Kyrkpresssen julkaisi tänään lähes aukeaman jutun Halvar Sandellin perustamasta S:t Martin seurakunnasta Helsingissä. Halvar Sandell on ns. konservatiivinen pappi, joka toimi viimeksi Helsingin Pietarin seurakunnassa (Petrus församling) ja jo ennen seurakuntien yhdistämistä Markuksen seurakunnassa, josta yhdessä Luukkaan seurakunnan kanssa muodostettiin Petrus församling.
Halvar Sandell jäi eläkkeelle vuoden alussa ja erosi sen jälkeen kirkosta. Hän johtaa nykyisin S:t Martinin seurakuntaa, joka on ainakin toistaiseksi itsenäinen, mihinkään kirkkokuntaan tai muuhun ryhmittymään kuulumaton. Jutun mukaan toimittaja oli saanut messuun mennessään lapun, jossa toivotetaan tervetulleeksi ja kerrotaan, että ehtoollinen on sidottu seurakunnan säännölliseen yhteyteen eikä ole yksilöllinen päivän valinta (Nattvarden är knuten till en bestående gemenskap och är inte ett individuellt val för dagen.)
Toimittaja on myös haastatellut Sandellia, joka mm. kertoo miettineensä kirkosta eroamista jo pitkään, mutta myöntää asiassa painaneen myös taloudellisen toimeentulokysymyksen. Sandell vastustaa naispappeutta, mutta sanoo myös, että siihen on kiinnitetty sikäli liikaa huomiota, että miespuolisten harhaopettajien väärät opetukset on ikäänkuin annettu anteeksi sukupuolen nojalla. Sandell on saanut pappisvihkimyksen John Vikströmiltä, eikä pidä tätä oikeaan oppisuksessioon kuuluvana, mutta pitää silti pappisvihkimystään oikeana. (Halvar Sandell blev i tiden prästvigd av John Vikström. Som Sandell ser det står inte Vikström i den rätta lärosuccesionen, men han betraktar ändå sin prästvigning som giltig.)
Sandell kertoo S:t Martinin seurakunnan olevan tällä hetkellä itsenäinen mutta ei pidä mahdottomana, että seurakunta liittyy myöhemmin Lähetyshippakuntaan.
Aukeaman toisessa jutussa on piispa Björn Vikströmin ja ÅA uskontotieteen professorin Peter Nymanin haastattelu aiheesta. Lisäksi sivulla kerrotaan “tietoruudussa” Lähetyshiippakunnasta.
Selittikö Sandell paperilehdessä mitenkään sitä, miksi seurakunta on itsenäinen eikä sitä perustettu esimerkiksi Lähetyshiippakunnan yhteyteen? Voisiko kyseessä osin olla huoli siitä, ettei Lähetyshiippakunta välttämättä olisi lähtenyt perustamaan tällaista seurakuntaa, mutta kun se jo valmiiksi muodostuneena liittyisi siihen niin se varmaan hyväksyttäisiin mukaan? Concordia -lehdessä on ollut tuon seurakunnan mainoksia, ja siinä sanotaan ehtoollisen olevan lähtökohtaisesti kyseisen seurakunnan tai Lähetyshiippakunnan seurakuntien jäsenille. Tämä viittaisi melkoiseen hengenheimolaisuuteen, tosin Lähetyshiippakunnan seurakunnat eivät ole asiassa yleensä yhtä tarkkarajaisia.
Suomessahan on jo ennestään itsenäisenä toimiva ruotsinkielinen luterilainen vapaaseurakunta (tai seurakunnat), S:t Johannes församling ( http://sanktjohannes.info/ ), joka toimii Vaasassa ja Pedersören kunnassa. Lähetyshiippakunnalla on puolestaan kolme ruotsinkielistä seurakuntaa, Turussa, Vaasassa ja Pietarsaaressa. Sinänsä tuo Helsinki on tuolla saralla vähän yksin. Tilausta Sandellin seurakunnalle voi vähentää se, että Slef on nyt alkanut järjestää ruotsinkielisiä messuja Sleyn Pyhän Sydämen kappelissa.
Tämä Lutherläsarna, jonka lehden linkkasin, onkin muuten jännä järjestö, josta en ole juuri kuullut: http://lutherlasaren.net/ Tuolla on useampi tilaisuus etusivulla, joita kutsutaan nimellä ‘Gudstjänst’ Sipoon, Porvoon ja Loviisan alueelta, mutta tapahtumapaikat näyttäisivät olevan ihmisten koteja. Tarkoitetaanko ruotsin kielessä tuolla sanalla useampaa asiaa kuin luulen, vai järjestävätkö he kotijumalanpalveluksia? Ja minkä seurakunnan ja kirkon toimintaa se mahtaa olla? Ihan Suomen ev.lut. kirkon papeista vaikuttaisi olevan kyse. Mielenkiintoista…
Ei selitetty sen kummemmin syitä seurakunnan itsenäisyyteen.
Ainakaan S:t Johanneksen en usko äkkiseltään liittyvän mihinkään muuhun. Jos sillä olisi intressejä liittyä yhteen muiden kanssa, niin sehän olisi voinut liittyä LHPK:aan sen sijaan että samalle alueelle on myöhemmin syntynyt LHPKn ruotsinkieliset seurakunnat.
SLEFin ja Sandellin seurakunnatkaan eivät välttämättä kokoa samaa väkeä. Tuossa jutussa kerrottiin - myöss nettiversiossa - että “några av dem som tidigare besökt hans högmässor har följt honom till den nya gudstjänstgemenskap han håller på att bygga upp.” Eli nämä S:t Martinissa käyvät ovat jo ennenkin käyneet Sandellin messuissa. Saattaahan siellä tietysti olla SLEFinkin väkeä mutta en usko SLEFin porukan haluavan sitoutua siihen,että eivät käy ollenkaan kansankirkossa ehtoollisella, kuten S:t Martinissa pääsääntöisesti edellytetään nettisivun mukaan. Tosin siinä on mainittu, että poikkeuksesta voidaan sopia - ilmeisesti siis Sandellin kanssa.
S:t Johannes on itse asiassa yhteydessä Wisconsinin synodiin Yhdysvalloissa ja sillä on suomenkielinen sisarkirkko: http://tunnustuskirkko.fi/ Hassua sinänsä että kieliraja on näköjään estänyt perustamasta yhtä kirkkoa kahdella eri kielellä.
No, se yhteys on syntynyt vasta S:t Johanneksen perustamisen jälkeen. Piti ihan käydä katsomassa, löytyykö tuosta tietoa Johanneksen sivulta. Seurakunta on näköjään virallisesti perustettu 2008 ja yhteys Tunnustuskirkkoon on vahvistettu 2009 - mutta jotakuinkin sama porukka kuin seurakunnan perustajat olivat viettäneet omia messujaan jo muutaman vuoden ajan ennen seurakunnan virallista perustamista Logos -nimen alla. Iso osa - elei kaikki - perustajista oli ollut SLEFin aktiiveja, joiden mielestä SLEF oli liberalisoitunut…
Nuo Lutherläsarna -sivuilla mainitut henkilöt (joko tapahtumista tai lehdestä) ovat tai ainakin ovat olleet jotakuinkin kaikki yhteydessä SLEFiin. Ilmeisesti he tosiaan pitävät jumalanpalveluksia kodeissa, mutta terminä gudstjänst viittaa melko varmasti siihen, että ehtoollista ei vietetä.
Tuleeko nimi “S:t Martin” Martinus Toursilaisen eli Pyhä Martin mukaan? ( https://fi.wikipedia.org/wiki/Martinus_Toursilainen ). En nimittäin ole kuullut että Martti Lutheria pidettäisiin pyhänä tai että häneltä pyydettäisiin esirukousta.
Halvari on tuttu mies monestakin yhteydestä. Eniten varmaan Concordia ry:n piiristä. Olettaa sopii että tämä uusi seurakunta on opillisesti hyvin lähellä Concordia ry:ta josta taasen seuraa se, että opilliset linjaukset eivät ole 1:1 samat kuin LHPK:lla. Mahdollinen liittyminen LHPK:n jäseneksi joskus tulevaisuudessa vaatinee näinollen yksityiskohtaisempia keskusteluja ja selvityksiä yhteyden edellytyksistä.
En ole mitenkään älyttömän laajasti hengaillut ruotsinkielisissä uskispiireissä, joten en pysty määrittelemään sanan käyttönyansseja aivan täsmällisesti. Sen käsityksen perusteella mikä mulla on, sanoisin että gudstjänst-sana on käytännössä käyttöalueeltaan täysin synonyymi jumalanpalvelus-termille. Se ei siis automaattisesti poissulje ehtoollisen viettoa, tosin ruotsiksi on käytetty messusta högmässa-nimitystä jo ennen kuin messu-sana vakiintui luterilaiseen suomenkieliseen käyttöön. Mahdolliset merkityserot liittyvät siis enemmän kirkkokuntien ja liikkeiden eroihin termin käytössä kuin kielieroihin.
Itse asiaan sanoisin, että täysin itsenäisen ja mihinkään kuulumattoman seurakunnan perustaminen on lähtökohtaisesti ongelmallista ja vaatii painavat perustelut. Tässä tapauksessa sellaisia ei liene olemassa, kun ainakin Lähetyshiippakuntaan vaikuttaa olevan jonkinlaista sympatiaa. Outo tapaus. Outoa on sekin, että pastori on eläkkeelle jäämiseensä asti toiminut evl.fi paikallisseurakuntapappina ja siellä mitä ilmeisemmin esim. jakanut ehtoollista evl.fi-sääntöjen mukaisesti. Tämä on ilmeisesti ollut hänen vakaumustaan vastaan, koska nyt omassa seurakunnassa toimii eri tavalla. On vaikeaa arvostaa ihmistä, joka toimii arvojensa vastaisesti siihen asti, kunnes jää eläkkeelle ja on siis taloudellisesti riippumaton työnantajasta. Jos pitää evl.fi meininkiä noin vääränä, olisi pitänyt erota työstään ja kirkon jäsenyydestä heti kun sellainen vakaumus on muodostunut.
En ole tähän viritelmään perehtynyt, mutta yleisesti voisi ajatella, että kun alkaa kovin tiukalla opillisella seulalla, niin voipi käydä, että missään muualla ei ole juuri sitä juuri justiin oikeanlaista luterilaisuutta tarjolla. Miksi siis liittyä johonkin, jossa on jotain ongelmaa opissa, kun voi perustaa ihan täsmälleen oikeaoppisen seurakunnan? Voihan sitä olla myös muunkinlaisia ongelmia, kuka niistä tietää.
Kyllä ainakin Suomen ev.lut. kirkossa gudtjänst-högmässa -ero on kertonut sadan prosentin varmuudella, onko jumalanpaleveluksessa ehtoollinen vai ei kaikissa niissä seurakunnissa, joissa itse olen käynyt. Niitä on aika monta.
Itse ajattelin tuon lukiessani, että minu ajatusmaailmassani sana “leipäpappi” taisi juuri laajentua merkitykseltään.