Teologinen sitaattiketju

Mihinköhän pyhä isä tuossa oikein viittaa? Ainakaan apokatastasista kannattavilla isillä kaikkien pelastuminen tuskin tarkoittaa, että ei tarvitse kilvoitella.

“Varo järkeilyä opinkappaleista kuin leijonaa, joka karkaa kaikkien päälle!”
Pyhä Iisak Syyrialainen.

2 tykkäystä

Lähdin vähän googlettelemaan lähdettä tälle. Löytyi Volokolamskin Metropoliitta Ilarionin artikkeli asiasta, josta löytyi puhutteleva sitaatti samasta asiasta:

http://orthodoxeurope.org/page/12/2.aspx

1 tykkäys

Volokolamskin metropoliitta.

1 tykkäys

" Meitä ei tulla syyttämään, oi veljet, sielumme lähtöhetkellä siitä, ettemme tehneet ihmeitä emmekä harrastaneet jumaluusoppia emmekä nähneet näkyjä, mutta siitä epäilemättä joudumme vastaamaan Jumalan edessä, ettemme itkeneet syntejämme."
Pyhä Johannes Klimakos

4 tykkäystä

In order to challenge God, man puffs up his emptiness

Tämä oli hyvä. Monesti itseltään piilotellaan sitä että tarvitsisi tuoda kaikki sisäinen tyhjyys Jumalalle juuri sellaisessa muodossa kuin se on. Se voi olla vihaa, kiukkua, syyttelyä ja puhdasta herjaa.

Se kaikki kuitenkin huutaa jokainen sekunti ihmisen sisällä vain ja ainoastaan Luojalle.

Sanonnat toimii paremmin, jos ei ajattele niitä.

1 tykkäys

Tämä on ollut kantava periaate työurallani. Ei kannata validoida mitään, koska muuten löytyy virheitä.

2 tykkäystä

“Koeta olla tuomitsematta ketään mistään. Mitä et halua itsellesi tehtävän, sitä älä tee toiselle. Muista, että jokaisesta turhasta sanasta meidän tulee tehdä tili Jumalan edessä pelättävällä tuomiolla. Kahta Herraa ei voi palvella. Tee sovinto riitapuolesi kanssa, ettei hän heittäisi sinua vankilaan. Varo kantamasta vihaa ketään kohtaan, muutoin rukouksesi ei ole Jumalalle mieluinen, vaan koituu jopa tuomioksi. Kuinka voisimmekaan pyytää Jumalalta anteeksiantoa synneillemme, jos emme itse anna anteeksi.
Tässä sinulle perussäännöt, joille pelastuksemme rakentuu.”
Pyhittäjä Johannes Valamolainen

2 tykkäystä

" Kristillisyys ei ole abstrakteilla konseptioilla operoiva filosofinen koulukunta vaan yhteyttä elävän Jumalan kanssa."
Vladirim Losski

3 tykkäystä

“Kristillinen traditio ei ole liikkumatonta tai elotonta, vaan elämää kirkkoa valistavassa totuuden hengessä.”
Vladirim Losski

1 tykkäys

Just as desire and rage multiply our sins, so self-control and humility erase them.

St. Thalassios the Libyan

“Aivan kuten into ja kiihko moninkertaistavat syntejämme, itsehillintä ja nöyryys poistavat niitä.”

Pyhä Thalassios Libyalainen

“Rukous on kaiken hengellisen elämän liikkeelle käynnistävä voima.”
Vladirim Losski

1 tykkäys

“Kaikki keskustelu Jumalan kanssa käydään hiljaisuudessa.”
"Kaikki ajattelu Jumalasta ja kaikki hengellinen mietiskely on sanan laajassa merkityksessä rukousta. "
Iisak Syyrialainen

2 tykkäystä

“Kaikki on armoa!”
Lisieuxin pyhä Teresa

1 tykkäys

Richard Niebuhr kritisoi oman aikansa sosiaalisesti painottunutta liberaaliteologiaa kirjassa “The Kingdom of God in America” (1937, s.193 ?)

A God without wrath brought men without sin into a kingdom without judgment through the ministrations of a Christ without a cross.

Ihmisellä, jonka mielestä usko on herkkäuskoisuutta, ei voi olla ystäviä. Järjenmukaista on uskoa ystäväänsä, jos hän todella on ystävä. Tämän totuuden pitäisi saada jokainen järjellinen olento vakuuttuneeksi siitä, etteivät usko ja herkkäuskoisuus ole sama asia.

Augustinus

1 tykkäys

Paina mua paremmin alas yksinkertaisuuteen, tutustuta syvemmin Sinun ristis salaisuuteen.

Ei sydän nöyräksi niin helposti voi tulla, kuin on helppo nöyryyttä mainita suulla. Kukkuloiltaan ei pois Adam lähtee pyydä syvähän yksinkertaisuuden alhohon.

“Cry the Gospel with your life!”
Charles de Foucault, pappi ja sääntökuntaveli.

1 tykkäys

G.K. Chesterton ihmeistä:

“Syystä tai toisesta vallalle on päässyt kummallinen ajatus, että ne, jotka eivät usko ihmeisiin, suhtautuvat niihin kylmästi ja rehellisesti, kun taas ne, jotka uskovat ihmeisiin, hyväksyvät ne vain johonkin dogmiin nojautuen. Totuus on täysin päinvastainen. Ihmeisiin uskojat hyväksyvät ihmeet (olivatpa he oikeassa tai eivät), koska heillä on todisteita niiden puolesta. Ne, jotka eivät usko ihmeisiin, kieltävät ne (olivatpa oikeassa tai eivät), koska heillä on jokin niitä vastaan puhuva oppi. Avoin, selvä, demokraattinen vaihtoehto on uskoa vanhaa torimuijaa, kun hän todistaa ihmeen tapahtuneen, aivan kuten uskomme vanhaa torimuijaa silloinkin, kun hän todistaa murhan tapahtuneen… Jos ihmisten todistuksia ylipäänsä halutaan, on niitä olemassa musertava vyöry — yliluonnollisen puolesta. Jos torjut ne, voit tehdä sen vain kahdesta syystä… joko kiellät demokratian perusperiaatteen tai vahvistat materialismin perusperiaatteen — sen, että ihme on ajatuksenakin mahdoton. Sinulla on täysi oikeus tehdä niin, mutta tehdessäsi niin olet dogmaatikko. Me kristityt hyväksymme kaikki annetut todisteet. Sitä vastoin te rationalistit torjutte annetut todisteet, koska teidän oppinne käskee teidän tehdä niin. Minua taas ei mikään uskonkappale pidättele tässä asiassa, ja kun olen puolueettomasti tutkinut eräitä keskiajalla ja nykyaikana tapahtuneita ihmeitä, olen tullut siihen tulokseen, että ne ovat tapahtuneet. Kaikki argumentit näitä yksinkertaisia seikkoja vastaan kiertävät väistämättä kehää. Jos sanon: “Keskiaikaiset asiakirjat todistavat tietyistä ihmeistä täsmälleen samoin kuin ne todistavat tietyistä taisteluista”, minulle vastataan: “Mutta keskiajalla ihmiset olivat taikauskoisia.” Jos tahdon tietää, missä asioissa he olivat taikauskoisia, lopulta ainoa vastaus on, että he uskoivat ihmeisiin.”

(C. K. Chesterton, Oikea oppi, s. 182, 183.)

1 tykkäys