Katedraaliseurakunnan kirkkoherra i Marco Pasinato on siis nimitetty hiippakunnan asiainhoitajaksi.
Mikä hän on miehiään?!? En tunne yhtään viimeisen parin kymmenen vuoden aikana hiippakuntaan tulleita pappeja…
Missä merkityksessä? Päällimmäinen vastaus, mitä tulen ajatelleeksi tuohon, on neokatekumenaali. Alkujaan Italiasta ja tullut perheineen Ouluun perustamaan seurakuntaa kaukaisella 80-luvulla.
Että onko tolkun mies?!? On ainakin pitkä kokemus suomalaisuudesta😃
Muistelen kuulleeni kaukaisella 80-luvulla ekojen neokatien tulosta Suomeen ja asettamisesta kaukaiseen Ouluun. Jotkut jopa säälivät perheen lapsia…
Isä Marco on huippuhyvä – pidetty, loistava saarnaaja, tehnyt myös paljon työtä nuorten parissa. Olen mm. ollut hänen johtamallaan nuorten pyhiinvaelluksella. 
Kävisikö Tien kulkija piispaksi?!?
Turha kysymys, kun kuulin ihan äskettäin, että isä Marco ei ole muodollisesti pätevä siihen.
Mitä nämä kriteerit ovat? Tietäjät tietää?
1 tykkäys
Sait sydämen, vaikka Gandalf ei tietenkään ole mikään tietäjä, vaan velho (Istari).
1 tykkäys
Sitä ei kerrottu siinä tilanteessa. Mutta oma veikkaukseni, 80 % varmuudella, on se, että piispan pitää olla teologian tohtori.
Olen itse sillä kannalla, että asialla spekulointi on siksi hyödytöntä, että se ei vaikuta lopputulokseen millään tavalla. Tietenkin aina on toivottavaa, että saadaan piispa, joka rohkeasti ja ilman kompromisseja edistää hiippakunnan hengellistä hyvää. Siitä taas, mitä se tarkoittaa, on muutama eri koulukuntaa ja sekä realistisia että hieman epärealistisia yksilöiden mielipiteitä. Ja epärealistiset niistä jakautuvat ainakin kahteen eri leiriin.
Joten parasta on ehkä ajatella, että Jumala sopivan verran palkitsee ja kurittaa juuri oikeita tahoja juuri oikealla tavalla. Riippumatta siitä, kuka henkilö siihen valitaan.
Oma tapani lähestyä sekä henkilöitä että järjestöjä on kerätä sekä myönteinen että kielteinen näkemys. Eikä automaattisesti päättää, että se on ehdottomasti toinen niistä tai niiden keskiarvo, vaan asia kerrallaan kerätä lisätietoa ja toimia sen mukaan, mikä näyttää todennäköiseltä. Jokaisen pitäisi yrittää keksiä, millä tavalla hän voisi olla täysin väärässä koskien ketä tahansa toivomaansa ehdokasta, niin hyvässä kuin pahassa. Mielestäni se tuo oikeanlaista valmiutta, oli lopputulos mikä tahansa.
Kukaan ei oikeasti tue tai kannata ketään, jos tekee sen sillä ehdolla, että ei halua tietää tuen kohteen mahdollisesti ongelmallisia puolia tai heikkoja kohtia. Jos ajatellaan vaikka, että joku rukoilee tulevan piispan puolesta, niin nousee kysymys, että minkä asian puolesta piispassa erityisesti? Jos vastaus on, että “en minkään, kaikki on ihan jees”, niin tulee epäilys, että onko henkilö kovin kiinnostunut asiasta. Tai juttu toinen on ajatella piispaa (tai jopa pappeja yhtä paljon) vain jonkinlaisina “meidän julkkiksina” ja rukoilla heille henkilökohtaista jaksamista, mutta ei mitään erityistä vastuuseen tai tehtävään liittyvää.
Vastakkainen tapa ajatella on, että kirkossa on nyt jonkinlaista kriisiä ilmassa. Kuka tahansa piispa lopulta epäonnistuu sen kanssa ainakin jossain asiassa jonkin verran. Pahempi jos enemmän. Pahin jos valituksi tulee piispa, joka ei edes ymmärrä, että jotain tarttis tehrä tai jollain linjalla pysyä.
1 tykkäys
Kirkkolain asettamia vaatimuksia ovat:
35 vuoden ikä
5 vuotta pappina
teologinen tohtorintutkinto (tai vastaava)
Ehkä offtopiikkia, mutta
Tämän huomion esittäminen miellyttää minua. On kuitenkin hyvä muistaa, että “istari” on monikko (yksikkö on istar, harmaahaltiakielellä ithron).
2 tykkäystä
Mea culpa. Tämän siitä saa, kun pätee ulkomuistista.
Mitä on vastaava? Muutama kymmenen vuotta luostarissa? Joku toinen akateeminen tutkinto?
Google muistaa:
Can. 378 §1 To be a suitable candidate for the episcopate, a person must:
1° be outstanding in strong faith, good morals, piety, zeal for souls, wisdom, prudence and human virtues, and possess those other gifts which equip him to fulfil the office in question;
2° be held in good esteem;
3° be at least 35 years old;
4° be a priest ordained for at least five years;
5° hold a doctorate or at least a licentiate in sacred Scripture, theology or canon law, from an institute of higher studies approved by the Apostolic See, or at least be well versed in these disciplines.
Ei huonot kriteerit. Voivat olla hyvän myös valitessa Ruotsi-Suomi luterilaisia piispat. Kerran, silloin nuoruus, pitkällä työmatka: iloitsin katolisten sisar-kirkon kanssa heidän uusi piispa! Muistan tuo lista, joka luettiin: “strong faith, good morals, piety, zeal for souls, wisdom, prudence and human virtues”. Vilket högtidigt löfte till Herre!
1 tykkäys
Ketju suljettiin automaattisesti 90 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.