Valamon luostari menetti kirkkoviinin myyntiluvan

Valamon luostarissa toimiva Valamon Viiniherman Oy on menettänyt kirkkoviinien myyntiluvan. Yritys oli ainoa kotimainen valmistaja. Jatkossa kaikki kirkkoviinit myydään Alkon kautta.

– En ole saanut sosiaali- ja terveysministeriöstä mitään perusteita päätökselle. Tämä tuli täytenä yllätyksenä ja järkytyksenä, äimistelee yhtiön osakas, pullonhenki Timo Kettunen.

Valamo tuotti noin 30 prosenttia Suomen kirkkoviineistä. Loppuosa on kokonaan puhtaasti tuontia, jota on harjoittanut muutama tukkuri ja ainakin Suomen Merimieskirkko.

Valamolle kirkkoviinit merkitsevät 10 prosentin lovea liikevaihtoon. Kettunen nimittäin pelkää, että seurakunnat eivät enää valitse Valamon tuotetta Alkosta, koska hinta nousee selvästi.

– Me tiedettiin, että tuote menee verolle ja siksi pudotimme uusissa tuotantoerissä alkoholipitoisuutta kaksi prosenttiyksikköä 15:een prosenttiin. Sillä saatiin alkoholiveroa alemmaksi jo kaksi euroa, Väkevissä viineissä alkoholivero on aika rapakka, Kettunen luonnehtii.

– Vaikka tarjottaisiin se Alkolle nollakatteella, hinta seurakunnille nousee kun Alkon lyö siihen päälle oman katteensa, Kettunen harmittelee.

Omituista, että tuolla tavalla perutaan luvat ilman mitään syytä. Etenkin nyt, kun suunta on ollu normienpurkua ja vapauttamista päin. Ehkä tällä tavalla yritetään paikata Alkon huonontunutta asemaa? Lonkeroiden siirtyminen ruokakauppoihin vähensi kulutusta ja etenkin Alkon myyntiä. Ei tuohon oikein muutakaan selitystä keksi.

Me on menty Valamon Kirkkoviini maku edellä.

Tämä oudosti muotoiltu lause. Mutta sisältönä aika huvittava. Ehtoollisviinin bouquet ei ehkä ole se tärkein asia kuitenkaan.

Sinänsä outoa: jos siis on niin, että ehtoollisviini on pantu verolle, kuvittelisi, että sen ostaminen ja myyminen siitä helpottuisi. Minusta olisi ymmärrettävämpää se, että verotonta viiniä erityistarkoituksiin pitäisi ostaa valtionmonopolilta, että sen päätyminen oikeaan tarkoitukseen voitaisiin varmistaa. Mutta jos siitä maksetaan kaikki normaalit verot, niin luulisi sitä voitavan myydä, kuten muutakin. Ravintolat voivat ostaa viininsä eri tukkuliikkeistä, miksi kirkot olisivat tässä eri asemassa, kun kerran ei edes vero nyt sitten ole ongelmana.

Suomessa tuntuu olevan, että normien purkua kompensoidaan aina lisäämällä pari uutta.

Millä perusteella luostarilla on aiemmin ollut viinin vähittäismyyntilupa? Perustuiko lupa johonkin alkoholilain kohtaan?

Ei ole kyseessä vähittäismyynti vaan tukkumyynti seurakunnille. Vähittäismyyvät omia tilaviinejään, mikä on ollut jo pitkään sallittua.

Kirkkoviini ei ainakaan ole tilaviiniä. Tilaviiniä ei muun muassa voida valmistaa rypäleistä, mikä on taas kirkkoviinin ehto.

Ei olekaan. Siksi sitä ei ole vähittäismyynnissä ollutkaan.

Miten vähittäismyynti ja tukkumyynti eroavat toisistaan?

Mm. siten, että Alkolla on vähittäismyyntimonopoli yli 5,5% juomiin, poikkeuksena se, että tilaviinejä saa myydä tilalta. Tukkumyynnissä ei ole monopolia.

Kun vähän googlasin, niin Valviran sivuilla oli tällainen tiedote
http://www.valvira.fi/alkoholi/alkoholin_tukkumyynti/alkoholivalmisteen_tukkumyynti

Uusi alkoholilaki (1102/2017) astui voimaan 1.3.2018. Uuden alkoholilain myötä alkoholivalmisteiden maahantuonti ja tukkumyynti ei ole luvanvaraista toimintaa, joten Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) on merkinnyt alkoholielinkeinorekisteriin kaikki alkoholivalmisteen tukkumyyntiluvat päättyneiksi 28.2.2018. Valvira lähettää luvanhaltijoille kirjeen luvan päättymisestä.

Olisiko tässä sitten joku väärinkäsitys? Se ei olisi ihme, koska toisaalla Valvira tiedottaa

http://www.valvira.fi/alkoholi/alkoholin_tukkumyynti

Alkoholilain mukaan alkoholin tukkumyynti on luvanvaraista toimintaa eli tukkumyyntiä saa harjoittaa ainoastaan toimija, jolle Valvira on myöntänyt alkoholijuomien, väkiviinan tai alkoholivalmisteen tukkumyyntiluvan. Tukkumyyntilupa sisältää oikeuden maahantuoda alkoholia elinkeinotarkoituksessa.

Vähän sekavalta tuntuu…

Tämä huvitti erityisesti:

Pääsäntönä on, että alkoholivalmisteita ei saa valmistaa, tuoda maahan ja myydä nauttimistarkoitukseen. Tämä ei koske kuitenkaan elintarvikkeena tai ravintolisänä käytettävää alkoholivalmistetta.

Vielä muutama juttu tästä. Seurakunnilla oli siis ennen oikeus ostaa ehtoollisviini ilman alkoholiveroa. Vaadittiinko tähän myyntiin jokin erillinen lupa? Vai saiko sitä tehdä tavallisen tukkumyyntiluvan pohjalta? Tukkumyyjä sai myydä vain anniskeluoikeuksien haltijalle käsittääkseni ennen ja varmaan nykyäänkin. Seurakunnat eivät sellaista tarvitse ehtoollista varten. Unohtuivatko niiden tarpeet nyt sitten kokonaan, kun alkoholiverokin tuli vissiin vähän vahingossa. Eli onko nyt seurakuntien pakko ostaa kaikki Alkosta normaalihinnoin? Vai voivatko ne ostaa normaalein tukkuhinnoin tukusta.

2 tykkäystä

Siis tarkoitus oli ihan aidosti kysyä, miten vähittäismyynti ja tukkumyynti eroavat toisistaan, kun en aiheesta mitään tiedä.

Myyt sata litraa viiniä seurakunnalle. Kyse lienee vähittäismyynnistä. Mikä pitäisi muuttua, että kyse olisi tukkumyynnistä?

En tiedä virallista määrittelyä. Mutta tukkukauppa myy yrityksille ja yhteisöille. Määrä ei itsessään ratkaise, koska pikatukusta voi ostaa pieniäkin eriä. Alkoholin tukkumyynnistä lienee säädetty, että sitä voi tehdä anniskelijoille ja jälleenmyyjille.

Arkijärki sanoisi, että tukkumyynnin tarkoitus on myydä jälleenmyyjälle, vähittäismyynnissä tavara siirtyy loppukäyttäjälle. Toki arkijärjellä ei aina ole yhteyttä lainsäädäntöön.

(Toisaalta tukkukortin saa mikä tahansa yhteisö, esim. yrityksen ei tarvitse olla pizzeria tms. Vink vink vaan, kellä sattuu olemaan kaikelle allerginen lapsi jolle pitäisi ostaa kengurua.)

Mihin seurakunnat sijoittuvat näissä määritelmissä?

Kai se lasketaan loppukäyttäjäksi, koska se ei edelleenmyy ehtoollisviiniä. Perikää siitä sentin kappale, niin pääsette jälleenmyyjäksi. :slight_smile:

Ei kannata, pastori joutuu hankkimaan anniskeluun pätevöittävän koulutuksen pian jostain ihan muualta kuin teologisesta ja alkaa sama vinkuminen ehtoollisen jakamisesta alaikäisille, joka saatiin aisoihin lukemalla laista anniskelun määritelmä (myyntiä).

BTW. aiemmin mainittu alkoholivalmiste, on lain mukaan alkoholipitoista ainetta, joka ei ole alkoholijuoma eikä väkiviina ja joka voi olla denaturoitu.

“tukkumyynnillä alkoholipitoisen aineen myyntiä jälleenmyyntiä tai jatkokäsittelyä varten”

Kun se muutetaan Kristuksen vereksi on se sitten varmaan jatkokäsittelyä.:grin:

"vähittäismyynnillä alkoholijuoman myyntiä nautittavaksi muualla kuin myyjän hallitsemissa tiloissa tai myyjän järjestämässä valvonnassa;

Tuotevalvontakeskus saatta kuitenkin olla tätä mieltä.

“alkoholijuoman anniskelulla alkoholijuoman myyntiä nautittavaksi myyjän hallitsemissa tiloissa tai myyjän järjestämässä valvonnassa”

Uuden lain mukaan tukkumyyntiin ei enää tarvitse lupaa, vaan valmistuslupa on samalla tukkumyyntilupa. Lisäksi lain siirtymäsäännöksissä kerrotaan, että aiemmat luvat, esim. vähittäismyyntilupa jäävät voimaan. Tuotevalvontakeskus taas kertoo, että se on perunut tukkumyyntiluvat 1.3. alkaen.

Tässä voi olla taustalla klassinen väärinymmärtäminen eli suomeksi ymmärtämättömyys-

2 tykkäystä

Tukusta ei siis saa myydä alkoholijuomia, jos niitä ei ole tarkoitettu jälleenmyyntiin tai anniskeluun, esim. U&R ry ei voi käydä tukusta hakemassa vuosikokoustarjoilua varten paria laatikollista viiniä. Vanhassa laissa ehtoollisviini oli erityisasemassa, mutta uudessa laissa tämä sitten kai purettiin. Pitääkö nyt sitten suntio lähettää perjantaina Alkoon ehtoollisviiniostoksille?

Pitää. Tosin seurakunnat ovat aiemminkin ostaneet Alkosta esim Malagaa, joka on ihan kelpo ehtoollisviini, jopa parempi kuin Valamon viini. Alko palvelee yritys- ja yhteisöasiakkaita myös tilausmyynnillä ennen ja jälkeen uuden alkoholilain.

Aikaisemmin seurakunnat ostivat Alkostakin verottomasti. Ja niillä oli mahdollisuus ostaa myös muilta toimittajilta, kuten Valamolta, Merimieskirkolta tai kirkollisia tarvikkeita myyviltä kaupoilta. Nyt on siis vain yksi toimittajavaihtoehto jäljellä ja hinta normaali hyllyhinta veroineen kaikkineen. Lisäksi nyt kärsivät myös nuo toimijat, jotka ovat pystyneet rahoittamaan toimintaansa ehtoollisviiniä myymällä. Harmi, että kilpailun mahdollisuus on poistettu.

Minusta seurakuntien erityisasema olisi pitänyt säilyttää uudessakin laissa.

1 tykkäys

Kyllä, ja lainsäädännössä pitäisi muutenkin ottaa lähtökohdaksi se, että Suomi on kristillinen maa ja sellaiseksi perustajaisät halusivat sen perustaa.

Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.