Ristisaatot ja pyhissä käynti


#1

HS:n positiivinen juttu ristisaatoista. Monia kiinnostaa ulkomaiset ristisaatot ja pyhiinvaellukset, mutta kotimaassa niihin osallistuminen on laimeaa. Liekö niin, että ulkomailla kaikki on eksoottisempaa? Venäjällä ja Ukrainassa tunnetuimmat ristisaatot keräävät saman verran osallistujia kuin isoimmat rock-festarit Suomessa.


#2

Kyllä ainakin ristisaatoissa Valamon luostarista Lintulan luostariin ja takaisin (18 + 18 km kävellen metsiä pitkin tai sitten laivalla ja vähän kävellenkin) Jumalansynnyttäjän Konevitsalaisen ikonin juhlan tienoilla heinäkuussa on aina paljon väkeä. Ei tietenkään rockfestarien verran, mutta suomalaisissa oloissa kuitenkin paljon. Lisäksi jotkut menevät suoraan Lintulaan ja osallistuvat siellä toimitettavaan palvelukseen ja muuhun ohjelmaan.


#3

Joo tuo Valamosta Lintulaan menevä ristisaatto lienee tällä hetkellä Suomen suosituin kesällä tehtävä ristisaatto. Lähes kaikki muut lienevät pienempiä, joissa osallistujia on lähinnä omasta seurakunnasta muutamien kymmenien henkilöiden verran.


#4

Suomessa olen ollut mukana vain lyhyemmillä ristisaatoilla kirkkojen praasniekkojen aikaan. Semmoisilla, että kuljetaan ristisaatossa vedenpyhityspaikalle ja takaisin kirkkoon. Osallistuin taannoin ekumeeniseen ristisaattoon Vormsin saarella Virossa. Käveltiin päivän aikana noin 30 km, paitsi minä en, sillä selkä meni jumiin ja hyppäsin puolimatkassa huoltoauton kyytiin, pöh. Tämä oli nuorten ristisaatto, mutta mukana monen ikäistä väkeä. Alkumatkasta laulettiin kävellessä Taize-lauluja. Levähdyspisteillä oli pieniä rukoushetkiä eri traditioiden mukaisesti.


#5

Tuo 18 + 18 km on melkoisen pitkä matka.


#6

Muutamana vuonna olin järjestämässä pyhiinvaellusta Helsingistä autuaan Hemmingin relikvaarion ääreen Turkuun. Kahdeksan päivän aikana kävelimme reilut 230 km vanhaa Kuninkaantietä rukoillen ja laulaen. Sitten tuli enemmän perhettä, enkä enää voinut olla mukana, joten vaelluskin on jäänyt.

Köyliöön pyhän Henrikin kuolinpaikalle järjestetään vuosittain vaellus Yläneeltä kesäkuussa. Siinä kävellään lauantain ja sunnuntaiaamun aikana 40 km.


#7

Olen kauan sitten Israelissa osallistunut joka vuotisen Jerusalem-päivän nk. Tsaada-marssiin, Juudean vuoristossa. (“Nouskaamme ylös Jerusalemiin”.) 48 km. Marssijoita oli arvioni mukaan useampi kymmenen tuhatta.

Tuolloin vielä sosialistinen Israelin valtio tarjosi kahvi- ja ruokatauot n.5 km:n välein. Oli myös vesitankkiautot. Ja riukulat. Oli lääkärit ja ambulanssit varoilta. Muuan nuori naissotilas lähtikin ambulanssilla n. 15 km:n kohdalla.

Olin ostanut uudet, paikallista kovaa nahkaa olleet, eräänlaiset lenkkarit ja jalkani hajosivat n. 3 km:n kohdalla.

Olin varannut vettä ja vessapaperia ja taukopaikoilla huuhtelin haavat ja tein pehmikkeet rievuista ja vessapaperista. Sotilaat katselivat ihmetellen ja naureskellen sivusta.

Suoriuduin, vajaan 9 tunnin jälkeen, lopulta lähes kontaten paalupaikalle, sain Israelin armeijan kunniamerkin ja todistuksen urotyöstä.

Millekään armeijan juhlamarssille läpi Jerusalemin ja tansseille ei minusta enää ollut.

Kun kämpillä irrotin tossuja jaloistani, huusin kivusta ääneen.

Olin tuohon aikaan nuori ja vahvasti aatteellinen. No, olen minä edelleenkin aatteellinen, vaikka aatteet ovatkin saattaneet osin vaihtuakin.


#8

Etsin netistä tietoa ja joko tällaista vuorten yli-marssia ei enää järjestetä, tai sitten netissä Jerusalem-marssia kuvanneet ovat kuvanneet vain Tsa’ada-marssin jälkeistä armeijan juhlamarssia läpi kaupungin.

Aikoinaan oli siis kaksi eri marssia perätysten: tuo, n. 50 km:n vuoristomarssi ja sen jälkeen vielä armeijan juhlamarssi läpi kaupungin ja sen päätteeksi jonkinlainen karnevaali.


#9

Google kieltäytyy nyt ymmärtämästä mikä oli Jerusalem päivän Tsa’ada vuoristomarssi. Se tarjoaa jotain muuta, esim. muka “saaristomarssia”.

En ollenkaan usko, etteikö jossain päin nettiä ole kerrottu näistä isoista tapahtumista, marsseista, mutta tänä oikein- ja väärinajattelijoiden nettiaikana tiettyjä totuuksia ei internet halua näyttää.

Olenpa niin häijy, että yritän vielä heprealaisilla kirjaimilla…

Kunhan pääsen kotiin, kaivan esiin vaikka omat valokuvat,

Mikäli internettiin on uskomista, vaikuttaa siltä, että meitä ei koskaan ollutkaan.


#10

Ja Lintulan kirkossakin seistään vielä palveluksissa. Olen kerran kävellyt sen edestakaisin ja olin aivan uuvuksissa, mutta kivaa oli. Voi myös kävellä menomatkan ja palata jollakin muulla kyydillä. En tiedä, kulkeeko sinne laiva enää sopivana aikana, joitakin vuosia sitten saattoi mennä ja palata laivalla ja kävellä ristisaatossa vain lyhyen matkan rannasta Lintulaan ja takaisin.


#11

Olin kesällä eräällä seurakuntaretkellä, jota mainostettiin pyhiinvaellusmatkana. Kävimme Pihkovan Petserin luostarissa ja Pyhtitsan luostarissa. Kyseessä oli kuitenkin aivan tavallinen turistimatka. Ohjelmassa ei ollut jumalanpalveluksiin osallistumista tms. Olen käynyt Petserissä ennenkin, mutta Viron puolella sijaitsevassa Pyhtitsassa vierailin nyt ensimmäisen kerran. Yövyimme Viron puolella Vörun kaupungissa. Meidän piti ehtiä sunnuntaina Petseriin liturgiaan, mutta rajalla meni niin paljon aikaa, että myöhästyimme siitä.