SLEY.fi: yleisvikaari Raimo Goyarrolan haastattelu

Itse käytän termiä protestantti leimakirveenä niputtamaan kaikki ei-ortodoksiset ja ei-katoliset, 1500-luvun jälkeen perustetut yhteisöt yhteen. Sellaisena se on ihan käyttökelpoinen ilmaus, koska kaikki kyllä tietävät, mitä sillä tarkoitetaan. Luterilaisia puljuja nyt vaan on niin paljon, että jollain tavalla ne pitää niputtaa, jos haluaa viitata niihin kaikkiin eikä mihinkään yhteen erityisesti. Kun sanoo protestantit, niin silloin se pitää sisällään suomalaisessa kontekstissa niin ev.-lut. kansankirkon, Lähetyshiippakunnan, STLK:n kuin kaikki luterilaiset herätysliikkeetkin.

Ehkä olet oikeassa. Paavillinen -sanaa käytetään aika kummallisesti.

  • paavillinen penitentiariaatti
  • paavillinen kristittyjen ykseyden edistämisen neuvosto

Voi olla, mutta ymmärtääkseni katolilaiset kumartavat paavia jos pääsevät tapaamaan häntä. Ja suutelevat sormusta jollei paavi ehdi kärppänä vetää kättä pois. Oletin, että kumarruksen merkitys on alamaisuuden osoitus.

Pulju-sanan käyttö ekumeenisella foorumilla on yksiselitteisen pejoratiivista. Olen ymmärtänyt, että jokaisen, jopa timo_k:n tulee täällä käyttäytyä ihmisiksi. Vai mitä @Silvanus?

2 tykkäystä

Tietenkin on yhteyksiä, jolloin “paavillinen” on asiallinen sana käyttää, mutta se ei mielestäni ole erityisen hyvä sanan “katolilainen” synonyyminä. Paavin kohtaamiseen liittyvä etiketti puolestaan osoittaa kunnioitusta virkaa kohtaan, virkaa, jolla on tietenkin merkitystä kirkon yhtenäisyyden ja yhteyden kannalta. Mutta täällä puhuttaessa ilmaus “paavin kumartaminen” saattaa kantaa mukanaan kummallisia opillisia mielleyhtymiä, ehkä samoin kuin paavilaisista puhuminen – ikään kuin katolinen usko rakentuisi paavin persoonan/henkilön ympärille. Moinen ajatus kuulostaa toivon mukaan foorumimme luterilaistenkin korviin absurdille, mutta vähän liian monta kertaa on tullut törmättyä ihmisiin, jotka tämän kyseenalaistamatta uskovat, ja joiden käsityksiä tietynlainen kielenkäyttö ruokkii. Omasta puolestani ymmärrän, että jos ei hahmota omaa luterilaista uskoaan protestiliikkeenä, niin puhe protestanteista harmittaa, mutta toivottavasti se tunne auttaa ymmärtämään, että jos katolilainen ei näe uskoaan paavin fanitusliikkeenä, niin (epäironinen) puhe paavillisista/paavilaisista tuntuu kummalliselta.

1 tykkäys

Näin tervehditään jokaista katolista piispaa - ainakin aikaisemmin.
Ja ortodoksista pappia tervehditään pyytämällä siunaus ja suutelemalla papin kämmenselkää. Ja tietysti piispaa myös…

1 tykkäys

Onkohan meidän pakko olla niin kovin herkkähipiäisiä, että sellainenkin leikkisä sana kuin “pulju” pitää kokea pejoratiiviseksi. Minulla on parempi idea: jos joku tällä foorumilla kirjoittaa jotakin, mikä on asiasisällöltään virheelliseltä näyttävää, niin toiset foorumilaiset vastaavat siihen asiaperusteilla. Siis enemmän keskustelua asiasta, vähemmän sanoista.

1 tykkäys

Sanat kuten ”protestantti” eivät ole itsessään latautuneita ja leimaavia.
Kysymys on aina siitä, missä sävyssä ja tarkoituksessa sanoja käytetään.

Protestanttiset kirkot on yleisilmaus kirkkohistoriallisesti kuten joku tässä aiemmin oikein sanoi.

Sanan käyttö niputtavasti muuttuu ikäväksi tavaksi, jos kirjoittaja ei välitä erotella ja myöntää käsitteen sisälle mahtuvien kirkkojen eroja, mikäli aiheena on nimenomaan opilliset yksityiskohdat_.

Minusta on myös ihan ok jos katolilainen puhuu protestanteista yleistäen jos hän ei tunne esim luterilaisten ja amerikkalaisten evankelikaalien eroa koska on kasvanut tiiviisti katolisen kirkon sisällä.

Mutta tuo ei ole aina ollut tilanne kun esim tällä foorumilla on innostuttu luterilaisten nuijimisesta. Niputus on vaikuttanut yksinkertaisesti oman kirkon ylivertaisuuden alleviivaamiselta.

Suomen ev.-lut. kirkko ei ole mikään 1500-luvulla perustettu yhteisö.

Kummallinen pravda, kun haastattelee muiden kirkkokuntien edustajia.

No nythän sinulla menee lujaa…:slight_smile:

Sley on elänyt aina jännitteisessä suhteessa paikallisseurakuntiin, ja osittain kirkon johtoonkin. Mutta silti kirkossa pysyen ja seurakuntia rakentaen ja niiden jäseniä palvellen. Helppoa ei sen määritteleminen ole, eikä aina tiedä miten suhtautuisi itsekään liikkeen piirissä kasvaneena yhdistyksen positioon kirkossa. Mutta lahko on kuitenkin selvästi eri asia, olkoon miten hauska “arkisana” hyvänsä. Lahko on vahvan johtajan kipparoima ja erityisiin oppeihin tai ilmestyksiin tukeutuva porukka. Sley ei voi olla lahko, kun se pysyy kirkon tunnustuksessa - jopa huomattavasti selvemmin kuin kirkon hyvin monet teologit ja heidän seuraajansa. Sley on kirkkomme lähetystyötä tekevä järjestö. Joukkoon mahtuu varmasti lähetyshiippakuntaa myötäilevää tai muuten erityisen kriittistä sakkia, mutta selvä enemmistö Sleyn messuissa ja toiminnassa olevista osallistuu kirkon ja muiden järjestöjenkin tilaisuuksiin. Sleyn teologeissa on monia erilaisia painotuksia esillä pitäviä ihmisiä, ja sekään ei ole mikään uusi ilmiö liikkeen historiassa.

1 tykkäys

‘Pravdan’ olettaisi julkituovan positiivisesti vain yhtä näkemystä. Toki lehdellä on linja, mutta niin järjestön lehdellä pitää ollakin. Mitä tulee lahkoutumiseen, niin skismaattisia saatamme joskus olla, mutta lahko emme ole!

1 tykkäys

Sanansaattaja on petrannut viime aikoina aika lailla. Ilme on tuore ja jutut usein hyvin tehtyjä, aiheetkin ovat laajentuneet. Erityisesti tykkään Petri Vähäsarjasta toimittajana.
Takavuosina selasin lehden paljon nopeammin ja olin paljon ärsyyntyneempi aika tautologisesta kirkon moittimisesta.

1 tykkäys

En ryhdy nyt Sleyn asianajajaksi tässä. Varmasti löytyy asioita joissa se olisi voinut olla viisaampi.

Historiaa voi tutkia esim sen osalta miten vaikkapa 100 vuotta sitten rukoushuoneissa eri puolilla maata oli toisinaan srkn papistoa aktiivisti mukana, toisinaan taas esim kirkkoherrat kiersivät ne kaukaa. Sley on ollut sekä suosiossa että paitsiossa. On se sisäinenkin kahina tietenkin totta myös.

Lahko on yksinkertaisesti väärä termi kuvaamaan sitä että jotkut ratkaisut ovat epäsovinnaisia ja närää aiheuttavia. Koska evankelisuus on ytimeltään vahvasti opillista ja tunnustuksellista, sitä on reilua arvioida opin kannalta. Oppi on kirkon oppia.

Pitäisikö palata aiheeseen ?

Onhan se ajan kuva että hyvin luterilainen lehti kirjoittaa myönteisen jutun katolisesta papista.
Mutta jo vuosia sitten Sanis kehui useaan kertaan esim paavi Benedictuksen kirjoja.

“Sääntöjen soveltaminen: kielenkäyttö
Seuraavat termit ovat kiellettyjä arvioitaessa toisen yhteisön tai henkilön ajattelua, oppia ja toimintaa, tai käyttäytymistä foorumilla:
[—]
lahko (pl. lainaukset. Moderointipäätös 31.8.2016 @SanGennaro)”

Löytyy ketjusta Moderointipäätökset.

Ahaa! Kiitos siis Niennalle mainoksesta🤪. Näin sitä katolilainen ystävä on rientänyt apuun hämäräperäisen luterilaisen yhdistyksen kamppaillessa talousvaikeuksissa!

Hetkinen. Siis että luterilaisia on niin paljon että pitää sanoa protestanteiksi?

Vrt. “Teitä suomalaisia on täällä Michiganissa nyt niin paljon, että päätin sanoa teitä eurooppalaisiksi.”

Nipotan tähän väliin, että ensimmäisen kirjan kolmiosaisesta Jeesus kirjojen sarjasta julkaisi suomeksi Edita vuonna 2008. Kirjat Viimeiset päivät ja Syntyi neitsyt Mariasta julkaistiin vuosia myöhemmin Perussanoman toimesta.

Timo varmaan tarkoitti, että termi sisältää myös vapaakirkon, helluntailaiset, baptistit yms.

1 tykkäys