Toinen adventtisunnuntai ja itsenäisyyspäivä

Elämme taas sellaista vuotta, jolloin itsenäisyyspäivä osuu sunnuntaille. Mielestäni on jotenkin surullista, että tällöin ev.lut. kirkon kirkkovuosisysteemissä itsenäisyyspäivän teemat käytännössä pyyhkäisevät toisen adventtisunnuntain tieltään. Miksi näin? Ja miten muissa kirkkokunnissa? Myös otan vastaan vinkkejä tämänpäiväisistä jumalanpalvelusstriimauksista, joissa toisen adventin teema olisi esillä!

Samoin jouluaatto pyyhkäisee joskus 4. adventtisunnuntain

  1. joulupäivä eli evankelista Johanneksen päivä vietetään ainoastaan silloin, jos se osuu sunnuntaiksi. Jollain tasolla hassu käytäntö sekin. Vai vietetäänkö jossain normaalistikin sillä teemalla esim viikkomessua tai hartautta?

Isän- ja etenkin äitienpäivä on tavallisesti tärkeämpi kuin esim. 20. sunnuntai helluntaista tai hyvän paimenen pyhä.

Adventti ja adventtipaasto jää pikkujoulujen ja suklaakalenterien jalkoihin.

Pääsiäismunat tulevat kauppoihin paaston puolivälissä voittoa juhlistaen.

Pakastealtaiden luona vallitsi molemminpuolinen hämmennys, kun kysyin tädiltä 4. joulupäivänä, missä tähtitornitaikinat ovat. Ei niitä ollut enää. Joulu oli jo mennyt. Tietäjät palanneet…

3 tykkäystä

Sanonko mikä vasta adventtisunnuntain tieltään pyyhkäisee! Koulu- ja lastenkirkot, jotka osuvat usein 3. adventtiin. Käytännössä joulua vietetään silloin etukäteisesti. Kuinkas muuten…

1 tykkäys

Markuksen seurakunnassa oli 2. adventin teema.

Ortodoksisessa kirkossa on tänään pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän muistopäivä, joka on Suomessakin monien kirkkojen temppelijuhla. Nämä kirkot ovat siis Pyhän Nikolaos Ihmeidentekijän kirkkoja. Temppelijuhlana eli praasniekkana jumalanpalvelus on erityisen juhlallinen.

Erittäin kaunis palvelus striimattuna ilman kirkkokansaa, kuoron sijasta vain kanttori ja kolme muuta laulajaa. Alussa toimitetaan vedenpyhitys ja sitten noin 32. minuutista alkaen liturgia.

Vedenpyhitys ja liturgia

4 tykkäystä

Suomen itsenäisyyttä muistetaan liturgian jälkeen toimitettavalla rukoushetkellä isänmaan puolesta. Tasavallan presidentit ovat usein osallistuneet tähän rukoushetkeen Uspenski-katedraalissa. Lisäksi meillä käytetään taivaansinisiä vaatteita ja kirkkotekstiilejä, vaikka on Pyhän Nikolaoksen päivä, koska arkkipiispa Herman aikoinaan määräsi niin. Sininenhän on Suomen lipun väri.

1 tykkäys

Itsenäisyyspäivän rukouspalveluksesta:

“Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, Sinä ylenpalttisen armon ja laupeuden Jumala! Sinun armosi on määrätön ja ihmisrakkautesi syvä kuin pohjaton meri. Sinun suuruutesi eteen me lankeamme ja ansiottomina palvelijoina nyt pelvossa ja vavistuksessa nöyrästi kannamme Sinun laupeutesi eteen kiitoksen hyvyyksistäsi, joita olet palvelijoillesi osoittanut – siitä valtiollisesta vapaudesta, jonka olet Suomen kansalle lahjoittanut. — Suo meidän arvokkaasti, Sinua kiittäen, käyttää maamme kaikenpuoliseksi kehittymiseksi ja pääasiallisesti Sinun valtakuntasi rakentamiseksi sitä kansallista vapautta, jonka olet armostasi meille lahjoittanut ja suo aina edeskantaa kiitosta Sinulle ynnä iankaikkiselle Isällesi ja kaikkein pyhimmälle, hyvälle ja yksiolennolliselle Hengellesi – yhdessä olennossa ylistettävälle Jumalalle – suo sanoin lausua Sinulle kiitosta, suo veisuilla ylistää Sinua. Kunnia olkoon Sinulle Jumala, meidän Hyväntekijämme, iankaikkisesti.”

1 tykkäys

Kuulin ainakin osan piispa Matti Revon saarnasta ja ainakin paljon hyvää siinä oli mielenmuutoksesta, mm kilpailusta yhteistyöhön jne.

1 tykkäys

Tässä etukäteisjoulussa on vaan se, että sillä on kovasti tilausta. Siis ihmiset haluavat nimenomaan joulua edeltävinä viikkoina tulla kirkkoon laulamaan joululauluja ja kuulemaan jouluevankeliumia. Jostain syystä mieluummin silloin kuin joulun pyhinä - ehkä pyhinä halutaan olla kotona perheen kanssa? Olisi kovasti kummallista, jos pelkän kirkkovuosipurismin nimissä kirkko ei voisi millään tavalla vastata tähän kysyntään. Sehän on vain positiivista, että saadaan kirkot täyteen! Mutta samalla adventin omia hienoja teemoja jää jalkoihin. Jonkinlainen eriyttämisratkaisu tähän pitäisi kehittää…

Tämähän se on jokavuotinen keskustelun aihe kirkon työntekijänä.

Vähän kornia sanoa mutta tämä pandemiavuosi on jollain lailla piristävä poikkeus juuri tuohon joululaulujen adventtia tuhoavaan hypetykseen.

Mutta emme me kirkkovuotta tosiaan puhtaasti noudata nytkään eli juuri tuo mainitsemasi ajatus siitä että suuren yleisön kiinnostus ”edes kerran vuodessa” on kirkolle tärkeää, elää ja voi hyvin.

Nyt on verkko tulvillaan joululaulua ja lisää tulee. Toivottavasti sanoma välittyy… Kirkossa istumisen vaikutus on arvoitus, siis normaaliaikana. Ei näet ole tainnut Kauneimmat joululaulut juurikaan saada aikaan sitoutumista kirkon elämään. Kenenkään uskoa ei silti parane arvioida pelkästään tämän asian perusteella.

Itsenäisyyspäivä ei mielestäni saisi ajaa adventin yli. Jp voisi 6.12. olla vain osassa kirkoista tai silloin voisi olla erillinen hartaus. Kun nyt 6.12, on sunnuntai, klo 10 jp tulee viettää adventin ehdoilla. Koko ajankohta on huono. Suomen historiasta voisi valita jonkun toisen päivän, jolloin pidettäisiin iloiset juhlat. Vuodenaika täytyisi olla toinen. Tähän aikaan vuodesta on pimeää ja sotiin keskittyvät juhlat synkentävät entisestään tätä päivää.

Meillä usein vietetään itsenäisyyspäivänä ns. votiivimessu isänmaan puolesta. Adventtisunnuntaina sellaista kuitenkaan ei saa viettää, joten tänä vuonna oli vain pari esirukousta maamme, sen asukkaiden ja siinä valtaa pitävien puolesta.

1 tykkäys

Viettävätkö katolilaiset vielä Pyhän Nikolauksen päivää? Olen lukenut jostain, että katolinen kirkko on poistanut hänet kalenteristaan. Meillä Pyhän Nikolaoksen päivää on vietetty esim niin, että seurakunnan lastenjuhla on Pyhän Nikolaoksen päivänä eli siis Suomen itsenäisyyspäivänä. Piispa jakoi siinä lahjoja lapsille Nikolaoksen sijaisena. Tänä vuonna ei saa kokoontua, joten juhlaa ei ollut eikä edes jumalanpalveluksia, joihin kansa pääsisi.

Minea ja Oktoehos täydentävät toisiaan. Päivän juhla ei koskaan syrjäytä päivän pyhää täysin. Ei ole mahdollista, että itsenäisyyspäivä syrjäyttäisi p. Nikolaoksen muiston tykkänään. Tietysti p. Nikolaoksen muisto on meille paljon tärkeämpi; meillä ei aina ole ollut itsenäisyyttä saati takeita sen ikuisesta säilymisestä mutta meillä on aina pyhä isä esipaimen Nikolaos Ihmeidentekijä.

3 tykkäystä

“Jossain” nyt kyllä väitetään katolisesta kirkosta milloin mitäkin. Pyhä Nikolaus on ns. yleiskalenterin pyhä, eli hänen muistoaan vietetään vapaaehtoisena muistopäivänä koko maailmassa. Tämä tarkoittaa, että kukin kirkkoherra voi muistopäivän osuessa arkipäivälle itse päättää, ottaako tekstit adventin arkipäivästä vai pyhän muistosta, ellei sitten paikkakunnalla ole jotain suurempaa juhlaa samana päivänä. Sunnuntaisin ei ole sallittua viettää tämän tasoisia muistopäiviä, eikä varsinkaan kirkkovuoden erityisaikoina, joten päivän osuessa sunnuntaille pyhä Nikolaus jää liturgiassa väliin. Erilaisia kansanomaisia viettoja tietenkin voi silti järjestää, ja monin paikoin järjestetäänkin.

Jos katolinen kalenteri ja sen pyhät laajemmin kiinnostavat, suosittelen Facebookin puolella tykkäämään Katolisia pyhiä -nimisestä profiilista, jossa on joka päivä listaus Martyrologium Romanumin mukaisista päivän pyhistä. Liturgiassa heistä yleensä muistellaan vain tärkeimpiä yleismaailmallisesti ja paikallisia paikallisesti.

1 tykkäys

Eikös ainakin Saksassa ja Alankomaissa päivää vietetä isostikin, ainakin Alankomaissa Sinterklaas kulkee oikein paraatissa?

Vapaussodan päättymispäivä 16.5. olisi mukava keväinen kansaa yhdistävä juhlapäivä, Silloin on hyvä muistaa vapauden voittoa hirmuideologioista.

Kristityn tärkeä esirukoustehtävä on rukoilla esivallan, maansa ja koko kirkon puolesta.

”Minä kehoitan siis ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuningasten ja kaiken esivallan puolesta, että saisimme viettää rauhallista ja hiljaista elämää kaikessa jumalisuudessa ja kunniallisuudessa. Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.”
(1 Tim. 2: 1-4).
Rukous itsenäisyyspäivänä:

Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirjan 1941 mukaan
  1. Iankaikkinen Jumala, rakas taivaallinen Isä! Me kiitämme sinua kansallemme halki vuosisatojen osoittamastasi rakkaudesta ja kärsivällisyydestä. Erityisesti kiitämme sinua tänä päivänä itsenäisyydestä, jonka maallemme olet suonut. Anna vapautemme säilyä loukkaamattomana ja suo sen yhä enemmän lujittua.
    Me rukoilemme sinua: suojele ja siunaa isänmaatamme ja kansaamme. Varjele valtakuntamme Presidenttiä, hallitusta ja eduskuntaa sekä kaikkia virkamiehiä. Anna heille viisautta ja voimaa suorittamaan tehtävänsä kansamme parhaaksi. Auta myös valtakunnan puolustusvoimia ja kaikkia niissä palvelevia. Poista sodat, kapinat ja riidat. Anna rauhan vallita kansojen kesken.
    Uskollinen Jumala! Älä salli pyhän sanasi milloinkaan hävitä Suomen maasta, vaan suo se aina täällä säilyä ja rakentaa kirkkoasi kansamme keskuuteen. Auta meitä kaikkia vaeltamaan sinun pelossasi, saadaksemme kokea voimallista apuasi kaikissa vaiheissamme. Kuule meidän rukouksemme Poikasi Jeesuksen Kristuksen tähden. Amen.
    2. Kaikkivaltias, laupias Jumala, suuri neuvoissa ja väkevä töissä! Me kiitämme sinua, että olet johdattanut kansaamme voimallisella kädelläsi ja antanut sille vapauden. Sinulta me olemme saaneet tämän maan. Täällä sinä olet antanut isiemme tehdä työtä, tänne olet meille kodin valmistanut ja täällä lapsemme ylenevät. Sinä olet antanut peltojen kasvaa ja sukupolvien nauttia hyvyyttäsi. Sinulta ovat tulleet myötäkäymisen ja vastoinkäymisen ajat. Sinä olet ollut turvamme suvusta sukuun. Kiitetty olkoon sinun nimesi!
    Me rukoilemme sinua: ole kanssamme niin kuin olet ollut meidän isiemme kanssa. Anna armosi alati paistaa Suomen maalle, että täällä kunnia asuisi ja armo ja totuus toisensa tapaisivat. Auta meitä tyytymään osaamme. Anna sopu ja yksimielisyys. Siunaa kaikkia, jotka tahtovat isänmaamme parasta. Mutta tee tyhjäksi niiden neuvot, jotka sen vahinkoa ja onnettomuutta etsivät. Suo meidän tämän maan puolesta elää ja kuolla. Amen.
    3. Iankaikkinen, laupias Jumala, joka ohjaat kansojen kohtalot! Sinua me kiitämme ja ylistämme, että olet kaikkivoivalla kädelläsi johdattanut kansaamme menneinä aikoina ja antanut sille vapauden ja itsenäisyyden isiemme maassa. Me rukoilemme sinua, jolta jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee: anna meidän pitää tämä kallis lahjasi. Ellet sinä, Herra, kaupunkia varjele, niin turhaan vartijat valvovat. Varjele itse valtakuntaamme. Torju ulkonaiset vaarat. Anna rauhan ja yksimielisyyden vallita maassamme, uskon ja rakkauden keskuudessamme enetä. Opeta meitä oikein käyttämään vapauttamme.
    Varjele kaikkia, joille olet uskonut esivallan viran. Auta koteja ja kouluja kasvattamaan nuorisoamme Jumalan pelkoon ja hyviin tapoihin. Siunaa kirkkosi työ kansamme keskuudessa. Anna meille kaikille armosi, vaeltaaksemme täällä sinun lapsinasi ja päästäksemme vihdoin taivaalliseen valtakuntaasi. Amen.
    (Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja 1941, s.95-97).
3 tykkäystä

Tänä vuonnahan itsenäisyyspäivä ei osu sunnuntaille, joten viime sunnuntaina on käsitelty toisen adventin teemat, ja tänään itsenäisyysaiheet omassa tilaisuudessaan. Mutkikkaammaksi menee silloin, kun nämä ovat päällekkäin.

No, päällekkäisyyksistä puheenollen on omassa kalenterissani ensi sunnuntaille luvassa kuoron kanssa Kauneimmat joululaulut -messu. Eli kolmas adventti yhdistettynä joululauluvihon sisältöön. Kuulemma perinteikäs ja suosittu tilaisuus.