“Hyvin harva Suomessa asuva muslimi haluaisi tuoda Suomeen muslimien sharia-lakia, vaikka itse noudattavat sitä, sanoo Mellunmäen moskeijan imaami Abbas Bahmanpour.”
(Bahmanpour kommentoi vuonna 2013 Ylen Ajankohtaisen kakkosen Islam-illassa, että homoseksuaalisuus on islamin näkökulmasta verrattavissa moraalisena paheena aviorikokseen tai insestiin. Hän sanoi, että sharia-lain mukaan rangaistus on kuolemantuomio, mutta se annetaan erittäin harvoin ja vaatii neljä silminnäkijää todistajaksi. Bahmanpour ei kuitenkaan vaatinut vastauksessaan sharia-lakia Suomeen.)
Asia kiinnosti sen verran, että piti googlata: Bahmanpour ei kuitenkaan ilmeisesti vaatinut sharialakia Suomeen. Sen sijaan joku toinen samassa lähetyksessä ollut vaati:
Aika ovelaa: toinen kertoo, mitä sharia- laki pitää sisällään, muttei kannata sen ottamista käyttöön Suomessa. Toinen ei ota ilmeisesti kantaa homojen rankaisemiseen, mutta ottaisi sharialain käyttöön Suomessa.
Tämä yhdistelmä sisältää selvän kiihotuksen, mutta kaiken kaikkiaan rikosta ei kuitenkaan katsota tapahtuneen. Jos Mellunmäen imaami vain kertoo, mitä sharialaki sisältää, se ei voi olla rikos, mutta jos toinen sanoo, että sharia pitäisi ottaa käyttöön, sen pitäisi olla rangaistava teko, ellei nimenomaan poissulje esim juuri homoseksuaalien kuolemantuomioita. Sharialakihan pitää implisiittisesti tuon sisällään ja sikäli kiihottaa homoja vastaan vielä karkeammin kuin mikään kristittyjen lausuma näissä asioissa.
Eräs julisti totuutena, että homoseksuaalisuus ei ole psykoseksuaalisuuden kehityksen häiriö.
On ihan hienoa, että meillä on eri alojen asiantuntijoita joukossamme. Mutta tuo käsitys ei kuitenkaan ole Räsäsen keksimä vaan on kuulemma ollut ihan standardikamaa psykoanalyyttisessa tutkimuksessa. Suomeksi teokset Psykiatria 1 ja Psykiatria 2 (Achté, Kalle et al) esittelevät käsityksen. (En tiedä, kummassa noista juuri se on.) Ja nuo ovat ymmärtääkseni olleet suhteellisen taannoin eli parin vuosikymmenen sisällä yliopistojen oppimateriaalia. Vieläkin löytyy haulla varsin paljon viittauksia niihin, eli teokset eivät ole totaalisesti vanhentuneet.
Hätäinen ihminen kävisi tietenkin väittämään vastaan sanomalla, että tieteen käsitys on muuttunut. Mutta Räsäsen tapauksessahan ei ole kyse siitä, onko jonkin tutkimusalan näkemys juuri nyt X vai Y. Olennaista on se, että hänen esittämänsä näkemys ei ole jonkin kauhean viharyhmän keksimä tapa vainota homoja vaan ihan todellinen, suhteellisen äskettäin (jossain takuulla nytkin) arvostetun tieteenalan piirissä käytössä ollut idea. Jos sellaisen julkituominen on laitonta kansanryhmää vastaan kiihottamista, niin homma menee tietenkin aivan älyvapaaksi.
(Mainittakoon, että em. tiedot ovat suureksi osaksi peräisin Timo Eskolan blogi- ja Facebook-teksteistä.)
Kukahan tuollaista on julistanut. Ettet vaan nyt esittänyt väärää todistusta.
Räsänen kyllä on esittänyt: “tieteellinen
todistusaineisto osoittaa vastaansanomattomasti, että homoseksuaalisuus
on psykoseksuaalisen kehityksen häiriö.”
Tuohan ei ole totta. Tuo on vain yksi käsitys, jota edustavat lähinnä uskonnolliset tahot.
Räsänen ei esittänyt viitteitä noihin vastaansanomattomiin todistusaineistoihin, siten estäen vastaansanomisen…
Tässä eräs lainaus: "Stenbäckin käsitys homoseksuaalisuudesta pysyi psykiatrisen tiedon korvikkeena
1970-luvun alkuun saakka, jolloin sen korvasi Stenbäckin ystävän ja kollegan
psykoanalyytikko Achtén julkisuuteen tuoma Bieberin ym. (1962)
yhdysvaltalainen psykoanalyyttinen vaikutus. Stenbäckin (1952a) teos on siitä
erikoinen, ettei siinä ole yhtään lähdeviitettä. Täten 1950-luvun ‘psykiatrinen’
tietous Suomessa ei perustunut niinkään tieteelliseen tutkimukseen, vaan
ilmeisesti henkilökohtaisiin uskomuksiin ja pelkoihin. "
Ja tässä lisää: “Ensimmäinen yhteenotto psykoanalyytikko Achtén ja SETA:n välillä käytiin,
kun järjestö protestoi tapaa, jolla Achté puolusti kirkon harjoittamaa
nuorisotyöntekijän erottamista leimaamalla homoseksuaalit nuorille vaarallisiksi:
”— yhtä hyvin kuin epilepsiaa sairastava henkilö ei sovi autonkuljettajaksi tai
värisokea veturinkuljettajaksi, ei homoseksuaalinen henkilö sovi
nuorisotyöntekijäksi”.”
Ja tällaista psykologiaa:"Psykoanalyytikko Achté psykologisoi nuorisotyöntekijän aloittaman
oikeustaistelun, joka perustui siihen, että vaikka tämä oli yrittänyt salata
seksuaalisen suuntautumisensa, hänen esimiehensä pääsi selville ja erotti
työntekijän. Kun ko. henkilö ei alistunut työsyrjintään, vaan nosti oikeuskanteen,
Achté esitti hänen toiminnastaan psykoanalyyttisen selityksen: ”Luonteeltaan
häiriintynyt ja aggressiivinen henkilö saattaa katsoa, että hänen kohtaamansa
vaikeudet johtuvat siitä, että häntä painostetaan ja sorretaan
homoseksuaalisuuden takia”
"Esimerkiksi Maailman psykiatriliiton kongressissa elokuussa 1996 Yhdysvaltain
psykiatriyhdistyksen APA:n johtaja Mel Sabshin loi katsauksen mm. Suomen
tilanteeseen ja totesi häpeävänsä sitä, että Asser Stenbäck kuuluu psykiatrien
ammattikuntaan. (Ks. AGLP Newsletter 1996, Vol XXII(4), 10). "
“Vuoden 1973 painoksessa (AAT 1973, 755)
kirjoittajat esittävät homoseksuaalisuuden hoitoon ‘käyttäytymisterapiaa’, jonka
he rehellisesti ilmoittavat sähköiskujen tai kemiallisten aversioärsykkeiden antamiseksi (ns. aversioterapia) epätoivottavan käyttäytymisen estämiseksi ja ‘rangaistukseksi’”
Tuo käsitys on ollut ihan valtavirtaa Räsäsen opiskeluaikoina, käsitystä pidetään edelleenkin yhtenä mahdollisena syynä ja se on täysin hyväksyttävä selitysmalli, jos ehkä nykyään niitä on tullut lisää ja kehityshäiriö-selitys on jäänyt taaemmaksi. Ei se ole mikään kristittyjen tiedemiesten keksintö.
Olen myös ymmärtänyt, että yksi selitysmalli löytyy vääristyneestä isä- tai äitisuhteesta, samaistumismahdollisuuden vääristymisestä, hyväksikäytöistä ym, jotka voivat johtaa joissain tapauksissa identiteetin vääristymiseen, eli kehityshäiriöstä on kyse. Ilmiön lisääntymisen yksi syy voi olla perhemallin rapautuminen, isämallin ja äitimallin puutteet ja kodin rikkinäisyys.
Toisin sanoen et tarkoita, että tuo olisi valheellinen väittämä homoista? Sellaisten esittämisestä syytit Räsästä. (Se, että ateisti väittäisi uskonnollisesta katsomuksesta nousevia yksittäisiä väittämiä “valheellisiksi”, olisi tietenkin älytöntä. Joten syytöksen on kohdistuttava johonkin muuhun kuin niihin.) Hyvä niin sitten! Vaikkakin tuo “lähinnä uskonnolliset tahot” saattaa hyvinkin olla vain omaa keksintöäsi.
Tosin se kannattaa muistaa, että “vastaansanomaton” ei ole kertaakaan maailmanhistoriassa tarkoittanut sitä, etteikö joku voisi sanoa vastaan.
Kyse ei ole siitä, että vain olisi joku yksittäinen vastaansanoja. Tuo häiriöteoria on yksittäisten lähinnä uskovien kannattama teoria. Suurin osa tutkijoista ei pidä sitä oikeana.
Sinun itse keksimilläsi kriteereillä kaikki väitelauseet on esitetty absoluuttisena totuutena. Tämäkin ketju on täynnä mielipiteitäsi, jotka siis olet esittänyt absoluuttisena totuutena.
Häiriöstä puhuminen on kaksipiippuinen juttu. On ymmärrettävää että konteksti ja tausta vaikuttaa, miten se puhe kuullaan.
Räsänen on puhunut myös siitä että kaikki me olemme jotenkin “rikkinäisiä”, myös seksuaalisesti. Tämäkin kuullaan loukkauksena, vaikka hän laskee itsensä mukaan. Sitä pidetään falskina, että sanoo jonkin tuollaisen sanan ja sitten että “kyllä me kaikki jollain tavalla…”. Se meidän muiden “rikkinäisyys” tai “häiriö” kun ei näy siten että valitsisimme puolisoksi samaa sukupuolta olevan tai että identifioituisimme vähemmistöksi. Ymmärrän tässä kohtaa kyllä sen miten nykyihminen nämä puheet kokee. Jos konteksti on tieteellinen keskustelu tai poliitikkojen studio tai kristillinen tapahtuma, niin kyllä sanavalinnoilla on merkitystä.
Kun puhtaasti homoseksuaalisuutta ilmiönä ajatellaan, ei tosiaan tiede sitä ole selvittänyt. Kehityshäiriö on ihan ymmärrettävä selitys. Rehellinen ihminen kohtaa väistämättä sen ajatuksen, että mies ja nainen ovat yhteensopiva liittymä. Normaalitilanteessa ihminen kehittyy vähitellen niin että kiinnostuu seksuaalisesti vastakkaisesta sukupuolesta. Poikkeus tästä on poikkeus, eikä sen sanominen ole loukkaus ellei sitä niin tulkita.
Ilmeisesti kuitenkin sellaista häiriöselitystä on tosi vaikea aukottomasti todistaa. Ei kaikkien homojen elämästä varmasti löydy jotain tuollaista selittävää historiaa. Eikä se ole minusta kristittyjen tehtävä alkaakaan näitä asioita paljoa vatvomaan. Räsänen on varmasti vaan reagoinut siihen mitä muut ovat sanoneet. Homoutta on välillä koetettu selittää geenillä, välillä taas ei. Tällä hetkellä se ei liene suosittu teoria.
Paras tapa kristillistä avioliittoa esim. puolustettaessa, on argumentoida Raamatulla. Luominen. Jeesuksen puheet. Apostolien ohjeet. Ei mikään viittaa perinnettä vastaan Raamatussa.
Lisään sen, että ei kristittyjen toki tarvitse vaieta siitäkään että normaali lapsuus esimerkiksi on “oikeus”. Ja että on aivan väärin alkaa lapsia opettamaan siihen että he voivat valita jopa sukupuoltaan saati sitä kenen kanssa alkavat seurustella, siis että homouden normalisointi on näin “aggressiivista” ja varhain alkavaa.
En minä tiedä. Mutta eikö Räsänen juuri todennut, että geeniselitys on jäänyt viime aikoina varjoon…
Oleellista on se, että kannattaa myöntää että jotkut eivät pysty muuttamaan tuota ominaisuutta ja taipumusta. Sehän ei tarkoita että silti pitäisimme kristittyinä homoseksuaalisia suhteita ja liittoja oikeina. Mutta vaikuttaa siihen, että suhtaudumme ymmärtävämmin niihin joilla on tuo asia elämän suurimpia kysymyksiä.
Ei sitä tarvitse selittää. Kyse on ’luonnollisuudesta’ ja ’monimuotoisuudesta’. Jos Seta-porukoille sanoo, että kyse on syntiinlankeemuksen seuraus, saa vihat niskaan.