Täytyykö kirkkovaltuutetun uskoa Jumalaan?

#1

Kuuntelin eilen radiosta uusinnan ohjelmasta Journalisti Johanna.

Aika kummalliselta minusta tuntuu, että ihminen, joka on kirkkovaltuutettu, kirkolliskokouksen yleisvaliokunnan puheenjohtaja ja sitä kautta kirkolliskokouksen puhemiesneuvoston jäsen ja hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja, sanoo radio-ohjelmassa, että ”Ihmislaji on uumoillut jotain itseään suurempaa, antanut sille nimeksi Jumala, ja todennut, että sille kannattaa ajattelussa antaa paikka jostain ihmislauman yläpuolelta.”( Löytyy kohdasta 9.40)

Eikö pitäisi olla päivänselvää, että kirkon päättäviin elimiin valittavilla tulee olla usko Jumalaan, joka on luonut maailman ja ihmisen.

3 tykkäystä
#2

Oletko jotenkin eri mieltä tuosta sanotusta? Luterilaisen kirkkovaltuutetun varmaan kyllä pitäisi uskoa luterilaisten tunnustuskirjojen mukaisesti, mutta pitääkö oto-kirkkovaltuutetun selostaa luterilaista uskoa ei-uskonnollisessa radio-ohjelmassa?

Linkki oli kyllä kiinnostava, kiitos siitä. Pitänee kuunnella ohjelma.

1 tykkäys
#3

Jos on sekaantunut useaan hallinnolliseen tai vallankin päättävään tehtävään luterilaisen kirkon organisaatiossa, niin mielestäni voidaan vallankin edellyttää henkilöltä luterilaista uskoa, ja sen mukaista tunnustusta, paikassa kuin paikassa.

Täysin ei-uskonnollisissakin hankkeissa yleensä vastaavissa elimissä toimivat henkilöiden kyllä yleensä odotetaan jotenkin kannattavan putiikin toimintaa. Jos sairaalan hallintoneuvostossa joku toteaa että noi lääkärit ja hoitsut on jotenki asettanu ihmisten henkiinjäämisen arvokkaaksi, niin ei se juuri luottamusta herätä.

1 tykkäys
#4

Niin minustakin, mutta tuo sitaatti ei minusta ole erityisen dramaattinen tai epäkristillinen.

Ohjelma muuten oli vähän tympeä. En erityisemmin pidä hierarkioiden purkamisesta saati vähän norsunluutornilta haiskahtavalta selittämisestä, miten nykyään on kaikki paremmin ja miten väärin ennen uskottiin, mutta luterilaisilla on hierarkioita ja perinteitä vähemmän kuin ortodokseilla, joten ei kai auta valittaa.

1 tykkäys
#5

Tuon sateenkaarifeministin sota kaikkea kohtaan, minkä hän kokee VHM:n patriarkalismiksi on hänelle niin holistista, että hän tuntuu löytävän sitä ihan kaikkialta: uskontunnustuksesta alkaen. Patriarkaalisia rakenteita purkaessaan saa siinä sivussa näköjään kristinuskokin mennä (siten kuin se on 2000v koettu), koska hän tietää paremmin.

On sääli, että yhdelle eräänlaiselle äärimielipteiden äänekkäälle monomaanille annetaan niin paljon mediatilaa ja lähetysaikaa. Ainakin minussa kurjassa konsussa tuollainen radikaalipurkausten rumputuli aiheuttaa lähinnä vastarintaa, sen sijaan että veisi mitään kehitystä eteenpäin.

Tahdon lisätä, että vaikka minut änkyräkonservatiiviksi vanhaksi äijäksi palstalla tunnetaan, niin käytännön tasolla työelämässä ja esim avioliitossani olen yrittänyt olla tasapuolinen sukupuolten oikeuksien ja mahdollisuuksien suhteen. Esimerkiksi n.30v ikäisenä suosittelin naispuolista kollegaani yksikön esimieheksi kun meitä kahta tehtävään haastateltiin. Pidin aidosti tuon naiskollegan kykyä johtotehtäviin parempana. ja itse olin taas enemmän tekninen osaaja. Eikä minua häirinnyt se, että nainen voitti ja nousi organisaation portailla esimiehekseni. En siis ole patologinen antifeministi.

1 tykkäys
#6

Minä en pidä ilmaisua ollenkaan viisaana (en kristilliseltä enkä filosooffiselta kantilta), mutta se tosiaan on paljon helpompi tulkita suopeasti kuin monet muut JK:n jutut. Juuri sen pohjalta tuskin kannattaa ryhtyä analysoimaan tuon henkilön kristillisyyttä.

1 tykkäys