Yksi juttu tuli vielä mieleen: Rupert Efraimson toi käsittääkseni mukanaan myös liturgisen vuorolaulun. Meillä on tämän suhteen tosin vaihteleva käytäntö: kaikki tällä hetkellä töitä tekevät pastorit laulavat liturgian, jos siihen on mahdollisuus paikkakunnalla, eli jos on kykenevä säestäjä paikalla. Sinänsä hauskaa, että Helsingissä seurakuntalaiset suorastaan riemuitsivat, kun uusi pastori alkoi laulaa liturgioita pitkään lausumisen jälkeen.
1 tykkäys
Mitä tarkoitat? Onko teillä ollut tapana lausua ne kohdat, mitkä tavallisesti ev.-lut. kirkossa on laulettu? Vuorotervehdykset, Kyrie, Gloria, ehtoollisvuorolaulu jne? Niiden laulaminen on käsittääkseni ollut kuitenkin kai aina tapana. (Ja ei se tarvitse säestäjää sen enempää kuin virsilaulukaan) 13 käsikirjan laulamisen poistaminen on käsittääkseni koskenut muita osia.
Minusta kuulostaa hienolta kehitykseltä kirkkokunnassanne. Bis orare, semel cantare!
Siis varmaankin ennen Efraimsonia on lausuttu. En ole asiasta ihan varma. Tuossa käsikirjassa, johon viittasin edellä, on joissain kohdissa on vaihtoehtona joko lausua tai laulaa. Varmaankin jonkinlaista 1900-luvun alun pietististä jumalanpalvelusperinnettä?
Vanhassa käsikirjassa (siis siinä 1600-luvun lopulta olevassa, joka oli virallisesti käytössä 1886 käsikirjaan asti) oli paljon ainesta, joka piti laulaa tai ainakin oli mahdollisuutena laulaa. Laulaminen messussa ei siis kadonnut reformaation myötä. Valistushenkinen neologia halusi messulaulusta eroon, Se heijastui ikään kuin viipeellä meillekin, minkä takia laulamista karsittiin vaihtoehtoina 1886 ja 1913 käsikirjoissa. Mutta toisaalta toisenlaiset tuuletkin olivat läsnä, mistä esimerkkinä 13 käsikirjan liturgisen jumalanpalveluksen kaava. 1926 Messusävelistö taas sisälsi paljon aineistoa esim. Isä meidän -rukouksen ja uskontunnustuksen laulamiseen.
Neologismia siis voi pitää syynä messulaulun alasajoon pikemminkin kuin pietismiä. Toki niillä voi olla yhteistä juurta, onhan pietismi tavallaan valistuksen äpärälapsi.
2 tykkäystä
SLTK on kai aikalailla neoluterilaisessa perinteessä, joka tavallaan on antipietististä ja antineologista. Mutta sittenkin noiden virtausten kautta osa samaa soppaa. Ja toisaalta tietysti ponnistaa myös syntyhetkensä kirkollisesta tilanteesta Suomessa. Ja kehittynyt sitten näistä lähtökohdista. Aika mielenkiintoinen aatehistoriallinen cocktail. (Missä minusta näyttää vaikuttavan myös muita sekä merentakaisia että kotomaisia asioita) Minusta erittäin mielenkiintoinen ilmiö näin ulkopuolelta katsottuna.
1 tykkäys
Cocktailin merkittävin selittävä tekijä lienee se, että STLK:n kuvioihin vaikuttaa sen erkaantumiseen asti (ja ilmeisesti myös hiukan sen jälkeen) tapahtunut kirkkohistoriallinen kehitys Suomen valtavirta-evl kirkossa. Mutta erkaantumisen jälkeen vaikutteita on haettu lähinnä muualta. Pitäisin tätä syynä siihen, että niissä luterilaisissa kirkoissa joiden normi-evlutista irrottautumisesta on jo aikaa, meininki on paljon matalakirkollisempaa kuin evl.fi:ssä. Korkeakirkollistuminen esim. liturgian osalta on tapahtunut vasta heidän lähtönsä jälkeen. Sitten taas LHPK, jonka itsenäistyminen on tapahtunut vasta liturgisten värien ja vaatteiden paluun jälkeen, ottaa nämä asiat aikalailla itsestäänselvyytenä kehittyessään omaan suuntaansa.
3 tykkäystä
Ei liity sinällään STLK:hon mutta muistelen että 70-luvulla pappi oli pukeutunut albaan ainoastaan alttaripalvelusta suorittaessaan. Saarnastuolista julistaessaan päällä oli musta kaftaani ja liperit. Sitten 80-luvun alkupuolella uusi kirkkoherra oli luopunut kaftaanin ja lipereiden käytöstä ja saarnasi mustassa papin pantapaidassa. Messujakaan ei ollut kuin ehkä kerran per kk ja niistä ilmoitettiin erikseen paikallislehden kirkollisissa. Pääsäntö oli virtaviivaisemmissa sanajumalanpalveluksissa.
Oman konfirmaation tiimoilta muistan että srk:n varastossa oli kahden tyyppisiä alboja. Toiset olivat mallia yöpaita - eli vedettiin pään yli. Toiset sitten mallia saunatakki, jotka olivat edestä auki ja sidottiin sellaisella vyön tapaisella (kuin saunatakki ikään). Ja suurimmalle osalle riparilaisista tuotti vaikeuksia löytää riittävän lyhyt alba joka ei olisi jatkuvasti jaloissa aiheuttamassa kompastumisia… 
1 tykkäys
Oikeastaan liturginen renessanssi alkoi ottaa askeliaan juuri noihin aikoihin ja sanoisin, että siinä vaikutti sama neoluterilaisuus, joka myös vaikutti näiden luterilaisten pienkirkkojen eroamiseen. Toisaalta kansainvälisesti oli luterilaisuudessa tuolloin vahva antikaltolilaisuus, joka toimi omalta osaltaan vastavoimana liturgiselle heräämiselle - liturginen harrastus helposti samastettiin romanisoimiseen. Suomalainen evankelisuus on mielenkiintoinen neoluterilaisuuden ja pietismin kohtauspiste.Ja sen pohjaltahan nämä pienkirkot ovat syntyneet.
1 tykkäys
Käytättekö muuten edellistä messusävelmistöä? Vuoden 1952 messusävelmistössä on mielenkiintoista aineistoa, mm. prefaatio ja morsiusmessu. 13-käsikirjaan vielä kuului maininta myös mahdollisesta vihkikatoksen käytöstä, joka oli tapana tuoda vihkimisen ajaksi pidettäväksi hääparin yläpuolelle. Samoin siellä oli vielä jäljellä rukoukset kirkossa lapsensynnyttäjän puolesta, ns. kirkottaminen.
Ei liity liturgiaan, mutta STLK:hon: kyseinen kirkko on perustanut oman You Tube -kanavan ja julkaissut jo neljä lyhyttä opetusvideota: https://www.youtube.com/channel/UCq5i-8bqodXXgQkywgTAXRw Pisteet siitä, että ensimmäiset videot keskittyvät aikalailla perusasioihin eikä esim. kirkko- ja virkaoppiin (tärkeitä aiheita nekin, mutta hyvä siis etteivät niillä aloittaneet).
6 tykkäystä
Meillähän olisi myös maanmainio nastoitettu ketju uskonnollisille linkeille. 
Ainakin siis, jos tämä oli tällainen “Hei löysin tällaisen ja haluan postata jonnekin.”
Näkyyhän noissa videoissa meidän Helsingin seurakunnan alttari - joka IHS-logoineen on muuten aika mielenkiintoinen meidän kontekstissa -, joten ehkä Stieleichen ratkaisu on perusteltu! 
3 tykkäystä
Olin juuri aikeissa julkaista tuon videosarjan. Mutta kerkesit ensin. Piispalla kaunis hymy, mikä teki hyvän vaikutuksen. Ei siis minkäänlaista pönötystä. Asiaahan tuossa oli joka sana. Pidin kovasti, kun eilen katsoin ne läpi. Ajattelin, että tuonne lähtisin, jos ev.lut.kirkosta eroaisin. Haaveilen kuitenkin enemmän siitä, että piispa pastoreineen palaisi takasin tänne meidän kirkkoon. Juuri tuollaisia puhtaanopin vaalijoita kaipaisin tänne meidän seurakuntaan. Oikein hyvä, että ovat nykyään vähän näyttävämmin esillä. Videoiden sisältö oli hyvä kaikin puolin. Teksti oli myös kirjallisessa muodossa julkaistu.
2 tykkäystä
STLK on osa Babylonin porttokirkkoa.
2 tykkäystä
Silmiinpistävää tuossa on se, että siinä, missä perinteisesti on krusifiksi onkin kukkakimppu.
Joo, kato ei meillä ole sellaisia roomalaiskatolisia juttuja. Paitsi Siitamajalla yksi. Se ei onneksi ole kuitenkaan alttarilla. 
4 tykkäystä