Seksuaalisuhteiden yhteiskunnallisen tuen hyöty

Kysyin siis, pidätkö homoseksuaalisia akteja syntinä; useimmat foorumilaiset kaiketi ymmärsivät kysymyksen oikein, siis että ovatko homoaktit syntiä vastakohtana heteroakteille, joista monet ovat ei-syntiä. Mutta tietenkään kysyjälle ei tarvitse vastata.

Aviollisen kanssakäymisen hyvä asia on se, että se vahvistaa avioliittoa ja puolisoiden kiintymystä sekä tekee heidät osallisiksi Jumalan antaman käskyn täyttämisessä. Avioliitto on pyhä Jumalan asetus ja suuri sakramentti, kuten apostoli kirjoittaa. Se on kuva Kristuksen ja Kirkon suhteesta. Avioliitto on myös erityinen kilvoituksen muoto ja kristillinen sääty, johon astumista tulee miettiä yhtälaisella vakavuudella kuin muihinkin.

Minusta ketjun otsikko on varsin huvittava ja outo.

1 tykkäys

Minusta ensimmäinen kirjoitus vastaa otsikkoa täysin ja kirjoituksen viimeinen kappale yhteenvetona vastaa otsikosta herääviin kysymyksiin oikein.

En sanonut, ettei se vastaisi ketjun aihetta. Sanoin että se on huvittava ja outo.

Kirjoitin epäselvästi. Tarkoitin, että avioliitto ollessaan remedium ei ole _remedium siksi, että se olisi iustificatio (oikeuttaminen). Avioliitto ei siis oikeuta mitään ontologisesti väärin suuntautunutta himokkuutta heteroseksuaalisessa suhteessa.

Myönnän, että olen itsekin sekaisin siitä, mitä olen tarkoittanut. Luultavasti hyöty?

Vastaan muihin myöhemmin.

Tuosta ei ota Erkkikään selvää.

1 tykkäys

Kaikki eivät osaa latinaa

Se on aivan ufoa. Kun lukee aloitusviestin oikein tarkkaan, niin saa jonkinlaisen jyvän siitä, mitä otsikolla yritetään sanoa. Mutta normaalisti otsikon perusteella pitäisi pystyä päättelemään vähän enemmän tekstin sisällöstä.

1 tykkäys

Kaikilla on Google ja aiemmin antamani linkit.

[quote=“AnttiValkama, post:18, topic:1402, full:true”]

En oikeasti ymmärrä, että miten voi samaan aikaan ajatella, että käytännössä kaikki seksiaktit ovat syntiä mutta samalla väittää homosuhteiden olevan hengellisesti hyödyllisiä kun taas heteroliitoista syntyvät lapset ja uudet veronmaksajat ovat yhteiskunnalle haitta. Ehkä se tosiaan vaatii jonkinlaista ääriluterilaista apparaattia.

2 tykkäystä

Mainittakoon, että luterilaista oli perisynnin korostus aina “kaikki seksi on syntiä” -tasolle saakka. Katson sen tarkoittavan myös, että kaikki yleensäkin on syntiä.

Tai jonkinlaista gnostilaisuutta.

1 tykkäys

Sama kokemus on minullakin. Siksi tuollaiset irvikuvat homoseksuaaleista tuntuvatkin omiin tarkoituksiin luoduilta olkiukoilta. Kun noiden ihmisten juttuja lukee, niin jää ihan ällistyneenä ihmettelemään, että kenestäkähän he oikein puhuvat. Tai millaisia homoseksulaaja he oikein tuntevat (jos sitten tuntevat yhtään…)

Ainakin samansukupuolisten liittojen avioerojen suhteellinen määrä on tutkimusten mukaan sama tai jopa pienempi kuin heteroseksuaalisten. Eli taidat verrata omia olikiukkojasi…

Näinhän minä en ole sanonut.

Ja jos joku ei sitä latinaa osaa, niin tässä selvennys aiempaan lauseeseeni:

Avioliitto on lääke himoon, jopa “himon pelastus” (remedium concupiscentiae). Se ei ole lääke/pelastus siksi, että se olisi oikeuttaminen, vaan siksi, että se murtaa himon itsekeskeisyyden.

Muuta en jaksa nyt oikein enää lähteä kommentoimaan. Katsotaan joskus toiste.

On tutkimuksia ja “tutkimuksia”, ja homoaktivistit ovat kunnostautuneet etenkin jälkimmäisissä.

Ynnä jos minä puhun jostain “laadusta”, minkä merkitys selviää tai ei selviä ylempää, niin mikä ihmeen vapaus sinulla on väittää vastaan jollain avioeroilla, joista ei sinänsä ollut edes puhe? Jos haluaa kumota jotain, niin pitäisi kumota se, mitä on väitetty.

Taidat aukoa päätä.

4 tykkäystä

Mielestäni en ole siteerannut sinua väärin. Sanoit, että “lähtökohtaisesti kaikki seksi on syntistä, koska intentioon on sekoittunut epäpuhdas seksuaalinen himo”.

Et tehnyt hetero- ja homosuhteiden välille mitään eroa sanoessasi, että agape-rakkaus on “aina osa kahden ihmisen välistä vuorovaikutusta”. Toisin sanoen näet homoseksuaaliset suhteet samalla tavalla agape-rakkauden ilmentyminä kuin heteroseksuaalisetkin suhteet. Kun kysyin homoliitoista ja hengellisestä edistyksestä, vastasit että kahden ihmisen välillä on aina toiseus, joka “vaatii sitä, että ihminen luopuu omasta tahdostaan ja pyrkii rakkauteen toisen tarpeita ja pyyteitä täyttämällä”. Tuon pohjalta oli perusteltua ymmärtää, että mielestäsi homosuhde on aivan yhtä hyödyllinen hengellisesti kuin heteroliittokin. Et ainakaan sanonut sanallakaan, että niiden välillä olisi eroa.

Heteroliitoista syntyviä lapsia kutsuit ketjun aloitusviestissäsi yhteiskunnalliseksi haitaksi:

Heteroseksuaalisuus tuottaa lisäksi valtiolle lisää veronmaksajia ja yhteiskuntaan uusia kansalaisia, mikä on erillinen haitta.

Jos olen ymmärtänyt väärin, niin olet ilmaissut itseäsi epäselvästi.

2 tykkäystä

Lasten suhteen totesin jo aiemmassa viestissäni, että kirjoitin ajattelemattani väärin. En asettanut hengellistä hyötyä ja lapsia myöskään kontrasteiksi. Se oli sinun omaa kehitelmääsi.

Kyllä, en tee eroa rakkauden kohdalla seksuaalisten suhteiden osalta. Agape, eros, filia, storge, ja muut ovat osa seksuaalisia suhteita, niin kuin ne ovat muissakin ihmissuhteissa (joskin usein heikommin). Ihmissuhteissa muutenkin on aina toiseus, tai tarkemmin sanottuna samuuden ja erilaisuuden välinen jännite; toiseus kutsuu luopumaan omasta tahdostaan. Tämä korostuu seksuaalisessa aktissa. Onko tällainen toiseus ja toisen palveleminen avioliiton ainut hengellinen hyöty? En sanoisi niinkään.

Yksi heteroavioliiton eksklusiivisista hengellisistä hyödyistä on, että se kykenee täyttämään Jumalan käskyn lisääntyä.

Yritän ymmärtää tätä lausetta. Rakkauden lajityypit ovat tuttuja, mutta eikö vain eros noista ole seksuaalinen suhde, jossa voi olla mukana noita muitakin rakkauden lajeja? Muiden rakkauden ilmenemismuotojen osalta katsoisin, että seksuaalisuus ei lähtökohtaisesti niihin kuulu eikä tee niitä mitenkään paremmiksi.

Nykyajan outo ajatus on, että suhde, jossa on seksuaalisuutta, sisältää “sitä oikeaa Rakkautta”, ja kaikki muu on jotain “vähemmän”, ikäänkuin rakkauden lieveilmiöitä.

Olen aina pitänyt suurena puutteena sitä, että suomen kielessä “rakkautta” merkitseviä sanoja on vain yksi. Ja eros on mielestäni noista ainoa, joka ei ole ihmisen elämänlaadun, mielenterveyden ja selviytymisen kannalta välttämätön. Se on kuitenkin nostettu kaikkien muiden yläpuolelle.

1 tykkäys