohteina uhriutumaan aina tarvittaessa ja vaatimaan lainsäädäntöä oman uskonsa mukaisena.
Ymmärsitkö kysymykseni vai enkö minä ymmärtänyt tuota vastaustasi. Minä en vastusta lain vastustamista enkä vastusta lain puoltamista. Minä vastustan vain sitä, että laki pitää säätää aina siten, että se ei loukkaa jonkun uskonnollista vakaumusta vainoamisen pelon vuoksi. Emmekö sellaisessa päätöksenteossa ole silloin teokratiassa emmekä demokratiassa?
Sellaisten lakien säätäminen, jotka eivät loukkaisi kenenkään uskonnonvapautta, on mahdottomuus, koska joillakin uskontokunnilla on sellainen vakaumus, ettei mitään valtiota tai lakeja saa olla olemassakaan. Esim jehovantodistajat kieltäytyvät aseista ja myös siviilipalveluksesta sitä varten, etteivät he hyväksy valtiota ja sen määräysvaltaa. Vankilaan he voivat mennä, mutta eivät siviilipalvelukseen.
Lait pitää säätää sellaisiksi, että kansalaisten enemmistö voi ne hyväksyä. Hyvä esimerkki laista, jota kukaan ei kunnioittanut, oli Suomessa 1919-1932 voimassa ollut kieltolaki. Sitä kannattivat alunperin työväenliike ja ja vapaakirkolliset, kaikki muut vastustivat.
Miksi abortoinninvastaisuus pitäisi liittää yksistään ja nimenomaan “kristilliseen arvomaailmaan”? Kristityt epäilemättä paljolti vastustavat abortteja, sillä kyseessä on murha. Pienen, avuttoman ihimistaimen julma murha.
Koska kristityt uskovat Jumalan antaneen hengen ja elämän jo pienille siittiöille ja munasolulle, kristityt tietenkin ymmärtävät, että pieni sikiö on jo elävä ihminen. Mutta myös ateistit voivat ymmärtää kyseessä olevan elävän ihmisen, sillä eihän kuolleesta synny elämää. Munasolu ei ole kuollut solu, vaan elävästä ihmisestä, elävästä äidistä irronnut elävä osa.
Munasolun ja siittiön yhdistyttyä syntyy oma, erillinen ihminen. Hän ei enää ole osa äitiä, vaikka äiti häntä kantaakin ja on hänen turvallisuudestaan vastuussa. Sikiö ei ole jokin äidin ruumiinosa jolle äiti saa tehdä mitä haluaa, vaan erillinen ihminen, jota tulee kunnioittaa.
Muutoinhan, jo syntyneiden lastenkin pahoinpitelyt tulisi hyväksyä! “Löin omaa jatkettani, eikä se poliisille kuulu!”? Näin moni väkivaltainen vanhempi todella ajatteleekin. Mutta lapsi on aina yksilö, jolla myös tuhansia esivanhempia. Mitä sanoisi esiäiti esim. vuodelta 803 jälkikasvunsa kohtelusta? Myös abortoinnista. Löisikö nyt hän tätä röyhkeää “äitiä”, tai isää? Kyseessähän on myös “hänen jatkeensa” murha. Hänen lapsensa.
Atte, kysyisin sinulta, että miten tuntemasi ateistit perustelevat abortin vastustamistaan? Abortin vastustaminen ei tietenkään ole mikään “kristittyjen juttu” ja yksinoikeus, mutta perusteluissa voi olla eroa.
On ehkä tyhmää jatkaa ateistit-kristityt -vastakkainasettelua, mutta ei tarvitse olla kyse siitä. Itselleni ei ole koskaan keskusteluissa tullut vastaan ateistia, joka katsoisi sikiön olevan ihminen.
Rapakon takana ateistisilla pro-life -ihmisillä on ihan järjestökin: https://en.wikipedia.org/wiki/Secular_Pro-Life Heidän mottonsa on seuraava: “You don’t have to be religious to understand that abortion kills a human being.”
Christopher Hitchens, “Jumala ei ole suuri” -kirjan kirjoittaja ja tunnettu uskontokriitikko, suhtautui kielteisesti aborttiin ja oli käsittääkseni määriteltävissä abortin vastustajaksi.
Tässä sitaatteja Hitchensiltä, käsittääkseni ovat autenttisia:
Epähuomiossa tähän tuli myös Peter Hitchensin, Christopherin veljen sitaatti. Jätetään nyt paikoilleen. Peter on sikäli näköjään jännä tapaus, että hän oli veljensä tavoin aiemmin ateisti, mutta on myöhemmin kääntynyt kristityksi ja on nykyään anglikaanisen kirkon jäsen. Hän on myös tehnyt kirjan “The Rage Against God”, joka on osittain vastausta hänen veljensä kirjaan “Jumala ei ole suuri”: The Rage Against God - Wikipedia Täytyypä tutustua joskus. Mutta kiehtovaa, että aivan erilaiset maailmankatsomukset omaavilla veljeksillä abortti oli asia, josta löytyi yhteinen näkemys, ainakin jollain tavalla.
Vaikka nykyranskalaiset ovat pitkälle maallistunutta väkeä, kansakunnan suuri enemmistö on aborttikysymyksessä selvästi lähempänä perinteistä kristillistä opetusta kuin esimerkiksi niin ikään läpimaallistuneessa Suomessa lienee asian laita. Myös tämän ketjun pääaiheesta eli abortinvastustusta rajoittavasta lainsäädännöstä ranskalaisten selvä enemmistö on eri mieltä tasavaltansa sosialistieliitin kanssa: 72 % tavallisista ranskalaisista on näet sitä mieltä, että yhteiskunnan pitäisi pikemminkin kannustaa naisia välttämään aborttia kuin kriminalisoida abortin vastustusta. Tieto on peräisin viime vuoden syyskuussa (eli lain valmisteluvaiheessa) tehdystä laajasta mielipidetutkimuksesta:
