Yksi ystävä tuli uskoon sen jälkeen kun olin rukoillut hänen puolestaan. Olin hirmu iloinen ja lähenimme sen myötä kun oli yhteinen usko. Sitten hänelle tuli kriisi seurakunnassa, kun yksi keskenkasvuinen mieshenkilö alkoi laittaa nokkansa muiden asioihin. Sitten alkoi kenkä puristaa yhdestä jos toisesta asiasta. Vanha ystävä jooga tuli kuvioihin ja ei-uskovat neuvonantajat kannustivat. Kuulin äänestä että jokin oli pielessä jo kauan ennen kuin hän myönsi että on palannut “vanhaan uskoonsa” eli siihen että jumala on vapaasti itse määriteltävä hyvä voima.
Harmittaa hirveästi. Miten voi luopua niin helposti kun on saanut synnit anteeksi ja kohdata todellisen Jumalan? Ei tee mieli käydä entisessä kotikaupungissani kun kaikki ne käärmeet ovat siellä. Ystävä myös myönsi juonitelleensa minua vastaan, kun tilitin hänelle miten yksi ryhmä oli kääntynyt minua vastaan. Hän oli ollut siinä mukana. Miten Saatana pääsi hänessä noin pahasti voitolle? Miksei rukoukset kantaneet niin että hän olisi ollut turvassa maailman houkutuksilta?
Mitä ajattelet uskosta luopumisesta? Miten se voi tapahtua noin helposti? No nyt tulee mieleen Jeesuksen vertaus kylvetystä siemenestä. Maaperässä oli muutakin siementä kuin evankeliumia.
Olen sitä mieltä, että Jumalan sana vaikuttaa jokaiseen ihmiseen kutsuvasti, siis hän kokee itsensä kutsutuksi. Tämä kutsun kokeminen ei ole luonnollisesta ihmisestä, vaan Jumalan Hengen synnyttämä ja se vaikuttaa uskoa. Eli siemen, sana, alkaa itämään Hengen vaikutuksesta, aivan kuten luonnollinenkin siemen auringon, veden jne., vaikutuksesta. Mutta kun ymäristö ei ole otollinen sen kasvulle, kun “orjantappurat”, erilaiset Jumalaa vastaan toimivat ihmiset yllykkeineen tukahduttavat sitä niin se kuolee herkästi kasvunsa alkuvaiheessa. Usein varsinkin ulkonaisesti kristillisistä ihmisistä käyvä lahko on tehokkaampi tukahduttaja siemenelle kuin julkijumalaton ympäristö. Siemenen tulisi kasvaa maaperässä johon se voi juurtua lujasti, maaperässä joka ravitsee sitä Jumalan sanalla.
Uskon ei pitäisi koskaan kiinnittyä liikaa ihmisiin tai seurakuntiin, vaan Sanaan ja Kristukseen. Ehkä hänellä oli maaperä vielä huonosti muokattu, mutta hän voi palata takaisin, jos Jumala armossaan muokkaa sitä.
No juuri näin. Itsellenikin tuo seurakunta oli sellainen että Pyhä Henki tuntui asuvan siellä ja melkeimpä vain siellä. Muutto muualle, missä on aika konservatiivinen evlut seurakunta ja muitakin hyviä seurakuntia, on avartanut mieltäni.