Mitä muita kustannuksia tiloihin liittyy vuokran lisäksi?
1 tykkäys
Yleensä tilat eivät ole vuokranantajan toimesta täysin valmiiksi varustettuja, vaan niissä on mm. kalusteita ja tekniikkaa (joiden hankintaan , leasing-maksuihin tai vuokriin voi liittyä kuluja), yleensä tiloihin liittyy säännöllisiä siivouskuluja, ja monenlaista pientä hankintaa vessapaperirullia myöten (voidaan sisällyttää myös siivoussopimuksiin), aika usein sähkölaskun maksaa vuokratiloissakin tilojen käyttäjä ja tilojen käyttäjällä voi olla joku vakuutuskin, josta laskutus voi juosta.
3 tykkäystä
Sopimuksista ja tarpeesta riippuen
- sähkö
- vesi
- internet
- siivous
- vartiointi ja/tai kulunvalvonta
- kalustus
- kunnossapito, kunnostus- ja sisustustyöt niiltä osin kun kuuluu vuokralaiselle
3 tykkäystä
No niinpä tietenkin. Siinäpähän maksaa, kun rohmuaa suurimmat avustukset ja varaa parhaat kolehtipyhät.
Tilakustannukset juoksee kaikilla muillakin. Ja se haaste on nyt monella organisaatiolla, että miten kutistaa tilakustannuksia kun henkilöstö vähenee ja etätyöskentely on yleistynyt. Vuokratiloissa olevilla voi olla pitkiä sitovia vuokrasopimuksia, joista tilojen vähentäminen kesken sopimuskauden voi olla hankalaa.
Omissa tiloissa toimivilla järjestöillä ongelma on kuitenkin ihan sama. Niissä pitäisi investoida energiatehokkuuteen ja löytää vajaakäytöllä oleviin tiloihin muitakin käyttäjiä vuokralaisiksi tms., jotta tilojen omistajalle jääviä tilakustannuksia saisi pienemmiksi. Mutta ei vaikkapa Ryttylän toimitiloihin kovin helposti alivuokralaisia saane tilojen käyttöasteita nostamaan ja tilakustannuksista osan maksamaan.
2 tykkäystä
SEKL:llä lisähaaste on tuo Ryttylän sijainti “in the middle of nowhere”.
Kyllä siellä pysähtyy Helsinki-Tampere lähijuna. Eli kyllä Suomesta middleofnowherempiakin paikkoja löytyy. Alivuokralaisten suhteen voi silti toki olla haasteita. Isoissa kaupungeissa se sen sijaan on mahdollisempaa:
– Ehkä merkittävin muutos liittyy tilojen käyttöön. Remontin jälkeen niitä käytetään monipuolisesti ja niitä jaetaan useiden käyttäjien kesken. Noin 300 neliötä kirkon tiloista on myös tarkoitus vuokrata ulkopuoliseen käyttöön.
(Tuon uutisen jälkeen remontin aloitus on siirtynyt vielä lisää, mutta tilojen käyttösuunnitelma ei liene muuttunut. En osaa kyllä yhtään arvioida, millainen lopputuloksesta tulee ja onko tällainen ulkopuolisille vuokraaminen enemmän uhka vai mahdollisuus.)
Tähän suuntaan kai kehitys vie: kirkkotiloista tulee entistä enemmän monitoimitaloja - vapaa-ajan ja kulttuurikeskuksia…
Virosta - lähinnä Tallinnan Jaanista - taas tilannekatsaus.
Kerroin lokakuussa, että tallinnalainen kirkkoherra Jaan Tammsalu menetti virkansa, koska hänellä oli avioliiton ulkopuolinen suhde. Tuolloin Tammsalu perusteli tilannetta osittain niin, että vaimo on tietoinen suhteesta mutta ei halua erota eikä hän ole halunnut pakottaa vaimoaan eroon. Virkansa menettämisen jälkeen Tammsalu on eronnut ja avioitunut marraskuussa uuden puolisonsa kanssa - kyse on hänen viidennestä avioliitostaan.
Tammsalu määrättiin syksyllä Tallinnan rovastikunnan "vikaarõpetaja"ksi eli hän hoitaa papin tehtäviä rovastikunnan eri seurakunnissa kutsujen mukaan ja rovastin hyväksynnällä. Olen seurannut Jaanin (eli Johanneksen) seurakunnan nettisivua ja vaikuttaa siltä, että Tammsalu on lähes viikottain ja jopa useissa tilaisuuksissa viikossa entisessä seurakunnassaan saarnaamassa ja pitämässä hartauksia.
Nyt on Jaanin seurakunnan uuden kirkkoherran valinta edennyt niin pitkälle, että pääpiispa on antanut ehdokkuusluvan kahdelle papille: seurakunnan tämänhetkiselle kirkkoherran sijaiselle Eve Kruusille, joka on ollut noin 30 vuotta seurakunnassa apupappina, ja etelä/kaakkoisvirolaisen Räpinan seurakunnan kirkkoherra Urmas Nagelille, joka on ilmeisesti Tallinnassa melko tuntematon. Kruus on syntynyt 1964, Nagel 1960. Jaanin apupappi Arno Hiobin mukaan piispa Viilma olisi sanonut, että hän ei anna ehdokkuuslupaa kellekään lähes eläkeiässä olevalle. Tästä voisi päätellä, että hakijoita ei ole ollut muita, vaan molemmat hakijat ovat saaneet asettua ehdolle. Valinnan tekee seurakuntaneuvosto. Mikäli neuvostossa kumpikaan ei tulisi valituksi, piispa määrää rovastin kanssa neuvoteltuaan seurakunnalle kirkkoherran.
Seurakunnan facebook-sivulla monet näyttävät edelleen toivovan Tammsalua takaisin - vaikka Viilma on selkeästi sanonut, että Tammsalu ei tule enää saamaan ehdokkuutta entiseen seurakuntaansa. Samoin monet kirjoittavat Kruusin puolesta. Mieleeni on jäänyt mm. yksi keskustelu, jossa joku seurakuntalainen kirjoitti, että ei seurakuntaan haluta ketään vierasta pappia, edes ehtoollista ei tahdota ottaa vastaan tuntemattomilta papeilta. No, vaikka Kruus nyt tulisi valituksi, niin tuskinpa hän kovin kauan jatkaa ainoana pappina, kun seurakunnassa oli ennen kolme pappia. Kaipa sinne vähintäänkin apupapiksi pitää joku “vieras” tulla - vai aikovatko saada ensin Kruusin kirkkoherraksi ja sitten viroistaan eronneet/erotetut entiset papit takaisin… Ja joka tapauksessa nämä seurakunnan omat, tutut papit ovat kaikki jo lähellä eläkeikää - Kruus ja Tammsalu syntyneet 1960, Hiob 1961. Jossain vaiheessa uusia “vieraita” pappeja on pakko valita. Seurakuntaa muuten avustaa edelleen säännöllisesti myös entinen kirkkoherra Toomas Paul, syntynyt 1939 (!).
Ja Tallinnan ulkopuolelta:
Tammsalun virasta erottamisen jälkeen tuli Viljannista samanlainen uutinen - myös siellä kirkkoherra erotettiin tehtävästään aviorikoksen vuoksi. Häntä ei ymmärtääkseni määrätty myöskään mihinkään muuhun tehtävään, vaan hän on tällä hetkellä ilmeisesti “reservissä” eli muissa kuin EELK:n tehtävissä. Pappisoikeudet hänellä kuitenkin on edelleen.
1 tykkäys
Näin naapurissa
3 tykkäystä
Viisi avioliittoa on paljon, mutta en arvostele tai tuomitse. Nimeltä mainitsemattomasta herätysliikkeestä tiedän nyt 3. kertaa naimisissa olevan papin.
Jos on kahdesti jäänyt leskeksi, niin ei ole papille mikään ongelma olla kolmatta kertaa naimisissa.
Tässä esimerkissä toisella kertaa leskeys, toisella kertaa vaimon hakema ero.
Viro pakottaa Venäjän kirkon johtajan poistumaan maasta 6.2. mennessä:
Otsikko Googlella käännetty, pyydetään armeliaisuutta.
2 tykkäystä
Ehkä oikeammin sanottuna Viro ei jatkanut metropoliitta Eugenin oleskelulupaa, mikä luonnollisesti tarkoittaa sitä, että maasta tulee poistua (huom. tämä luonnollisuus ei päde Suomen nykytodellisuudessa). Tämä ei vaikuttane Moskovan patriarkaatin alaisten seurakuntien toimintaan lähiaikoina. Jos tilanne jää voimaan pidemmäksi aikaa, niin sitten tietenkin tulee ongelmaksi virkoihin vihkiminen. Mikäli oikein tulkitsen, niin uutisen mukaan Viron valtion perusteluna on se, että metropoliitta Eugeni olisi oikeuttanut Venäjän nykyistä politiikkaa. Sen enempää uutinen ei esittele metropoliitan toimintaa asiaan liittyen.
(En ole pitkään aikaan käyttänyt eestin kieltä, joten @Seuraaja:n tavoin toivon armeliaisuutta ja iloitsen, jos joku paremmin kieltä osaava oikaisee mahdollsiet virheeni.)
(Muokk. Jos joku tietää näistä metropoliitta Eugenin puheenvuoroista, niin tutustuisin niihin mielelläni, jos ovat eestiksi. Nehän voivat olla myös venäjäksi. En tiedä, missä suhteessa Viron Moskovan patriarkaatin alaisessa hiippakunnassa on virolaisia ja venäläisiä.)
2 tykkäystä
Minäkin olen ymmärtänyt, että kyseessä on “vain” se ettei metropoliitta Jevgenin oleskelulupaa enää uusita. Nykyinen lupa päättyy 6.2.24. Metropoliitta on Venäjän kansalainen eikä hänellä ole Virossa asuvia sukulaisia, joten silläkään perusteella oleskeluluvan jatkoa ei voi anoa. Käsittääkseni Viron viranomaiset ovat puhutelleet metropoliittaa useamman kerran, koska ei ole ollut selvää mihin suuntaan hän on lojaali. Katsotaan löytyykö tilalle uusi metropoliitta vai kuinka käy.
Entinen Haukiputaan kirkkoherra Jaakko Tuisku on aloittanut Karjasillan seurakunnan kirkkoherrana ja nyt on Haukiputaan kirkkoherran virkaa hakemassa kaksi ehdokasta.
Hieman ihmettelen, ettei viran haku kiinnostanut tuon useampaa pappia.
Pannaanpa tästä vielä perään toinen ajankohtainen uutinen.
Psalmimessujen sarja on lajissaan ainutlaatuinen. Idean isä on kirkkoherra Pauli Niemelä , joka kirjoittaa kevään aikana psalmeista myös kommentaaria eli selitysteosta.
Mukavaa, että tämmöisiäkin uutuuksia on kirkossamme kaiken maailman “pellemessujen” jälkeen.
4 tykkäystä
Helsingissähän oli klovnimessu muutamia vuosia sitten erään sirkustapahtuman yhteydessä Kaisaniemen kentällä teltassa, messua veti Kai Sadinmaa. Vetäisi vain viimeisellä tuomiollakin klovnishowtaan, niin näkisi minne se vie.
3 tykkäystä