Väitös: Ortodoksista kirkkoarkkitehtuuria "suomalaistettiin"

https://ort.fi/uutishuone/2017-09-22/venalaisyytta-haivytetty-ortodoksista-kirkoistamme

E-thesis-linkki:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-66-5503-1

Se oli jo viime maaliskuussa.

Hanna Kempin väitöskirja Kielletty kupoli, avattu alttari: Venäläisyyden häivyttäminen Suomen ortodoksisesta kirkkoarkkitehtuurista 1918–1939.

Niin lainauksella vähän niinkuin sanotaan. Suurimmalle osalle yleisöä väitös kuitenkin lienee nevöhööd.

Käsittääkseni maailmansotien välisenä aikana ei Suomeen rakennettu paljonkaan uusia kirkkoja. Sortavalaan tosin pystytettiin kirkkokunnalle uusi toimitalo, jossa oli goottilaiset ikkunat. Ehkä siinä oli jonkinlainen kotikirkkokin. Vanhoja kirkkoja yritetiin muokata suomalaisemmiksi esim muuttamalla ikonien tekstit suomenkielisiksi.

Arkkipiispa Hermanin aikana (1926-1960) laitettiin myös kirkkojen jumalanpalveluspuvustot kuntoon. Arkkipiispa määräsi 1930-luvun alussa kullekin kirkkovuoden juhlalle oman liturgisen värin. Kreikasta hankittiin keveitä kreikkalaismallisia feloneja. Papin viitta esitetiin korvattavaksi ns bonjourilla, joka on herrojen pitkäliepeinen musta takki. Muistuttaa luterilaisen papin pukua. Tämä ehdotus ei onneksi mennyt läpi, vaan papit saivat pitää viittansa. Nämä asiat tiedän oman tutkimukseni perusteella. Tein vuosituhannnen vaihteessa gradun Suomen ortodoksisen kirkon 1930-luvun alun tilanteesta.

Kansallistamisesta puhuttiin paljon 1920- ja 1930-luvulla, mutta onneksi paljonkaan näistä aatteista ei toteutettu. 1950-luvulla rakennettiin uusiin siirtolaisseurakuntiin ns jälleenrakennuskirkkoja, joita piirsivät luterilaiset arkkitehdit. Ne eivät paljonkaan eronneet luterilaisista kirkoista. Niissä oli usein erillinen kellotapuli. Kirkon tornissa oli venäläisen ristin asemesta latinalainen risti. Ikonit oli maalattu läntiseen tyyliin. Suomessa ei juurikaan ollut perinteisen temperamaaluksen hallinneita ikonimaalareita ennen 1960-lukua. Nykyään jälleenrakennuskirkkoja on yrietty muokata ortodoksisemmiksi. Niihin on tehty mm uudet ikonostaasit perinteelliseen tyyliin ja moniin kirkkoihin myös seinämaalauksia.

Hanna Kempin väitöskirjaa en ole lukenut, joten en osaa sanoa siitä mitään.

Katsoin tuon linkin. Näitä maailmansotien välisenä aikana rakennettuja ortodoksisia kirkkoja oli artikkelin mukaan yli kymmenen. Kuinka moni niistä on jäänyt nyky Suomen puolelle, kuinka moni jäi luovutetulle alueelle? Muistin juuri, että Helsingin Pyhän Nikolaoksen kirkko, joka kuuluu Moskovan patriarkaatin seurakunnalle, on rakennettu tuona aikana. Se on ulkoapäin melkolailla läntisen näköinen, mutta sisältä perinteinen ortodoksinen kirkko. Kirkon ulkoasun piti olla huomiota herättämätön, sillä ortodokseja kiusattiin varsinkin Helsingissä. Pääsiäsiyön ristisaattoa saatettiin kivittää, kirkkojen ikkunoita rikkoa jne.

Valamon luostari joutui maksamaan kirkkokunnan keskustalosta miljoonia markkoja.Keskustalossa oli kirkollishallituksen virastoja, asuinhuoneistoja ja liikehuoneistoja. Sisäpihalla oli pappisseminaarin käyttöön tarkoitettu kirkko. Keskustalon rakennus on yhä olemassa Sortavalassa.

Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.