Aamen, juuri näin, ja myös meillä Suomessa kristityllä leipomoyrittäjällä on oltava oikeus kieltäytyä leipomasta hääkakkua homohäihin. 
Sillä mitä jotkut tekevät, mahdollisesti jonkin seurauksena, ei oikeastaan voi mitata analogian toimivuutta. Koska analogia on eri asia kuin porttiteoria.
2 tykkäystä
Kannattaa varmaan uskoa aivan kaikki, mitä random poliitikot tyhmyyksissään möläyttävät…
1 tykkäys
Analogia ei edelleenkään toimi. Olet edelleenkin yhtä kuutamolla kuin olet tässä debatissa ollut koko ajan.
Tuo “lainlaatija” sanoi olevansa sitä mieltä, että yrittäjillä pitäisi olla oikeus olla palvematta myös muunrotuisia asiakkaita. Tässä kohtaa ko. senaattorin vertaus ontuu, sillä eihän coloradolainen leipuri suinkaan kieltäytynyt geneerisesti palvelemasta homoja eikä itse asiassa edes ko. “pariskuntaa” näiden muissa kuin heidän “häihinsä” liittyvissä tarpeissa; tämähän on ylempänä tässä ketjussa jo kiistatta osoitettu (taisivat tosiaan olla leipomon vanhoja kanta-asiakkaita).
Mutta jos sivuutetaan tuo pikku kämmi, niin sittenkin tämän paikallispoliitikon esitys on vielä varsin kaukana varsinaisesta rotuerottelusta. Mieshän vain totesi, että jokaisella yrittäjällä pitäisi olla oikeus omalta kohdaltaan vapaasti päättää ketä palvelee ja ketä ei. En minäkään ole tästä eri mieltä. Kyllä itse yrityksensä rakentanut ja siitä täyden riskin kantava yrittäjä todellakin saa minun mielestäni rajoittaa asiakaskuntansa vaikka rodullisin tai kansallisin perustein. Toki hän kantaa myös päätöksensä seuraukset osakseen tulleena moraalisena paheksuntana ja boikottikampanjoina, pahimmassa tapauksessa konkurssina.
Apartheidissa, Jim Crow -koodissa tai Nürnbergin rotulaeissa ei kuitenkaan ollut kyse vapaaehtoisuudesta vaan koko yhteiskuntaa kollektiivisesti velvoittavasta periaatteesta. Kyseisen kaltaisessa yhteiskunnassa ei ole vaihtoehtoja rotueroteltujen instituutioiden kilpailijoiksi eikä alempiarvoisiksi luokitelluilla kansalaisilla välttämättä edes ole oikeutta yritystoimintaan. Tätä kannattaa verrata vaikkapa homokysymyksen osalta nykytilanteeseen, jossa koko (läntinen) maailma on täynnä “gay friendly” -leimalla brändättyjä yrityksiä ja epäilemättä homojen omistamiakin firmoja on vaikka huru mycket.
Sanotaan, että kenraalit varautuvat tuleviin sotiin käymällä mielessään edellistä sotaa uudelleen. Siksi uuden sodan erityispiirteet tulevat heille aina ikävänä yllätyksenä. Tämä on nähty. Sama juttu on tässä “fasismin paluu” -roskassa, jota sinä ja muut kaltaisesi toitotatte. Kukaan ei voi astua kahta kertaa samaan virtaan, ja siksi tuleva totalitarismikin on kovin toisen näköinen kuin se mistä nyt varoitellaan. Todellisuudessa taitaakin olla niin, että juuri sinä ja kaltaisesi olette hissun kissun ja mahdollisesti edes itse sitä aavistamattanne rakentamassa uutta poliisivaltiota, jossa jokainen joka ei niele “moninmuotoisuuden” ja “moniarvoisuuden” dogmaattista hevonp*skaa akanoineen kaikkineen on pulassa.
Amerikka on pahin kaikista, sillä se on tässä kehityksessä pisimmällä, minkä Coloradon kakkukeissistäkin huomasimme. Eihän siitä ole pitkä aika, kun Valkoisen talon lehdistösihteeri Sarah Huckabee-Sanders heitettiin ulos ravintolasta, koska hänet tunnistettiin Trumpin hallinnon työntekijäksi; no, toki tälläkin ravintoloitsijalla on oikeus valita asiakkaansa, vaikkapa vain tämän poliittisen viiteryhmän takia, eikä rva. Huckabee-Sanders nostanutkaan asiasta meteliä, saati oikeusjuttua, mitä nyt vähän twiittaili siitä.
Seuraavassa kääntämäni katkelma kanadanranskalaisen sosiologi Mathieu Bock-Côtén haastattelusta (Le Figaro, 29.6.). (Tulen toisessa yhteydessä piakkoin julkaisemaan koko pitkähkön haastattelun, joka on luonteeltaan sellainen, että sitä ei yksikään suomalainen ns. valtalehti suostuisi julkaisemaan. Ranskan perinteikäs Figaro on laatulehti, jollaisia Suomessa ei ole ollut aikoihin.) Tässä siis poliittisena korrektiutena tunnetun amerikkalaisperäisen henkisen vitsauksen ydin:
Poliittisen korrektiuden yhteydessä voisi oikeastaan puhua peräti jonkinlaisesta ideologisesta puritanismista, käyttääksemme Amerikan kulttuurihistoriasta tuttuja käsitteitä. Tällainen puritanismi merkitsee halua puhdistaa yhteiskunnasta kliinisesti kaikki sen kulttuuriset ja symboliset särmät ja siten tehdä siitä mahdollisimman yhteensopiva monimuotoisuuden dogmin kanssa. On torjuttava kaikki ne ikävät tuntemukset, joita elämä postmodernissa maailmassa meissä herättää ja on jatkuvasti lähetettävä kanssaihmisillemme silmiinpistäviä hyveellisyydestämme viestittäviä merkkejä (signes ostentatoires de vertu), lainatakseni Vincent Trémolet de Villersin ilmaisua. Tämän voi tehdä vaikkapa tuomitsemalla rituaalinomaisesti, tarpeen vaatiessa vaikka joka päivä, kaikki ne lukuisat fobiat, jotka jo saastuttavat maailmaamme, eikä ole pahitteeksi keksiä uusiakin, kuten esimerkiksi grossofobia [”läskikammo”]. Jokainen, joka vaivautuu ottamaan selvää siitä, millaiseksi amerikkalainen yliopistomaailma on muuttunut ja minkä tyyppistä debattia sen kampuksilla nykyään käydään, tulee vilpittömästi kauhistumaan.
9 tykkäystä
Ketju suljettiin automaattisesti 90 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.