Tekoäly, teologia ja Jumalan luoma ihminen

Keinoälyn käyttäminen kielenkäännössä on haasteellista. Amazon päätti ottaa Ruotsin verkkokaupan haltuunsa, ja lanseerasi tuotteensa ruotsinkielellä Sweduille. Eräänlaisella ruotsinkielellä, sellaisella “korkeamman älyn” kielellä:

En jaksa odottaa että Amazon päättää tehdä saman Suomessa.

3 tykkäystä

Kuolettavaa kaapelia käytettiin nyt poliisipäällikkö Aarniotakin syytettäessä olleessa ruotsinturkkilaisen Volkan Unsalin Vuosaaren 2000-luvun alun murhajutussa, jossa hänet kuristettiin scart-johdolla. Tuo USB-kaapeli lienee vain jokin kehittyneempi malli murha-aseesta. Naisille tarkoitetut paistinpannut taas ovat ihan arkipäivää.

1 tykkäys

Hyi!

Nykyisinä internetin kokoamien internatsionaalisten intersektionaalisten feministien vaatimus Amazonille on, että on myytävä sukupuolineutraaleja paistinpannuja. Eikä niissä saa olla sojottavaa kahvaa, joka on kuin naista alistavan miehen jokin, eikä nostolenkkejäkään, koska ne saattavat tuoda mieleen tuon sojottimen vastakappaleen.

Siis: sukupuolineutraalissa paistinpannussa ei ole kahvaa eikä lenkkejä!

Tätä asiaa valvomaan on laitettava intersektionaalinen interpol, joka tekee kotietsintöjä, ja sahaa pannuista pois seksuaalisesti häiritsevät kahvat!

1 tykkäys

Joo, itsekin kokkailen usein ja maailman kuulut parhaat kokit ovatkin useimmat miehiä. Ajattelin tuota paistinpannua lyömäaseena Justiinan tyyliin.

1 tykkäys

Onko muuten tuo Amazonin ruotsisivusto saatavana englanninkielisenä kun minulla huono ruotsi, mutta hyvä englanti?

Äkkiseltään katsottuna näytti olevan vain ruotsiksi. Huono puoli tuossa näytti olevan kruunuina ilmoitetut hinnat, eli suoraan ei pysty hahmottamaan hintatasoa.

Täytyy vaan kuukkeloida. Itse olen juuri eräässä ruotsalaisessa nettikaupassa katsellut ompelujuttuja. Keräsin tavarat koriin ja katsoin googlella paljonko summa on euroissa. Ihmettelen kyllä miksei yleisimmät valuutat voisi olla valittavissa. Euro, dollari ja sitten kyseisen maan oma valuutta jos eri kuin nuo kaksi. Minulla ostokset jäivät tekemättä, kun huomasin kyseisen kaupan käyttävän pelkästään Postnordia. Pitää vielä miettiä haluanko ne kaavat todella niin paljon että kannattaa ottaa riski.

Tuli mieleeni tekoälystä, kun keskustelin erään kanssa autoista ja siitä, kun korjaamot ovat sen tiedon varassa minkä vikakoodi näyttää. Ei siinä mitään, mutta kun vikaa ei aina löydy, vaan täytyy tuntea muuten asiat. Tämä jonka kanssa juttelin, niin eipä ollu löytäny autoliike syytä, vaan tavallinen heppu, joka on perehtyny autoihin, oli löytäny vian ja korjannu.
Tekoäly voi auttaa tiettyyn pisteeseen, mutta ei ole ihmistä ylittävä. Tieto, taito tekoälyn varassa köyhdyttää, vaikka se voi helpottaa.

1 tykkäys

Toisaalta tekoäly voi kehittyessään olla avuksi juurikin tällaisissa ja vastaavissa ympäristöissä, jotka rajoittuvat mekaniikkaan.

2 tykkäystä

Kysyin ChatGPT:ltä muutaman kysymyksen:

 1. Kuinka tapahtui suomalaisten pakkokäännytys kristinuskoon?
 2. Tapahtuiko käännytystä väkivaltaisesti tai kuolemalla uhkaamalla?
 3. Onko väkivaltaisella käännytyksellä mitään tekemistä alkuperäisen kristinuskon ja Jeesuksen opetuksien kanssa?

Tekoälyn tiiviit vastaukset

1. Kuinka tapahtui suomalaisten pakkokäännytys kristinuskoon?

Suomalaisten pakkokäännytys kristinuskoon oli monivaiheinen prosessi, joka alkoi 1100-luvulla ja jatkui useiden vuosisatojen ajan. Seuraavassa on tiivistetty katsaus merkittäviin tapahtumiin ja tekijöihin, jotka vaikuttivat Suomen kristinuskoon kääntymiseen:

  1. Ensimmäinen ristiretki (noin 1155) : Perimätiedon mukaan Ruotsin kuningas Erik Pyhä ja englantilainen piispa Henrik tekivät ristiretken Lounais-Suomeen. Tämä ristiretki merkitsi alkua kristinuskon levittämiselle Suomeen. Piispa Henrik surmattiin legendan mukaan Köyliönjärven jäällä talonpoika Lallin toimesta.
  2. Toinen ristiretki (noin 1249–1250) : Birger-jaarli johti toisen ristiretken Hämeeseen. Tämä ristiretki vahvisti Ruotsin valtaa ja kristinuskon asemaa Suomessa, erityisesti Hämeessä.
  3. Kolmas ristiretki (noin 1293) : Tämä ristiretki kohdistui Karjalaan ja sillä oli tarkoitus vakiinnuttaa Ruotsin valta Itä-Suomessa ja torjua Novgorodin vaikutusalueen laajentuminen. Tämä johti Viipurin linnan perustamiseen ja kristinuskon levittämiseen Karjalaan.
  4. Kirkollisen hallinnon vakiinnuttaminen : 1200- ja 1300-luvuilla katolinen kirkko perusti seurakuntia ja rakennutti kirkkoja eri puolille Suomea. Piispa Maunu Tavast (1357–1366) oli merkittävä hahmo kirkollisen organisaation ja koulutuksen kehittämisessä Suomessa.
  5. Paikallinen vastarinta ja sopeutuminen : Suomalaiset vastustivat aluksi kristinuskon ja Ruotsin vallan levittäytymistä, mutta vähitellen he sopeutuivat uuteen uskontoon. Pakanuuden harjoittaminen jatkui osittain rinnakkain kristinuskon kanssa, mutta ajan myötä kirkon valta vahvistui ja pakanalliset tavat vähenivät.
  6. Ruotsin kuningasvallan vahvistuminen : Ruotsin kuningasvalta tuki kirkkoa ja sen levittäytymistä. Maallinen ja kirkollinen valta toimivat usein yhdessä kristinuskon levittämiseksi ja pakanuuden kitkemiseksi.

Kristinuskon juurtuminen Suomeen oli pitkä prosessi, johon vaikuttivat sekä ulkoiset (esim. Ruotsin valtapyrkimykset) että sisäiset (esim. paikallisten sopeutuminen ja kirkon toiminta) tekijät. Kristinusko ja Ruotsin valta toivat mukanaan uudenlaisen hallinnon, lainsäädännön ja kulttuurin, jotka muovasivat Suomen yhteiskuntaa pysyvästi.

2. Tapahtuiko käännytystä väkivaltaisesti tai kuolemalla uhkaamalla?

Suomalaisten kristinuskoon käännyttämiseen liittyi monin paikoin väkivaltaisia toimia ja kuolemalla uhkaamista, kuten usein tapahtui keskiaikaisissa käännytystoimissa. Seuraavassa tarkastellaan tarkemmin näitä aspekteja:

  1. Ensimmäinen ristiretki (noin 1155) : Ensimmäisen ristiretken yhteydessä perimätiedon mukaan Ruotsin kuningas Erik Pyhä ja piispa Henrik saapuivat Suomeen levittämään kristinuskoa. Käännytys ei tapahtunut pelkästään rauhanomaisin keinoin, vaan mukana oli aseellisia joukkoja, mikä viittaa väkivallan mahdollisuuteen. Henrikin murha legendan mukaan talonpoika Lallin toimesta kuvastaa osaltaan paikallista vastarintaa ja mahdollisia jännitteitä.
  2. Toinen ristiretki (noin 1249–1250) : Birger-jaarlin johtama toinen ristiretki Hämeeseen oli sotilaallinen kampanja, jossa oli tarkoitus valloittaa ja alistaa alueita Ruotsin kruunun ja kristinuskon alle. Tämä ristiretki sisältää elementtejä väkivaltaisesta käännyttämisestä, jossa vastustusta kohdattiin aseellisesti.
  3. Kolmas ristiretki (noin 1293) : Kolmannen ristiretken kohteena oli Karjala, ja sekin oli sotilaallinen operaatio. Väinö Linna on kuvannut tapahtumia siten, että Karjalan alueilla asuvia pakanoita uhattiin asevoimilla kristinuskoon käännyttämisen yhteydessä.
  4. Yleinen väkivalta ja uhkailu : Keskiaikaisessa Euroopassa oli tavallista, että käännytyksessä käytettiin väkivaltaa ja uhkailua. Uskonnolliset ja maalliset johtajat näkivät usein käännyttämisen pyhänä tehtävänä, jota saatettiin toteuttaa pakottamalla, jos vapaaehtoinen kääntyminen ei onnistunut.
  5. Paikalliset konfliktit : Paikallisten asukkaiden vastarinta kristinuskoa kohtaan johti usein väkivaltaisiin yhteenottoihin. Esimerkiksi Henrikin murha on symbolinen esimerkki siitä, kuinka pakanuutta puolustettiin väkivaltaisesti. On myös viitteitä siitä, että kristinuskoon kääntyneet saattoivat joutua väkivallan kohteeksi pakanallisten naapureidensa taholta.

Vaikka kristinuskon leviäminen ei ollut pelkästään väkivallan kautta tapahtuvaa, on selvää, että aseellinen voima ja väkivalta olivat keskeisiä keinoja käännyttämisprosessissa. Tämä oli osa laajempaa eurooppalaista ilmiötä, jossa keskiaikaiset ristiretket ja käännytystoimet usein sisälsivät väkivaltaisia elementtejä.

3. Onko väkivaltaisella käännytyksellä mitään tekemistä alkuperäisen kristinuskon ja Jeesuksen opetuksien kanssa?

Väkivaltaisella käännytyksellä ei ole juurikaan tekemistä alkuperäisen kristinuskon ja Jeesuksen opetusten kanssa. Jeesuksen opetukset, kuten ne esitetään Uudessa testamentissa, keskittyvät rakkauteen, anteeksiantoon ja rauhaan. Jeesus opetti vuorisaarnassaan:

  • Rakkauden käsky : “Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” (Matt. 22:39).
  • Vihollisen rakastaminen : “Rakastakaa vihollisianne ja rukoilkaa niiden puolesta, jotka teitä vainoavat” (Matt. 5:44).
  • Rauha ja anteeksianto : “Autuaita ovat rauhantekijät, sillä heidät kutsutaan Jumalan lapsiksi” (Matt. 5:9) ja “Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle toinenkin” (Matt. 5:39).

Jeesuksen toiminta ja opetukset korostivat rakkauden, armon ja rauhan sanomaa. Hän itse ei käyttänyt väkivaltaa ja kieltäytyi väkivallasta myös vangitsemisensa yhteydessä: “Pistä miekkasi tuppeen. Sillä kaikki, jotka miekkaan tarttuvat, ne miekkaan kaatuvat” (Matt. 26:52).

Kristinuskon varhaisissa vaiheissa käännytyksessä käytettiin pääosin rauhanomaisia keinoja, kuten opetusta ja esimerkin näyttämistä. Varhaiskristityt kohtasivat usein vainoa ja kärsimystä, mutta he pyrkivät levittämään uskoaan rauhanomaisesti.

Väkivaltainen käännytys, kuten ristiretket ja pakolla tehty käännytys, olivat myöhempien aikojen ilmiöitä, joissa maallinen valta ja kirkon valta kietoutuivat yhteen. Nämä tapahtumat heijastelivat enemmän poliittisia ja vallanhaluisia motiiveja kuin Jeesuksen alkuperäisiä opetuksia.

Keskiajalla kristinuskon levittämiseen liittyi usein pyrkimys laajentaa valtakuntia ja hallita uusia alueita. Kirkko ja valtio toimivat yhdessä saavuttaakseen sekä hengellisiä että maallisia tavoitteita. Tämä johti usein siihen, että kristinuskoa levitettiin väkivallan, uhkailun ja pakon keinoin, mikä oli ristiriidassa Jeesuksen opetusten kanssa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että väkivaltainen käännytys ei ole linjassa Jeesuksen alkuperäisten opetusten kanssa, jotka korostavat rauhaa, rakkautta ja anteeksiantoa. Se oli enemmänkin seurausta myöhempien aikojen poliittisista ja sosiaalisista olosuhteista, joissa uskonnolliset ja maalliset vallanpitäjät pyrkivät laajentamaan vaikutusvaltaansa.


Mielestäni jokseenkin relevantteja vastauksia ja aika hyvää suomen kieltä pilkkusääntöjä myöten. Faktantarkistusta en kuitenkaan harrastanut, mutta ehkä joku osaa korjata informaatiota.

1 tykkäys

Näinhän se on. Ihan luonnon älyllä ajatellen. Päkkokäännytykset ovat inhottavimpia asioita kristikunnan historiassa. Jotenkin vielä inhottavampia kuin harhaoppisten tappaminen.

1 tykkäys

Minun käsitykseni mukaan Suomen osalta usein korostetaan turhan paljon pakon ja väkivallan osuutta. Arkeologisten löytöjen perusteella kristinusko ei saapunut vasta nk. ristiretkien mukana. Eikä näin laajoilla ja asumattomilla mailla olisi edes ollut kovin mielekästä yrittää hoitaa hommaa ensisijaisesti väkisin. Se olisi vaatinut Ruotsilta melkoisia ponnistuksia, ja kirkolla täällä olisi pitänyt jatkuvasti olla vahva väkivaltakoneisto apunaan, jotta vihamieliset pakanat eivät olisi ryhtyneet vastaiskuihin. Ei “ristiretki” kerran tai kahdesti vuosisadassa olisi riittänyt mihinkään.

Siksi pidän todennäköisempänä, että kristinusko on pääasiassa levinnyt ilman väkivaltaa. Paljolti toki ruotsalaisten perustamista keskuksista käsin, mutta osin jo aiemmin. Vanhoja pyhinä pidettyjä paikkoja ei ole hävitetty kirkkojen tieltä ensisijaisesti sotilasvallan avulla vaan kansan suostumuksella. Se, että pakanalliset tavat ja ajatukset elivät rinnalla, ei ollut niinkään vastarintaa kuin normaalia konservatiivisuutta (sekä kai myös tehokkaan opetuksen puutetta).

Hämeenlinnan Katumajärven sanotaan saaneen nimensä siitä, että ristiretkeläisten pakkokastamat pakanat kävivät siinä pesemässä pois kasteensa. Tämä tarina on tietääkseni kuitenkin useita vuosisatoja uudempi kuin itse ristiretki.

1 tykkäys

Suomen kännytys keskiajalla ja väkivalta ovat yhtaikaisesti esiintyneitä ilmiöitä. En sanoisi että kristityt, edes käännyttäjäpapitkaan olisivat olleet erityisen väkivaltaisia, vaan että vanhat ajat olivat kaikkiaan raa’an väkivaltaisia. Keskiajalla tapahtui hyvin paljon väkivaltaisuuksia ja jos tekijä kiinni jäi , olivat tuomiot vielä väkivaltaisempia. Hallinto oli väkivaltainen ja sen ajan yhteiskunta ei olisi pysynyt koossa eikä kehittynyt, ilman melkoista väkivaltakoneistoa. Humaanisuus nousi vasta valistusajan myötä.

Toisaalta minulle on jostain jäänyt mieleen väite, että esimerkiksi 1300-1400-lukujen Suomessa henkirikoksesta saattoi hyvinkin selvitä sakoilla ja vahingonkorvauksilla, niitä pidettiin sukujen välisinä konflikteina. (Tämä tietysti suosi niitä joilla oli rahaa ja hyvin aseistautuneita sukulaisia.) Mutta uuden ajan alussa kun valtio (Suomessa siis Ruotsin kruunu 1500-1600-luvuilla) ryhtyi rakentamaan maahan kuria, järjestystä ja toimivaa keskushallintoa, rangaistuksia kovennettiin ja niiden toimeenpanon valvontaa tehostettiin. Heikki Ylikangas muistaakseni jossain kirjoitti että Suomessa 1500-luvulla henkirikosten määrä suhteessa väkilukuun oli paljon korkeampi kuin myöhempinä vuosisatoina. (Aiemmilta vuosisadoilta ei ilmeisesti luotettavia tilastoja ollut.)