Tällaista Kirkkohallitus tekee, liittyy jumalanpalveluselämän kehittämiseen. Ihan höpöjuttuja. Melko kauas on Terhi Paananen mennyt isänsä poluilta. Isä kun oli Kalevi Lehtinen.
Myös Herättäjä-Yhdistys lomauttaa sitten koko henkilöstönsä. Aikaisemmin Kansanlähetys ja sitä enen SLEY. SLEY:ssähän yyteitä oli monta kierrosta niiden Helsingin Luther-kirkon miinusvuosien seurauksena.
Alkaa joulukuussa ja hallintopuoli näyttää sulkevan kuukaudeksi.
Kiitti, riitti - Bremenissä. Bremenin evankelinen Pyhän Martin srk jonka pappi joutui oikeuteen saarnattuaan homostelut synniksi, laittaa yhteydet paikalliseen maakirkkoon jäähylle, siksi että maakirkko on päättänyt kiristää ja rajoittaa paikallis srk toimintaa julistuksen osalta.
Nyt saman tekee evankelisluterilainen Abrahamin seurakunta Bremenissä. Onko tässä lähdön merkit, vapaakirkkolaistuminen käynnissä? Tuntuu hyvältä lukea tällaisia uutisia, uskollisia paimenia on vielä.
Soisi näkevänsä Suomessakin moista liikehdintää irti parokiaalikirkosta kuten esikoislestat tekivät tahollaan (ja omista syistään)
SEKL, SRO ja SLEY pitivät Tampereella jonkinlaista hallitusten välistä seminaaria. Kokouksen loppupäätelmistä ei Seurakuntalainen(kaan) kerro juuri mitään, mutta arvata saattaa että järjestöt vast’edeskin tyytyvät pyytelemään parokiaalikirkolta itselleen pientä nurkkausta, jossa keskenään harjoittaa oman näköistään luterilaisuutta. Aika etäälle on lipsuttu niistä ajoista kun autuas Simo Kiviranta ja kumppanit linjasivat toimintaa. Näiden linjausten pohjalle syntyi yhtäältä Paavalin Synodi (josta ei ole kuulunut vuosiin enää mitään) ja toisaalta Luther-säätiö, josta on kehittynyt nykyinen Lähetyshiippakunta.
Perusdilemma on että onko oikein a) anella sitä omaa pientä leikkinurkkaa seka-/vääräoppisen kirkon sisällä vai b) rohkeasti lähteä tallaamaan sitä omaa polkua kyselemättä liikoja piispoilta ja kirkolliskokouksilta lupia.
Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin Pyhä Synodi on tänään iltapäivällä vahvistanut metropoliitta Elian valinnan Suomen autonomisen ortodoksisen kirkon arkkipiispaksi. Multos Annos!
Yle lopettaa Horisontti- ja Pisara -ohjelmat
Horisontti -ohjelma saa kyllä loppuakin. Siinä on toisaalta mielenkiintoisia asioita, mutta se on tehty semmoisella asenteella, että nousee karvat pystyyn kun sitä kuuntelee. Niinpä se jää useinmiten kuuntelematta.
Pisarassa Tarinoita, Oivalluksia ja Raamattua. Joka viikko Raamattu avataan erilaisissa paikoissa ja elämäntilanteissa.
Pisara -ohjelma on tainnut mennä minulta ohi, että en tiedä, onko sen poistuminen hyvä vai huono asia. Onko joku seurannut sitä ohjelmaa pidempään?
Olen joskus nähnyt Pisaran tv:stä. Välillä siinä on ollut jotain ideaa. Matalan kynnyksen pohdiskelua. Poistuminen ei haittaa.
Horisontti saa mielihyvin painua horisonttiin. Kirkon ja Ylen yhteinen projekti joutaa mennä, kun säästöjä haetaan molemmissa. Viena Inkeri Lounelan Kirkko näinä päivinä takaisin. Jos nyt Viena on enää hengissä. Siinä puhuttiin usein kirkon lähetystyöstä.
Horisontti on kyllä valitettavasti ollut monella tapaa hukattu mahdollisuus. Eihän sen ole tarkoituskaan ollut olla mikään hartausohjelma, mutta olisi se voinut olla enemmän kirkkoa ja kristinuskoa käsittelevä asiaohjelma. Viime aikoina en ole kyllä juurikaan kuunnellut, kun otsikot eivät ole herättäneet juurikaan kiinnostusta.
Mutta sinänsä jännää, että juuri näistä aloitettiin säästötoimet.
Tämä. Kuulijakunta on varmaan aika olematon, mutta eipä ole vastaavilla muita tuottajiakaan. Niillä suosituimmilla ohjelmilla olisi muitakin tuottajia, joten saisi Yleisradio ylläpitää uskontoa ja yleissivistystä.
Arkkipiispa Elia Ylen haastattelussa tänä aamuna. Henkilöhistoriaa, naispappeutta jne.
En jaksa oikein uskoa, että sellaisen ohjelmatuotannon lakkauttaminen, jonka kustannuksista on keskeiseltä osin vastannut kai kirkon tiedotusyksikkö, olisi oikeasti välttämättä säästötoimi, vaikka tiedotteessa kuinka niin väitettäisiin. Yle on paitsi uutismedia, joka pyrkii ulkoisten uutisten osalta tiedonvälitykseen, oman yrityksensä tiedotustoiminnan osalta samanlainen omat oletetut etunsa huomioiva toimija kuin muutkin yritykset. Tuo oli Ylen omaan tiedotukseen perustuva väite, että kyse olisi säästötoimesta, mihin liittyvää pidempää viestinnällisestä tarinaa yhtiön sisäinen viestintä varmaan on jo ehtinyt kehitellä pidemmällekin aikajänteelle. Välttämättä se tarina ei tule sisältämään oikeasuhtaista kokonaiskuvaa siitä, mistä oikeasti säästetään, vaan se viestintä saattaa painottua oikeiden säästöjen kannalta epärelevantteihinkin asioihin, mikäli todellisista säästökohteista tiedottaminen olisi esimerkiksi kiusallista (esimerkiksi sellaisesta ei tiedotettane mitään, jos saadaan säästöjä aikaan vaikka irtisanomalla vanhoja sopimuksia, joista on juossut kustannuksia turhaan jo pitkään, ja jotka sitten katkaistaan osana säästötoimia - koska se saattaisi aiemman johdon huonoon valoon, jos näyttäisi siltä että aiemmin rahaa on tuhlattu. Vanhoissa isoissa organisaatioissa on usein erilaisia “kustannushäntiä”, joita on voinut kertyä organisaatioon mm. työntekijöiden vaihduttua, kun vanhat sopimukset ovat voineet jäädä roikkumaan kustannuksineen ilman että niiden tarpeettomuutta laskun hyväksyjä edes tietää, mutta ei esim. sellaisten löytämisestä ja poistamisesta mitään organisaatioissa kehdata tiedottaa, vaikka niissä voi piillä joskus isojakin lukuja. Ylessäkin erilaisia voimassa olevia sopimuksia lienee kertynyt vuosikymmenten mittaan valtava määrä).
Tiedotteessa ei yhtään avattu sitä, tuleeko tuosta nimenomaisesta toimesta Ylelle edes yhtään säästöä, kun ottaa huomioon myös vaihtoehtoiskustannuksen siitä, mitä kustannuksia ohjelmapaikan täyttämisellä muulla sisällöllä tulee (ohjelmasisältöjä oli tehty muiden kustannuksilla ja muiden palkkaamalla henkilökunnalla). Eikä yhdenkään median toimittajat vaikuta asiasta kyselleenkään Ylen johdolta. Suomessa ei isoimpien mediatalojen sisältä lähteneiden tiedotteiden journalistiseen tarkasteluun ole mediaa, joka niitä kriittisesti tarkastelisi. Mediatalon oma toimitus niin ei saane tehdä saman median osalta.
Mä oon Vapaiden kirkkokuntien radio- ja TV-toimikunnassa metodistien edustajana ja oon sitä kautta päässy näkemään tätä prosessia, mikä näihin hartausohjelmien säästötoimiin liittyy. Vaihtoehtoisia ratkaisuja säästöille oli useampi ja tähän vaihtoehtoon Yle päätyi, koska siellä haluttiin turvata myös ei-luterilaisten kirkkokuntien hartausohjelmat. Eli kyllä Horisontti ja Pisara muiden tähän liittyvien vähennysten lisäksi ovat ihan todellisia säästötoimia Ylellä. Kumpikin oli ohjelmina Ylen mittareiden mukaan suosittuja, eivätkä olleet lakkautusuhan alla.
Tänne täytyy päästä talkoilemaan! Kävin siellä ihan vain kreikkalaisten kilvoittelijoiden sitä hoitaessa.
Olettekobkuulleet, että olemme saaneet uuden arkkipiispan?
Tässä lyhyt video Kontantinopolista.Kiva kuulla suomenkieltä!
Oletko nähnyt lukuja siitä, millaisia säästöjä tuosta toimesta Ylelle tulee, ottaen huomioon sen, että ohjelmapaikat oletettavasti näissä medioissa kuitenkin jatkossakin täytetään jollain sisällöllä?
Olen. En tietenkään tiedä, mitä tilalle tulee, mutta se nyt ei ole mun ongelmanikaan.
Pyhän Henrikin katedraalissa pidettiin marraskuun lopulla ekumeeninen holodomorin muistotilaisuus. Organisoijana oli Ukrainalaisten yhdistys Suomessa. Hartaushetken aloitti ja päätti piispa Raimo. Palveluksen keskeiset osat toimitti Ukrainan kreikkalaiskatolisen kirkon pappi isä Vitalii Pihii. Ortodoksisesta kirkosta tilaisuuteen osallistui isä Heikki Huttunen. Luterilaista kirkkoa edusti Ukraina-suhteista vastaava pastori Riikka Porkola.
Arkkipiispa Eliaalta rukouspyyntö:
Joulukalenteri jatkaa antamistaan! Seuraan itse nettiversiona kun paperista ei tietenkään ole.