Uskontojournalismi Suomessa

Ajattelin, että ketju jossa keskusteltaisiin uskontojournalismista olisi tarpeen. Ei siis niistä journalistien uutisoimista aiheista, jotka kuuluvat ajankohtaista -alueelle, vaan siitä metatason keskustelusta. Esimerkiksi millaisia epiteettejä suomalainen media antaa paavi Franciscukselle, millaisin kielenkääntein Luther-säätiöstä puhutaan, keitä käytetään asiantuntijana uskonnollisissa kysymyksissä, ketkä piispoista saavat media-aikaa ja niin edelleen.

Jo aiemmin mainittu Samuli Suonpää herätti taas ärtymystä, kun törmäsin hänen tekemäänsä haastatteluun koskien tätä piispa Askolan gaala-kohua. Haastattelu on sinänsä ihan hyvä, mutta miksi haastatella juuri tätä pastoria? Tuntuu, että ainoa syy sille oli se, että saatiin joku johon voitiin jotenkuten liittää konservatiivin titteli, mutta joka kuitenkin jakoi Suonpään kannan koskien Askolan toimia. Vai miksi muuten juuri tämä turkulainen pastori kommentoi Helsingin piispan toimia? Kai sille jokin toimituksellinen syy on, miksi kaikista pastoreista juuri Hernesahoa haastateltiin?

https://twitter.com/hernesaho/status/828296339754741760

Areenan kuvauksessa lukee näin:

Keskustelu homoseksuaalisuudesta jakaa kirkkoa konservatiiveihin ja liberaaleihin. Samuli Suonpää soitti konservatiiviselle nuorelle pastorille Matti Hernesaholle Turun Mikaelin seurakuntaan.

Tämän haastattelun tavoite siis oli se, että konservatiivikin voi hyväksyä Askolan toiminnan. No, ehkä se sitten oli uutinen. Suonpää tosin tuntuu ainakin itseään korostavan usein konservatiivina (ja valkoisena, keski-ikäisenä heteromiehenä). Mielipiteet ovat kuitenkin sellaisia, joita epäilisin melko monen konservatiivisen karttavan. Mihin tällä luonnehdinnalla pyritään? Ainoastaan leimaamaan? “Tuokin konservatiivinen, keski-ikäinen heteromies ajattelee asioista näin edistyksellisesti, miksi sinä konservatiivinen, keski-ikäinen heteromies olet noin suvaitsematon?”

Toinen ilmiö, johon tuossa haastattelussakin viitataan, on tämä:

https://twitter.com/horisontti_yle1/status/792770461226700805

Eihän tuommoisesta seikasta voida päätellä ekumenian tilaa? Kuitenkin maalataan kuvaa, että ekumenia ei kärsi, vaikka luterilainen kirkko päättäisi homoliitoista mitä tahansa. Tai eikö luterilaisen kirkon suhteet Venäjän ortodoksikirkkoon ole ekumeniaa, sillä eikös nämä keskustelut laitettu juuri homokysymyksen vuoksi tauolle?

Oma mielenkiintoinen kysymyksensä on kirkollisen(kin) median tai kirkollisia asioita käsittelevien toimittajien sijoittuminen liberaali-konservatiivi -akselilla.

3 tykkäystä

Hernesaho on monien teologien tuntema ja hyvin someaktiivinen pappi. Teki gradunsa twaarnoista, jne.

Ruotsin katolilaisilta tulee kyllä viestiä, että ekumenia Svenska Kyrkanin kanssa on todella huonossa tilassa.

1 tykkäys

Tiedän tämän. Tiedän myös, että Hernesaho ja Suonpää ovat jonkinsortin kavereita. En vain ymmärrä, miten ne liittyvät tähän juttuun.

Hernesahoa mainostetaan tuossa pätkässä nimenomaan konservatiivina. No, jos konservatiivista twiittaajaa haettiin, hän ei suinkaan ole ainoa.

Kai tuon pätkän voi tulkita kahdella tavalla. Joko siinä ihan vilpittömästi haluttiin konservatiivin arvio Askolan toimista, tai sitten siinä haluttiin vahvistusta toimittajan omalle näkemykselle. Suonpään tyylin tuntien minä kallistun jälkimmäisen kannalle.

Miten se voi olla mahdollista? Eihän tästä ole montakaan viikkoa kun Lundissa (vai missä se nyt oli) oltiin paavin kanssa niin ekumeenista, niin ekumeenista…

Mitä tämä tarkoittaa tarkemmin? Onko esimerkiksi niin, että jotain virallista julkilausumaa tai vastaavaa ei saatu allekirjoitettua? Vai enemmän sellaisesta, että ekumeenisissa tilaisuuksissa Ruotsin kirkon kannat tuntuvat kaukaisilta. Vai tuntevatko tavalliset katolilaiset, että tässä ruohonjuuritason ekumeniassa ei löydy yhteistä säveltä luterilaisen kirkon kanssa? Jne.?

Ja jos tätä keskustelua nyt tämän ketjun alla käydään, niin muistaako kukaan lukeneensa näistä ekumenian haasteista jotain suomalaisista lehdistä?

1 tykkäys

Se vierailu on yksi hyvä esimerkki aiheesta. Luterilaiset melko pitkälle junailivat sen itse, kunnes kai Vatikaanista muistuteltiin, että paavi voisi tahtoa tavata myös paikallisia katolilaisia. Asioista tietävältä taholta olen kuullut, että samaa tasoa paavinvierailun järjestelyissä ei ollut nähty muutamaan vuosikymmeneen.

Kuulemani kommentit liittyivät kai lähinnä perustason yhteistyöhön. Suomessa yhteistyö niin luterilaisten kuin ortodoksienkin kanssa on helppoa, mistä kiitos heille ja Jumalalle.

2 tykkäystä

Mielenkiintoista (ja ehkä hivenen uskottavampaa) jos asia on näin mennyt. Itse olen koko ajan kuvitellut, että oli paavin itsensä tahto, ettei vierailun yhteydessä esimerkiksi ole katolista messua. Sitten se lisättiin, kun paikalliset katolilaiset sitä vaativat.

Oliko järjestelyissä jotain muutakin häikkää?

1 tykkäys

Pyhänpäivän kunniaksi Helsingin Sanomat julkaisee kristinuskosta taas ison jutun kuvineen. Nyt se osoittaa kuka ja mikä on Jeesus. HS:hän on oikea TotuusMedia toisin kuin kaikenlaiset valemediat. Näin se on itse kertonut.

HS:n perinnehän on tarjota iso juttu kristinuskosta ja kristityistä kaikkina kristittyinä juhlapäivinä. Näin HS:n viisaat toimittajat opettavat katajaista kansaamme vähitellen hylkäämään tuon turhan ja vanhanaikaisen kristinuskon. Heidän luovuutensa on tässä ehtymätön!

Nyt siis Hesarissa (taas) totuus Jeesuksesta:

Luitko tuon artikkelin? Se ei kuvaa kristinuskoa tai kristittyjen uskomuksia, vaan kristinuskosta irtautuneita lahkoja, joiden johtajat luulevat ja luulottelevat olevansa Jeesus. Kaikenlaista maailmaan mahtuu.

1 tykkäys

Osaatko itse lukea pintaa syvemmältä? Uskoisin kyllä että osaat.

Oleellista on jutun ajoitus juuri pyhäinpäiväviikonlopun Sunnuntai-osioon suurin kuvin ja aukeamin. Sen lisäksi ei lehdestä löytynyt mitään positiivista tai edes neutraalia faktajuttua tästä kristinuskon juhlasta, tai esimerkiksi eri kirkkokuntiemme tavoista viettää tätä pyhäpäivää.

On henkistä sokeutta, ellei huomaa sitä jatkuvaa kristinuskon ja kristittyjen vastaista mollaus- ja vähättelysotaa, mita Helsingin Sanomat suurella arsenaalillaan ajaa. Asenne on ylhäältä alas: “noi on tyhmiä, ette kai te vielä usko tollaiseen, me ollaan viisaita ja tiedetään kaikki paremmin”

Jeesusta voi pilkata tuollaisen mutkankin kautta, eikö olekin älykästä?

Olisi ollut mielenkiintoista nähdä, olisiko Helsingin Sanomilla ollut rohkeutta tehdä vastaava juttu muslimien profeetasta jonkun muslimien suuren juhlan alla?

Olisiko siihen ollut syytä tai tarvetta - ei todellakaan, mutta miksi pitää lyödä kristittyjä joka joulu, joka pääsiäinen, joka…

Vaikka riittäähän meillä poskia punavihreitten läimäyteltäviksi, jos loppuu "posket " seksiklubeilla.

En kokenut sitä Herramme pilkkana, vaan jonkinlaisena kuriositeettien esittelynä. Kyseessä on hömppälehti ja hömppäartikkeli.

Stadin Sanomatko hömppälehti?!?:thinking::neutral_face::roll_eyes::slightly_frowning_face::astonished::frowning:

Ehkä ei Herramme pilkkana, mutta ainakin uskovaisten pilkkana.
Hömppälehti-Helsingin Sanomien uskonnonvastainen agenda todistaa itsestään kuitenkin aihevalinnoillaan joka kristittyjen pyhäpäivä, siihen voimme luottaa.

Valitettavasti siitä on sellainen tullut. Nykyään tulee harvoin luettua, mutta aina saman asian huomaa. Hömppä on oikein hyvä sana kuvaamaan tyyliä.

Muutama vuosi sitten Suomen Kuvalehtikin muuttui samantyyppiseksi tyyliltään, kun päätoimittaja vaihtui ja eräät nuoret toimittajat aloittivat. Entinen sivistynyt tyyli on ohentunut. Minulle tuli tilaajalahna juuri äskettäin kuukauden verran SK ja ei innostanut tilata uudelleen, vaikka ennenmaailmassa lehteä oikein odotti. Tosin kaksitähtiset ristisanat ovat lähes ainoita sopivan vaikeita ristikoita, mitä löytää, yleensä kaikki ovat liian helppoja niin, että saa kirjoittaa täyteen miettimättä, tai sitten niin vaikeita, että eivät lähde aukeamaan laisinkaan.