Kysymys koski Päivi Räsäsen kannan ja kirkon kannan välisiä ristiriitoja.
Pisteytys kysymykseen sivulta 13:
Mitens palstalaiset vastaisivat kysymykseen?
Irtohuomioilla vastaisin. En ainakaan mitään esseetä alkaisi väsäämään.
Kristillisen luomisopin mukaan jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, ja siksi hän on ainutlaatuinen ja arvokas. Ihmisen arvo ei ole sukupuoleen tai seksuaalisuuteen sidottua.
Katolisen opin mukaan ihmisellä on materiaalinen ruumis ja immateriaalinen sielu. Muistaakseni kuvan ja kaltaisuuden (eli image ja likeness) merkitykset eroavat jotenkin toisistaan. Olennaista on se, että siltä osalta, mikä tuossa merkitsee, ne viittaavat immateriaaliseen sieluun. Lisäksi tämän yhtäläisyyden toteutuminen ei ole automaattista eikä kertaluontoista, vaan on riippuvainen tämän elämän aikana sekä armon tilassa olemisesta että pyhittymisen asteesta.
Seksuaalisuus on ihmisen teko. Se ei ole ihmisen osa tai ominaisuus. Yksilön ei tarvitse toteuttaa seksuaalisuutta pysyäkseen elossa, eikä rakkaus, siis rakastetuksi tuleminen tai rakkauden osoittaminen, edellytä seksuaalisuutta.
Kristillisessä etiikassa keskeistä on lähimmäisenrakkaus (esim. kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky).
Jumalan rakastaminen tarkoittaa sitä, että valitsee Hengen asiat ennemmin kuin lihan asiat. Lähimmäisen rakastaminen siis tarkoittaisi selibaatin suosittelemista tässä tapauksessa. Tuossa kultaisella säännöllä haetaan ehkä sitä, että et rajoittaisi muiden elämää jos et halua omaa elämääsi rajoitettavan. Oikea kristillinen tulkinta on tietenkin, että teet voitavasi jotta lähimmäisesi pelastuisi.
Luterilaisuudessa painotetaan myös luonnollista moraalilakia, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on uskonnollisesta suuntautumisesta riippumatta käsitys hyvästä ja pahasta.
Jokainen siis saa itse päättää, että mikä hänelle on oikein ja väärin.
Ei noilta kysymyksen laatijoilta tai suomalaisesta koulujärjestelmästä mitään tietoa kannata etsiä siitä, että miten näiden asioiden aivan oikeasti tulisi mennä. Mutta tuossa oli kuitenkin tarkoitus etsiä ristiriitaa Räsäsen ja luterilaisen kirkon väliltä. Jos hyväksyy, että luterilainen kirkko nyt edustaa sitä samaa naturalistista vallankumousta kuin katolisella puolella Johannes Paavali II:n sepustukset, että pelkkä Kristuksen inkarnaatio on vanhurskauttanut jokaisen koskaan eläneen ihmisen vauvasta vaariin ja varpaista viimeiseen hiustupsuun, niin Räsänen on vain omassa poterossaan poreileva fanaatikko. Käyttää vielä katalasti väärää käännöstäkin, kuten listan viimeinen kohta sen paljastaa.
Jos taas halutaan kuvitella hypoteettinen luterilainen kirkko sellaisena kuin se keskimäärin joko puhdasoppisuuden, pietismin, fundamentalismin, evankelisuuden tai jonkin muun aikakauden tai historiallisen suuntauksen mukaan pitäisi olla, niin haluaisin nähdä, miten Raamatulla mennään yli regimenttien opista tai miten luterilaisuus edellyttää rakastamaan Jumalaa yli kaiken. Ah, tietenkin. Pitämällä käskyt. Ja laittamalla myös vieressä istuva kaveri pitämään käskyt.
Katolisen tradition näkökulmaa tässä ei kuitenkaan kysytty.
3 tykkäystä
Mallivastaukset olivat aika härskiä peliä. Käytännössä näyttää siltä, että abeilta edellytetään Räsäsen näkemysten lyttäämistä. Ainakaan kokeen laatijat eivät ole löytäneet ainuttakaan sellaista näkökulmaa, joka tukisi kristinuskon perinteistä näkemystä. Eli joko he ovat totaalisen pihalla kristinuskosta tai sitten latelevat omia uskonnollisia näkemyksiään. Huonoja vaihtoehtoja molemmat.
9 tykkäystä
En vastaisi ylioppilaskirjoituksissa tuollaiseen kysymykseen. En tosin tiedä, onko nykyisessä reaalikokeessa vaihtoehtoisia kysymyksiä, jos on valinnut evlut uskonnon kirjoittamisen.
1 tykkäys
Olisivat mieluummin jättäneet tuon kysymyksen laatimatta.
2 tykkäystä
Kysymykset löytyvät täältä: (http://yle.fi/plus/abitreenit/2020/syksy/2020-09-17_UE_fi/index.html). Tarkoituksena on siis pohtia tuota twiittausta “luterilaisen opin ja luterilaisen etiikan kannalta” eli eritellä Päivi Räsäsen vastausta niiden pohjalta. Lukion oppimäärä tietenkin ohjaa jonkin verran abiturientin oman pohjan lisäksi vastausta.
Täydet pisteet saisi kaiketi seuraavalla vastauspatteristolla: Raamattu (avioliitto, Jeesuksen kanta avioeroon, rakkauden kaksoiskäsky, synnit suhteessa evankeliumiin), Tunnustuskirjojen tai Lutherin kanta (avioliitto), perinteinen kanta Suomessa, Tulkaa kaikki -liikkeen uusi kanta tai liberaaliteologian kanta, yhteinen rukoushetki evl.-kirkoss. Ilman maallisen ja hengellisen regimentin erotteluakin tuosta voinee saada täydet pisteet, tai sitten siihen voi viitata joko muodossa, että koskee tai ei koske sitä (kumpikin periaatteessa oikein ja riippuu pohdinnan tasosta, miten saa pisteitä). Muistaakseni tuo regimenttien erottelu on lukion oppimateriaalien keskeisiä (ja jopa ylikorostuneita) asioita, joten siitä ei pitäisi jäädä kenelläkään kiinni. Myös nuo erilaiset tulkinnat kaiketi ovat juuri käsitellyt, joten ne varmaan ovat abiturientilla hyvin muistissa ja hän voi koetilanteessa keksiä viitata niihin.
Itse kuvittelen, että olisin voinut saada tuosta abiturienttina hyvinkin 16-20 pistettä. (Sitä en olisi kyllä laittanut, että kyseessä on vuoden 1938 käännös, sillä sehän on ihan sivuseikka.)
2 tykkäystä
Olen harvoin aivan täysin eri mieltä siitä mitä Valkama kirjoittaa. Nyt olen.
Olkoonpa usko millainen tahansa, on ihan faktaa että evlut kirkon sisällä käsitys avioliitosta vaihtelee sen mukaan, katsotaanko virallisia papereita, käytäntöä, piispojen lausuntoa vai mitä. Räsäsen kanta vastaa joitakin näistä käsityksistä.
Minä olisin sietänyt vielä sen, että Oikea kanta olisi yhtenä vaihtoehtona muiden joukossa. Mutta minusta hyvää vastausta kuvaavassa tekstissä oli varsin selvästi tarjolla vain tietty näkemys: “Raamattu ja lut. tunnustus on, joo, mutta me luterilaiset ei lueta Raamattua sillai fundamentalistisesti vaan pelastushistoriallisesti ja homoseksuaalisuudesta on nyt vihdoin tietoa ja ihminen tietää kyllä mikä on oikein ja väärin ja me käytetään järkeä ja omaatuntoa ja muistakaa hei että Räsänen on niitä fundamentalisteja!”
3 tykkäystä
“Kokelas kiinnittää huomiota Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan ja kansanedustaja Räsäsen esittämän kannan ristiriitaan ja taustoittaa tätä pohtimalla luterilaista oppia ja luterilaista etiikkaa-”
Tuossa ei siis sanottu “kirkon virallisen opin ja Räsäsen” vaan nimenomaan “kirkon toiminnan”. Muutan toki kantaani jos osoittautuu, että arvosteluun vaikuttaa se mihin lopputulokseen kokelas päätyy, sikäli kun sellaisen esittää.
Ja tarkennuksena vielä: yo-kirjoituksissa ei pitäisi edellyttää uskoa. Esimerkiksi ortodoksin pitäisi voida kirjoittaa täydet pisteet evlut uskonnosta ja päinvastoin.
En väitä tietäväni, että esim. Räsäsen kannattaminen söisi pisteitä. Mutta mikäli lautakunnan ohjeistuksella ajatellaan olevan merkitystä, niin painottuneisuus on minusta ihan selvä ongelma. Jos taas on niin, että arvostelijoiden ei oleteta kiinnittävän niihin erityistä huomiota, niin ongelma on vähäisempi.
1 tykkäys
Kysymys kuului “Pohdi kansanedustaja Päivi Räsäsen twiittiä (aineisto 6. A) luterilaisen opin ja luterilaisen etiikan kannalta”. Löytyy osoitteesta http://yle.fi/plus/abitreenit/2020/syksy/2020-09-17_UE_fi/index.html.
1 tykkäys
On muuten melkoinen ongelma, jos tehtävänannossa käsketään arvioimaan luterilaisen opin ja etiikan kannalta, mutta arvosteluohjeissa edellytetäänkin vertailemaan Suomen ev.lut. kirkon nykyiseen toimintaan. Tehtävänanto ei millään tavalla vaadi, että vastauksessa pitäisi puhua yhtäkään sanaa Suomen ev.lut. kirkon käytännöistä! Jos täysien pisteiden saaminen kuitenkin edellyttää nostamaan esiin tässä yhdessä paikallisessa luterilaisessa kirkossa tällä hetkellä esiintyvät ajattelutavat ja käytänteet, niin tämä tulisi kyllä mielestäni jollain tavalla käydä ilmi kysymyksenasettelussa. No, itsehän olen toisaalta kirjoittanut reaaliaineista vain kemian ja bilsan, joiden yo-tehtävät olivat ainakin siihen aikaan hieman toisentyyppisiä…
8 tykkäystä
Eikä oikein edes kirkon nykyiseen toimintaan, vaan piispojen tämänhetkiseen toimintaan. Kirkolliskokous kuitenkin on instanssi, joka toimii monessa asiassa päätöksentekijänä. Sen kanta taas Prideen olennaisesti liittyvissä asioissa on selvästi piispojamme konservatiisempi.
Mielestäni ylioppilaskokeen kysymys pääpiirteittäin olisi hyvä kysymys väitöskirjalle. Pintapuolisempi tarkastelu ei onnistu käsittelemään kokonaisuutta oikein.
Luin ensin mallivastaukset, ja yllätyin joistakin siinä faktoina esitetyistä väitteistä. Osa mallivastauksen väitteistä on sellaista, joista toiset lähteet opettavat toisin. Sen jälkeen luin tehtävänannon, ja yllätyin lisää, koska vastaukset ja tehtävänanto eivät vaikuta kovin hyvin yhteensopivilta. Tehtävänantona ei näy olleen pohtia suoranaisesti evankelisluterilaisen kirkon toimintaa, vaan “luterilaista oppia” ja “luterilaista etiikkaa” (mitä sellainen käsite sitten tarkoittaakaan) suhteessa twiittiin.
Tehtävänanto kuului: “Pohdi kansanedustaja Päivi Räsäsen twiittiä luterilaisen opin ja luterilaisen etiikan kannalta.” Pisteytysohjeessa ei kuitenkaan sanota sanaakaan Räsäsen itse kirjoittamasta twiitistä, vaikka ylioppilaskokeen kysymys koski nimenomaan Räsäsen twiittiä, vaan ainoa twiittiin liittyvä osio pisteytysohjeessa tuntuu liittyvän twiitin mukana olleeseen kuvaan, jossa on ollut tekstipätkä Raamatusta. Räsästä koskien pisteytysohjeessa puhutaan vain twiitin ulkopuolisista asioista, kuten siitä, mihin herätysliikkeeseen Räsänen kuuluu.
Ylioppilaskirjoituksen mallivastauksessa vaikuttaisi “kiitettävä” vastaus sisältävän aika paljon sellaista tekstiä, joka on ohi esitetyn tehtävänannon eli twiitin käsittelyn luterilaisen opin ja “luterilaisen etiikan” näkökulmista, ja sen lisäksi mallivastauksesta suurelta osin tuntuu puuttuvan luterilaiseen oppiin liittyvät näkökohdat tarkasteltavan aiheen kannalta. Normaalisti ylioppilastutkintovastauksista ohjeistetaan vähentämään pisteitä, jos vastaaja tuntuu vastanneen ohi esitetyn kysymyksen, mutta tällä kertaa mallivastauksessa ei vaikuta olevan tarkasti luettu, että mikä oli tehtävänanto. Pisteytysohjetta laatimassa ei välttämättä ole ollut yhtään luterilaisen opin asiantuntijaa, vaan sen on saattanut laatia esim. joku sellainen yo-tutkintolautakunnan jäsenenä oleva uskonnonopettaja, joka ei ole luterilaiseen oppiin juurikaan lukion oppikirjoja enempää itse edes tutustunut.
Luterilaisen opin kannalta jollain tavoin merkityksellistä voisi kuvitella olevan mm. Lutherin kannan asiaan tai luterilaisten tunnustuskirjojen opetuksen, mutta vaikka kysymyksessä on kysytty luterilaisesta opista, kumpaakaan ei mallivastauksessa ole edes mainittu: ei Lutheria eikä tunnustuskirjoja.
Mallivastaus lähtee siitä, että Raamattu on luterilaisen kirkon opin perusta. Luterilaisessa tunnustuksessa lähtökohta on ehkä kuitenkin ennemminkin se, että kaikki opit on koeteltava ja arvioitava Raamatulla. Tällöin esimerkiksi uskontunnustukset voivat olla myös hyvinkin perustavanlaatuisia kirkon opin kuvauksia, ja keskeisessä roolissa luterilaisen opin kannalta, kun uskontunnusten katsotaan läpäisseen koettelun Raamatulla.
Luterilaisen opin mukaan twiittikin tulisi siis kaiketi koetella ja arvioida Raamatulla. Sellaista aivan luterilaisen opin perusasiaa ylioppilastutkintolautakunnan pisteytysohje ei kuitenkaan tunnista.
On totta, että luterilaisuudessa keskeistä on Raamatun kristuskeskeinen lukeminen. Asia liittyy erityisesti siihen, miten Raamattua luetaan kokonaisuutena. Luterilaisuudessa jo niin Mooseksen kirjojen, monien vanhojen profetioiden kuin vaikkapa monien Psalmienkin voidaan nähdä ajavan Kristusta. Mallivastauksesta ei käy ilmi, että miten Raamatun kokonaisuuden hahmottaminen kristuskeskeisesti liittyy twiitin arvioimiseen. Voidaanko luterilaisen kristuskeskeisen lukutavan pohjalta twiitistäkin löytää Kristus, vai mikä mahtaa olla ylioppilastutkintolautakunnan pointti?
Yo-tutkintolautakunnan mukaan “Kristillisen luomisopin mukaan jokainen ihminen on luotu Jumalan kuvaksi”. Tuota yo-tutkintolautakunta ei näytä kuitenkaan edes väittävän luterilaiseksi opiksi asiassa. Luterilaisessa opissa asia ei nimittäin ole ihan niin yksinkertainen. Luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan syntiinlankeemuksen jälkeen ihmisestä on jopa suorastaan ollut poissa se Jumalan kuva, jonka mukaan ihminen alussa luotiin, ja sitä on korvannut perisyntisyys:
“Ihmisluonnon perisynti ei ole ainoastaan kaiken hyvän täydellistä puuttumista hengellisissä, jumalallisissa asioissa, vaan se merkitsee samalla sitä, että ihmisessä on menetetyn Jumalan kuvan tilalla syvä, paha, kauhea, pohjaton, tutkimaton ja sanoin kuvaamaton koko luonnon ja sen kaikkien kykyjen turmelus”
Yo-tutkintolautakunta mainitsee kiitettävässä mallivastauksessa voitavan todeta, että: “Kuten kristinuskossa laajemminkin, luterilaisessa kirkossa on eri näkemyksiä siitä, puhuuko Raamattu homoseksuaalisuudesta siinä merkityksessä kuin tiede sen nykyään ymmärtää.”
Mallivastauksesta ei ole sanottu mitään siitä, miten sen pohtiminen, miten tiede jotain nykyään ymmärtää, liittyy luterilaiseen oppiin tai luterilaiseen etiikkaan. Yhteys alkuperäiseen kysymykseen jää epäselväksi.
Yo-tutkintolautakunta: “Kristillisessä etiikassa keskeistä on lähimmäisenrakkaus (esim. kultainen sääntö ja rakkauden kaksoiskäsky).”
Kysymys koski “luterilaista etiikkaa”. Yo-tutkintolautakunta puhuu tässä näemmä “kristillisestä etiikasta”, mutta ei käytä tehtävänannossa ollutta termiä “luterilainen etiikka” missään kohtaa mallivastausta. Sinänsä tuo saattanee ollakin “luterilaista etiikkaa”, koska ev. lut. kirkon nettisivuilta löytyy käsite “luterilainen etiikka” kohdasta, jossa viitataan kultaiseen sääntöön ja tulkitaan sen tarkoittavan käytännössä ainakin sitä, että "Omistajana ja sijoittajana Kirkon eläkerahasto huomioi keskeiset sidosryhmänsä – eli ne, joihin sijoituspolitiikalla on vaikutuksia – ja miettii niiden edun toteutumista. Vastaavasti twiittiä voitaneen pohtia pohtia huomioiden keskeiset sidosryhmät ja ne, joihin twiitillä on vaikutusta. Eli “luterilaisen etiikan” kannalta lienee mahdollista huomioida mm. twiitin kirjoittaja, lukijat ja sitten ne, jotka reagoivat twiittiin sitä edes näkemättä, vai miten on? (Tätä ei ole tarkoitettu luettavan täysin vakavasti ;))
Yo-tutkintolautakunta: “Luterilaisuudessa painotetaan myös luonnollista moraalilakia, jonka mukaan jokaisella ihmisellä on uskonnollisesta suuntautumisesta riippumatta käsitys hyvästä ja pahasta.”
Joidenkin mielestä asia on luterilaisuudessa noin. Eräiden toisten mielestä asia ei ole luterilaisuudessa noin. Esimerkiksi Helsingin yliopiston eräissä kurssimateriaaleissa asiasta on ollut jossain määrin eri mieltä yo-tutkintolautakunnan kanssa vastausohjeen kanssa. Siellä kun tuodaan esiin se, että luterilaisuudessa yhtä aikaa painotetaan myös ihmisen turmertuneisuutta eettisissä asioissa, jonka johdosta ihmisten katsotaan voivan olla vaikeakin tunnistaa hyvää ja pahaa. Sitaatti sieltä: “Luterilaisissa kirkoissa on esiintynyt hyvin erilaisia näkemyksiä luonnollisen moraalilain ja kristillisen ilmoituksen suhteesta. Yleensä luonnolliseen moraalitajuun on kuitenkin suhtauduttu luottavaisemmin kuin reformoidussa traditiossa, vaikka ajatus ihmisen perustavanlaatuisesta turmeltuneisuudesta on keskeistä myös luterilaisuudessa. Luonnollisen lain ajatusta on erityisesti Pohjoismaissa pidetty niin keskeisenä, että kristillinen etiikka on nähty luonnollisen moraalilain kanssa identtisenä. Sen mukaan ei siis ole mitään erityisesti kristillistä etiikka, vaan oikea ja väärä ovat kaikkien ihmisten tunnettavissa luonnollisen moraalitajun kautta. Kristillinen usko saa ihmisen tosin tämän näkemyksen mukaan täyttämään luonnollisen moraalilain vaatimuksen eri syystä syystä kuin ei-kristitty. Se antaa siis uuden motivaation moraaliselle toiminnalle.”
Yo-tutkintolautakunta: “Luterilaisuudessa korostetaan omantunnon ja järjen käyttöä eettisissä kysymyksissä.”
Näin on etenkin niissä eettisissä kysymyksissä, joista ei ole Jumalan sanassa suoraa opetusta. Toisaalta esimerkiksi kymmeneen käskyyn suhtaudutaan luterilaisuudessa Jumalan antamina käskyinä, joita tulee noudattaa (riippumatta siitä, onko jonkun yksilön omatunto tai järki välttämättä samaa mieltä).
Yo-tutkintolautakunta: “Eettisissä kysymyksissä sovelletaan myös Lutherin oppia kahdesta regimentistä, hengellisestä ja maallisesta.”
Jos tuo pitäisi paikkansa, se olisi minulle uutta “tietoa”. En muista koskaan törmänneeni luterilaisissa kirkoissa opetukseen, jossa väitettäisiin, että regimenttioppia täytyisi soveltaa eettisiin kysymyksiin. Eli että eettiset kysymykset jakautuisivat kahteen joukkoon niin, että on maallisia eettisiä kysymyksiä ja hengellisiä eettisiä kysymyksiä. Yo-tutkintolautakunnan väite kuulostaa kyseenalaiselta.
Yo-tutkintolautakunta: “Erityisansio on huomata, että Päivi Räsänen ei käytä twiitissään uusinta suomenkielistä raamatunkäännöstä vuodelta 1992, vaan vuonna 1938 valmistunutta käännöstä.”
Minulle jäi kuitenkin epäselväksi, miten tuo erityisansioksi mainitun asian huomaaminen liittyy tehtävänannossa olleeseen kysymykseen, eli twiitin pohdintaan luterilaisen opin ja luterilaisen etiikan kannalta. Kenties asia liittyy luterilaiseen oppiin sitä kautta, että käytössä on ollut eräs ev. lut. kirkon kirkolliskokouksen hyväksymä käännös sen sijaan, että olisi käytetty jotain sellaista käännöstä, jolla ei ole kirkolliskokouksen hyväksyntää.
Yo-tutkintolautakunnan pisteytysohje/mallivastaus vaikuttaa tuon kysymyksen osalta varsin kyseenalaistettavissa olevalta luterilaisen opin näkökulmasta. Opiskelijoiden oikeusturvan kannalta tuo ylioppilaslautakunnan alustava pisteytysohje vaikuttaa varsin omituiselta. Piistetytyksen pitäisi perustua siihen, miten on vastattu esitettyyn kysymykseen. Ei pitäisi olla niin, että pisteytysohjeessa ohjeistetaan jakamaan pisteitä merkittävältä osin jostain muusta kuin mitä on kokeessa edes kysytty. Luterilaista oppia koskevien kysymysten kohdalla pisteitä pitäisi ropista, jos vastauksessa kuvataan luterilaista oppia koskevien lähteiden mukaisesti luterilaista oppia - riippumatta siitä, mitä kokeen pisteyttäjä aiheesta itse ajattelee.
8 tykkäystä
Kirjoitit pitemmin ja perusteellisemmin samaa asiaa kuin mihin itse kiinnitin huomiota jo aiemmin. Kiitos syvällisestä analyysistä! Erilaisten koekysymysten kohdalla on usein syytä suosia varsin fundamentalistista lukutapaa, koska aiheen vierestä vastaaminen ei ole hyvä juttu eikä myöskään ajan käyttäminen kysymyksen kannalta turhiin asioihin. Siksi tässä on ongelmallisuutta tehtävänannon ja pisteytysohjeen vastaavuuden kanssa. Toinen ongelma on sitten tuo, kuvaako pisteytysohje ja mallivastaus luterilaisuutta oikein ja onko se puolueellinen jollekin tietylle tulkinnalle.
3 tykkäystä
Mitens ylioppilaskokeessa olevat virheet toimivat? Mallivastauksessa on selkeitä puutteellisuuksia, eli taatusti osa vastauksista pisteytetään epäoikeudenmukaisesti. Onko noissa olemassa joku valituspolku? Hallinto-oikeus tms. viimeisenä. Kokeella kuitenkin päätetään ihmisen loppuelämästä aika paljon.
17.9:
Alustavat hyvän vastauksen piirteet on suuntaa-antava kuvaus kokeen tehtäviin odotetuista vastauksista ja tarkoitettu ensisijaisesti tueksi alustavaa arvostelua varten. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät välttämättä sisällä ja kuvaa tehtävien kaikkia hyväksyttyjä vastauksia. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät ole osa Ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa tarkoitettua tietoa siitä, miten arvosteluperusteita on sovellettu yksittäisen kokelaan koesuoritukseen. Alustavat hyvän vastauksen piirteet eivät sido Ylioppilastutkintolautakuntaa lopullisen arvostelun perusteiden laadinnassa.
Eli tässähän voisi olla paikka vinkata ylioppilaslautakuntaa, että aika tavalla ovat hakoteillä kysymyksen suhteen.
2 tykkäystä
Räsäsen twiitissä olleet Raamatun jakeet.
Room 1:24-27 38 käännös:
- Sentähden Jumala on heidät, heidän sydämensä himoissa, hyljännyt saastaisuuteen, häpäisemään itse omat ruumiinsa,
- nuo, jotka ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen ja kunnioittaneet ja palvelleet luotua enemmän kuin Luojaa, joka on ylistetty iankaikkisesti, amen.
- Sentähden Jumala on hyljännyt heidät häpeällisiin himoihin; sillä heidän naispuolensa ovat vaihtaneet luonnollisen yhteyden luonnonvastaiseen;
- samoin miespuoletkin, luopuen luonnollisesta yhteydestä naispuolen kanssa, ovat kiimoissaan syttyneet toisiinsa ja harjoittaneet, miespuolet miespuolten kanssa, riettautta ja villiintymisestään saaneet itseensä sen palkan, mikä saada piti.
Room 1:24-27 92 käännös
- Sen vuoksi Jumala on jättänyt heidät mielihalujensa valtaan sellaiseen saastaisuuteen, että he keskinäisissä suhteissaan häpäisevät oman ruumiinsa.
- He ovat vaihtaneet Jumalan totuuden valheeseen, he ovat kunnioittaneet ja palvelleet luotua eivätkä Luojaa - olkoon hän ikuisesti ylistetty, aamen.
- Siksi Jumala on jättänyt heidät häpeällisten himojen valtaan. Naiset ovat vaihtaneet luonnollisen sukupuoliyhteyden luonnonvastaiseen,
- ja miehet ovat samoin luopuneet luonnollisesta yhteydestä naisiin ja heissä on syttynyt himo toisiaan kohtaan. Miehet ovat harhautuneet harjoittamaan keskenään säädyttömyyttä ja saavat ansaitsemansa palkan.
//
En näe tekstissä mitään oleellista eroa.
1 tykkäys
Hyväksytään – en ollut tajunnut ristiriitaa tehtävänannon kanssa. Luin vain arvosteluohjeet, joihin esitettiin kritiikkiä.
1 tykkäys
Ajattelin laittaa päivän hyvänä työnä sähköpostia asiasta tänään ylioppilaslautakunnalle. Voi toki olla, että saavat paljon sähköposteja, joten vaikutus asiaan voi hyvinkin olla nollassa.
Pitänee vielä miettiä, että ymmärrän asiaa kunnolla. Ihan hyvää harjoitusta, kun muutoin ei tule niin luterilaisuuden perusteita mietittyä.
Kysymyksessä siis on nimenomaan luterilainen oppi, ei esimerkiksi tämän hetken muotivirtaukset, kirkon kannat, tai Suomi. Tällöin luterilaisuus on sitä, että hyväksyy Raamatun, ja tunnustuskirjat. Luterilaisen maailmanliiton jäsenyyteen vaaditaan Augsburgin tunnustuksen ja Lutherin Vähän katekismuksen hyväksyminen. Eli tuo on vähintä mitä pitää hyväksyä.
Sen yli ei ole vaatimuksia. Eikä oikein voi ollakkaan, koska kirkkojen näkemykset vaikkapa Suomessa ja monissa Afrikan maista kuitenkin poikkeavat monen kysymyksen osalta toisistaan. Näin ollen uutta oppia ei ole sitä toki on, että perustellusti ymmärretään asioita Raamatun ja tunnustuskirjojen pohjalta syvemmälle. Joka kuitenkin aina on ainakin osin subjektiivista. Ulkopuoliset lähteet kuten tiede eivät voi olla olennaisia, koska se että vaikkapa uskoo maan olevan pallon muotoinen, tai ei usko ei ole olennaista luterilaisuuden kannalta. Lukuunottamatta sitä, jos pystytään selkeästi ja vastaansanomattomasti Raamatun meille kertovan tämän asian totuuden.
Edit: Menee tietysti tuota vaikeammaksi vielä, jos ottaa mukaan kansainvälisen luterilaisen neuvoston jne. Sitten mennään siihen, että Raamattu on sanainspiroitu ja erehtymätön, joten pitäisi ottaa selkeästi hyvässä vastauksessa esille, että tällöin Päivin kanta on näiden luterilaisten mukaisesti täysin luterilaisen opin mukainen niiltä osin, kuin käännöstyö Suomen kielelle vaan on onnistunut. Näin hyvässä vastauksessa kiinnitettäisiin huomiota alkuperäistekstiin, ja mietittäisiin poikkeaako se olennaisesti suomennoksesta.
3 tykkäystä
Hyvässä vastauksessa tietenkin olisi olennaista pohtia millaisten tahojen kanssa kirkon tulisi olla yhteistyökumppani. Tämä tulisi tapahtua kristuskeskeisesti. Jeesus koko elämänsä ajan oli tekemättä yhteistyötä sen ajan maallisten hallitsijoiden kanssa. Jeesus ei myöskään vaikkapa saarnaustensa alkuvaiheessa lyöttäytynyt yhteen jonkun toisen kanssa. Antaen tämän saarnata omia “totuuksiaan”, kun hän samalla kertoo omat opetuksensa. Päinvastoin monissa kohtaa opetuksessa varoiteltiin sameista vesistä, eikä läheiset opetuslapsetkaan olleet turvassa nuhteilta silloin, kun Jeesus havaitsi sielunvihollisen heitä ohjailevan sanoissaan.
Hyvässä vastauksessa siis otettaisiin esille ainakin tälläisiä näkökohtia. Ja vaikkapa lauseen verran todettaisiin, ettei olisi hyvä jos kirkko olisi edes jonkun kaupungin tai urheiluseuran virallinen partneri, koska niillä on vähintäänkin muitakin tavoitteita, kuin tuoda taivasten valtakuntaa maan päälle.
Partnerihan on jonkinasteinen yhteisöjen hetkellinen yhteenliittymä. Tällöin Raamattua lukemalla voisi myös pohtia sitä, että uskovien ei pitäisi liittoja tehdä uskomattomien kanssa, eikä myöskään partneriudestaan erota, kun sen kerran muodostaa. Tästä päästäänkin yhteisöllisen synnin käsitteeseen, jossa voisi ottaa esille natsit ja peilata sitä nykyajassa lasten hormonihoitoihin ja leikkelyihin. Loppuun terävä muistutus siitä, että Jeesus puhui enemmän helvetistä, kuin muu Raamattu yhteensä.
Näillä jo taitaisi olla täydet pisteet tulossa koevastauksesta. Tarkoitushan ei kuitenkaan ole kokonaisen kirjan kirjoittaminen, vaikka aiheesta tietysti siihenkin olisi.
2 tykkäystä