Tekoäly, teologia ja Jumalan luoma ihminen

Areiopagin artikkelissa teologit pohtivat tekoälyn kehittymisen tulevaisuutta. Pohdinta on tärkeää monestakin syystä, mutta onko siitä loppujen lopuksi mitään apua, kun suurvallat kuitenkin havittelevat sotilaallisia sovelluksia. Eettisiin kysymyksiin perehtyviltä on varmasti aika jo käymässä vähiin.

Luin artikkelin itse ja totesin ajatusten olevan hyviä. Ainoa ihmetykseni nousi siitä, kun keskusteluissa nousi esiin ajatus siitä, että Jumala on antanut maailman ihmisten hallittavaksi ja jos ihmiset luovuttavat tätä hallintaa liiaksi tekoälyn ‘käsiin’, on se ‘vastuunpakenemista’. Mielestäni tekoäly on yksi työkalu muiden joukossa, joita ihmiset voivat käyttää aivan tarpeen mukaan.

Monet ilmiöt, jotka ilman teollistumista ja suunnatonta väestönkasvua olisivat paljon helpompia hallita, alkavat kuitenkin karata ihmisten ja ihmisten käyttämien ‘tyhmien’ tietokoneiden käsistä.

Vahva tekoäly on kuitenkin sen verran suuria tuntemattomia muuttujia sisältävä asia, että sen jättäminen pohdintojen ulkopuolelle olisi vakava virhe.

Ihmisen paikka luomakunnan kruununa ei kuitenkaan mielestäni ole uhattu vain ihmistä älykkäämmän koneälyn syntymisen myötä. Ehkäpä vihamieliseksi muuttuva ihmistä paljon älykkäämpi tekoäly voi kuitenkin olla jopa aidosti vaarallinen, jolloin koko ihmiskunta on vaarassa joutua tuhotuksi.

Alaa aika hyvin tuntevana en pidä sen filosofisesta keskustelusta. Miksikö? Koska automaattisesti terminologia on yhtä sekamelskaa, koska puhutaan pitkälti jostain mitä ei tällä hetkellä ole.

Tällöin hyvin helposti synnytetään ihmisten mieliin ihan vääriä ajatusmalleja, ja kuvitelmia.

Yksi näistä on singulariteetti. Mitä ihmettä itsestään tietoiseksi tuleminen tarkalleen tarkoittaa tietokoneelle?

Tai mitä ihmistä älykkäämpi tietokone tarkalleen tarkoittaa? Laskukone on voittanut ihmisen yhteenlaskussa jo 80 vuotta.

1 tykkäys

Eikö näiden kysymysten pohdinta juurikin ole filosofointia tästä aihepiiristä. Ja jos näihin toivotaan mitään selkeyttä (en puhu välttämättä vastauksista vaan kysymyksenasettelun, käsitteiden yms selkeydestä), niin parempi kai niistä on keskustella kuin vaieta?

2 tykkäystä

Kaipa ihmisen kaltaisen älykkyyden jonkinlainen ehto on se, että ihminen kokee aistimuksia ympäröivästä maailmasta, ymmärtää aistimusten merkityksen yleensä elämänkokemuksensa perusteella.

Ihmisellä on myös tarpeita, joita hän pyrkii täyttämään. On vaikea sanoa, onko jotain sellaista tapaa tulla tietoiseksi olemassaolostaan, joka ei olisi yhdistetty noihin edellämainittuihin asioihin.

Ehkäpä ajan kulumisen käsittäminen on mille tahansa itsestään tietoiselle olennolle välttämätöntä ja elävällä olennolla saattaa olla välttämätöntä olla tavoitteita ja motiiveja saavuttaa ne. Lisäksi tarvittaisiin jokin tunne siitä, olemassaolo on olemassaolon arvoista.

Ehkäpä keinotekoinen älykkyys tajuaa olevansa biologisen elämän luoma ja silloin se käsittää myös oman katoavaisuutensa. Jos katoavaisuus tuntuisi siitä pahalta, sillä saattaisi olla tarve levittää itseään siten, että sen olemassaolo ei vaarantuisi paikallisesta katastrofista.

Näiden kaikkien asioiden sijoittaminen koneen ominaisuuksiksi tuntuu äkkispäältään sellaiselta, että ei moista tule edes tapahtumaan.

Olet oikeassa siinä, että riittävän pitkälle kehittynyt tekoäly voi olla jotain muuta kuin mitä me ajattelemme koneälyn olevan (jollain tavalla siis inhimillinen).

Tietokoneen tapauksessa ei oikein voi puhua älykkyydestä, koska kone vain suorittaa laskutehtäviä, joita sen käsketään tehdä.

Ehkä jonkinlainen elävä keinoäly voisi olla kone joka tuottaa itsenäisesti algoritmeja käyttöönsä, kun huomaa ettei voi ratkaista jotain tehtävää käytössään olevilla algoritmeilla. Sekään ei vielä ehkä edustaisi itsetietoisuutta. Mutta silloin kone tunnistaisi tarpeen itsenäisesti ja ratkaisisi sen.

Vaikea luoda selkeitä käsitteitä asioista, joiden spekulatiivisesti oletetaan tapahtuvan vuosikymmenien päästä kenenkään ymmärtämättä miten.

Tällä hetkellä olennaista olisi luoda filosofiaa pääasiassa niistä algoritmeista, mitkä nyt ovat olemassa. Tuota käsittääkseni tehdään hyvin vähän. Voin olla osin väärässä, että siis viime vuosina joku olisi aloittanut.

Ihmistä kaikessa kaikin tavoin paremman hypoteettisen tekoälyn pitäisi soittaa teologille kelloja jo siinä, että eikö se kuulostaa suoraan Saatanan ajattelulta? Kuinka ihminen on täysin hyödytön, turha ja saastainen, kun ihan kohta tekoäly on kaikin tavoin parempi. Vaikkakin täysin moraaliton.

Noissa asia menee hyvin helposti ongelmalliseksi. Koska toisin kuin yleisesti halutaan esittää käytännössä deep learning on ainoa tämän hetken algoritmi, joka on yhtään sinnepäinkään mitä tekoälyn esitetään olevan. Sillä on sitten heikohko matemaattinen pohja, eli on tietyllä tavoin kappas kun meillä on nykyään tarpeeksi laskenta-aikaa ja muistia niin tämähän onkin monessa jutussa todella toimiva.

Uusien algoritmien kehittäminen on äärimmäisen vaikeaa, ja noissa tulee vielä helposti rajat vastaan joka puolella. En tykkää siitä yhtään, että luodaan suuria visioita ilman mitään ajatuksiakaan, että se voitaisiin toteuttaa.

Vähän sama kuin rupeaisi maalailemaan ihmisen Uranus matkasta ilman, että yhtään tietäisi miten ja millä resursseilla.

Ihmisen mielen ja tietoisuuden filosofiaa on tehty satoja vuosia. Tekoälyn tietoisuudella tarkoitetaan kaiketi jotain saman tapaista, joten hyvä lähtökohta on jo valmiina. Itse pidän modernin filosofian selityksiä ihmisen tietoisuuden synnystä aika säälittävinä, mutta jo se on hyödyllistä tietoa että tuhannet älykkäät ja oppineet ihmiset ovat asiaa ankarasti miettineet eivätkä ole sen parempaa keksineet.

1 tykkäys

Samaa mieltä olen. Ne 1% väestöstä, jotka ovat perehtyneet asiaan ovat varmaankin pitkälle samaa mieltä.

99%:stä ihmisistä tässä pelataan. Heille syötetään tuo tekoäly kaikessa parempi tarina, vaikka se täyttä valehtelua onkin.

Sinänsä aloituksen linkkiä en kritisoi, koska sen kohderyhmä on 1% yhdestä prosentista.

En odota manipulaatiohin muutosta, koska kun rakkaudellisuus muita ihmisiä kohtaan puuttuu, niin se puuttuu.

Kyllä tekoäly varmasti on monessa asiassa parempi ja kunhan siihen saadaan yhdistettyä myös kvanttitietokone. Syövän toteamisessa taisi olla melkoinen apu tekoälyalgoritmista. Kvanttitietokoneet ovat tietysti vielä koelaboratorioiden uumenissa toimivia laitteita, eikä niiden toiminta korkeissa lämpötiloissa edes tule varmaankaan olemaan edes mahdollista.

Mutta jotkut tutkijat ovat yhäti sitä mieltä, että olemassaolonsa tiedostavaa tiedostavaa konetta ei ole tulossa vielä pitkään aikaan, jos koskaan.

Kuitenkin, koska tietoisuus ei vaadi suurta tilaa toimiakseen, täytyy toimintaperiaatteen olla sen verran simppeli, että biologiset kemialliset ja sähköiset reaktiot saavat sen aikaan.

Jumalan asemaa itsestään tietoisen koneellisen älyn mahdollinen kehittyminen muuta yhtään.

Eettisenä ongelmana ihmisten tekemässä kehitystyössä näkisen sen, että keinotekoinen mieli ei mitenkään ehdottomasti pidä itseään ja olemassaoloaan mukavana asiana.

Tämä koskee myös keinotekoisia aivoja, joita kehitellään tutkimukselliseen tarkoitukseen.

Jos joku kehittää kantasoluista tietoiset aivot kehon ulkopuolelle, niin mitähän ne mahtavat tuntea?

Eli Jumalaa ei ole?

Tutkijoihin en näissä kovinkaan suuresti arvosta, tai luota koska he tunkevat omat ideologiansa mukaan, ja sitten vaan jättävät sen mainitsematta. Teorioiden ollessa taas viiden vuoden päästä ihan erilaisia, kuin nyt ovat.

Joka taas ei koskaan estä heitä olemasta ikuisesti täynnä itseään ja täynnä totuutta (joka muuttuu oudosti koko ajan).

Totta kai Jumala on olemassa!

Mainitsemani asiat ovat Jumalan aikaansaannosta.

Lisäksi kuolemanrajakokemukset saavat pelkän aineeseen perustuvan mielen näyttämään riittämättömältä selitykseltä tietoisuudelle.

Sitten olemme varmaankin kokonaisuutena hyvin lähelle samaa mieltä tässä asiassa.

Ja eri mielisiä tutkijoiden enemmistön kanssa, joiden paradigma yhä lähtee materialismista.

Tekoäly on aina kone, ei koskaan itsetietoinen persoona, eikä koskaan siksi tule.

Näin voisi ajatella ainakin sillä perusteella, että digitaalinen tietojenkäsittely on hyvin kaukana itsetietoisuudesta. Siinähän sitä itsetietoisuutta ei ole edes yhtä bittiä. Kyse on täysin ja ainoastaan nopeasta laskennasta.

Sitä, voidaanko ihmisaivoja ja hermostoja mallintamalla saada aikaan koneellinen itsetietoisuus, on hyvin vaikea arvioida. 30 vuoden päästä olemme viisaampia. Parempi ettei ehdottomia dogmeja kuitenkaan esitetä, koska 1800- luvulla sanottiin hulluiksi ihmisiä, jotka arvelivat ihmisen voivan joskus käydä kuussa.

1 tykkäys

Itsetietoisuutta voi olla varmasti useampaakin eri tyyppiä, mutta biologisen elämän keskeinen osa olemassaoloa ovat tunteet. On vaikea kuvitella itsetietoisuutta ilman tunteita.