Rerum Novarum ja muuta katolista yhteiskuntaoppia

En nyt jaksa lukea tuota; agendalla sen lukeminen kyllä on…

Joten voisitko vähän selittää, mistä on kyse?

Joo, fabbrica on tehdas ja impresa on yritys. Sky Italian kontekstissa “yritys” oli mielestäni relevantimpi sana otettavaksi referaattiini.

Lyhykäisyydessään siinä tuomitaan niin sosialismi kuin kapitalismi siinä villissä ja sääntelemättömässä muodossaan, jossa se näyttäytyi vielä 1800-luvun lopulla. Rerum Novarum tarjoaa vaihtoehdoksi korporatiivista tapaa järjestää työnantajan ja työntekijän väliset suhteet; oikein pahalla tahdolla siitä voi siis lukea protofasistisia ideoita, mutta se on myös modernin mannereurooppalaisen kristillisdemokratian ja sosiaalisen markkinatalouden peruskirja. Friedrich von Hayekin opetuslapset eivät käsittääkseni siitä erityisemmin perusta.

1 tykkäys

Onko tämä siis room.kat. virallista oppia, johon kristittyjen on yhdyttävä?

Kyllähän ne paavilliset ensyklikat taitavat aika korkealla olla opin “virallisuuden” määrittäjinä. Rerum Novarum on ollut tosiaan korkeassa arvossa myöhempienkin paavien opetuksessa. Vuonna 1991 Johannes Paavali II julkaisi ensyklikan Centesimus Annus juuri Rerumin kunniaksi sen satavuotispäivän tienoilla. Lue, jos mahdollista, sekä se että Rerum Novarum ehtiessäsi, kaikessa rauhassa ja ajan kanssa. Eiköhän se opetus siitä aukene.

Isä Oskari Juurikkala entisenä (ja nykyisenäkin?) libertaarina ja minua paremmin sekä kansantaloustieteeseen että katoliseen teologiaan perehtyneenä osaisi varmaan hyvin avata tätä juttua. Saisi muutenkin ilmestyä tänne foorumille…

3 tykkäystä

Metsästäjä-keräilijöiden elämä ei välttämättä ollut köyhää. Nykykäsityksen mukaan metsästäjä-keräilijän elämä riittävän pienellä väentiheydellä oli ihan mukavaa ja päivästä suuri osa oli vapaa-aikaa. Ravinto, joka koostui riistasta, sienistä, marjoista ja villivihanneksista, oli myös laadukkaampaa kuin valtaosalla maanviljely-yhteiskuntien asukkaista, joiden ruoka oli viljapainotteista. Metsästys-keräily oli immediate return -ympäristö, jossa ei tarvinnut juurikaan kantaa huolta huomisesta, vaan asioihin reagoidaan sitä mukaa kuin tulevat vastaan.

Maatalous syrjäytti metsästyksen ja keräilyn ennen kaikkea, koska maatalous mahdollisti suuremman väestönkasvun, järjestäytyneet yhteiskunnat ja siis suuremmat armeijat. Raamatun alkukertomuksissa ihmiskunnan historia alkaa maatalouden käyttöönotosta. Maataloutta on myös verrattu syntiinlankeemukseen: se teki useimpien ihmisten elämästä raskaampaa ja stressaavampaa sellaisella tavalla, mihin ihminen ei ollut geneettisesti sopeutunut. Toisaalta maatalous antoi tiedon “hyvästä ja pahasta” eli mahdollisti korkeakulttuurin, tieteen ja teknologian.

Helsingin Sanomissa oli muuten viime syksynä artikkeli aiheesta:

1 tykkäys

No ei niillä kovin hyvinkään mennyt, olen nähnyt asiasta kuvan:

Joo, vastailen vakavammin joskus myöhemmin…

Mielenkiintoinen tuo Hesarin artikkeli. Lukaisin. Aika pitkälle voin hyväksyä nuo näkemykset. Paavin puheissa ei silti ole järkeä.

Mielenkiintoista tosiaan on, että Raamatun kronologia tuntuisi sopivan korkeakulttuurien syntyyn, joka oli maanviljelystaidon mahdollista maa.

Joskus aikoinaan kuuntelin Johdatus kulttuuriantropologiaan -luennot. Professori oli vakuuttunut siitä, että metsästäjä-keräilijöiden elämä oli ihanaa ja kaskiviljelyalueella syötiin rasvaisia piirakoita, kun taas peltobiljelijöiden oli tyytyminen kuivaan leipään ja suolakalaan. Ongelma kyllä on se, että ihmiset siirtyivät mieluusti viljrlykseen. Luulisin että keräily ja metsästys ei ole aivan stressitöntä sekään. Eikä talvella paljon villivihanneksia meillä ole.