Ehkäpä sitten niin. En jatka kuitenkaan tästä koska menee jo foorumilla epäsopivan politiikan puolelle eikä liity enää tapaus-Räsäseen kuin korkeintaan seitin ohuesti.
Toisaalta keillä on aikaa, rahaa ja osaamista haastaa solvaaja oikeuteen?
Olen myös vähän sitä mieltä, että ryhmään kohdistuvaa syrjintää ja vihaa ei kenties pystytä lainsäädännöllä suitsimaan. Jos joku nyt huutaa että punatukkaiset ovat saastaisia noitia, se ei johda mihinkään; huutajaa pidetään vähän hulluna. Jos taas jokin ihmisryhmä on jo monen mielestä lähinnä varkaita, raiskaajia tms, muuttaako heidän mielipidettään sellaisesta väitteestä saatu tuomio?
Tämä nyt lähinnä pohdinnan alustaksi, en ole itsekään tätä kovin pitkälle miettinyt.
1 tykkäys
Mielestäni tulee. Natsi-Saksan tyyppiset juutalaisvainot ovat toki törkeitä, törkeydeltään eri luokassa kuin tavalliset rikokset. Jos joku yllyttää sellaisiin, niin kyllä sellaisesta sopii nostaa syyte.
Tämä olisi mielenkiintoinen keskustelunaihe jossakin toisessa yhteydessä. Kun Räsäsestä puhutaan, kyseessä on tosiaan off-topic. Eihän tässä R:n tapauksessa kukaan ole vaatinyt, että R:lle pitäisi räätälöidä jokin uusi rikoslain supistaminen tai sananvapauden laajentaminen, jotta R pääsisi rangaistuksetta. Räsäsen puolustajat haluavat, että sananvapaus säilytettäisiin yhtä laajana millainen se on ollut tähänkin asti (ts. että uskonnot saavat opettaa omaa seksuaalietiikkaansa).
1 tykkäys
Asia on vaikea. Mielelläni ajattelisin että täysi ja rajoittamaton sananvapaus on hyvä ja paras ratkaisu. Mutta kun tiedän että menneiden vuosikymmenten takaa löytyy hirvitys erityisesti juutalaisten kohtelusta, mutta vielä lähivuosien takaakin tiedetään mitä vaikkapa homoseksuaalien kohdalla on saatu aikaan sillä paineella jota nämä ihmiset ovat kokeneet saatuaan kohdalleen sitä inhoa, vihaa ja saastaiseksi leimaamista jopa siinä määrin että ovat kokeneet ainoaksi vapautukseksi oman henkensä riistämisen, niin en voi ajatella että kyse on vain asiasta joka tulee selkä suorassa kestää ja nähdä toisten alhaisuus noita nimittelyjä jaellessaan. Moni on siihen pystynyt, mutta kaikki eivät. Tälläkin foorumilla on tuotu esiin vuosien varrella tapauksia ihan oikeasta elämästä jossa paine on käynyt liian suureksi. Muistan nyt vahvimmin vaikkapa tunnetun oopperalaulajan pojan tapauksen.
Kenties ei muuta, mutta yhteiskunnan täytyy kuitenkin pystyä kertomaan että tuo viesti ei ole oikea, sallittu ja todellinen viesti. Kenenkään ei tule joutua kokemaan sitä että yhteiskunta ei anna hänelle suojaa vaan paremminkin suojaa rikollista leimaamista. Minusta sellainen ei voi olla kohtuullista ja oikein. Laki ei voi olla rikollisen puolella ja uhria vastaan tässäkään asiassa. Vai voiko?
On hyvä muistaa että juutalaiset eivät olleet ainoa ryhmä. Löysin itseenikin sopivana pari määritelmää (sopii miettiä että mitkä 
).
Räsäsen juttuun liittyen olet siis sitä mieltä että on olemassa asioita jotka tulee estää joidenkin ryhmien, ainakin juutalaisten, kohdalla tapahtuvaksi. Eli katsotko että vaikkapa laki kiihottamista kansanryhmää vastaan voidaan pitää tässä mielessä edes kannatettavana lakina? Entä voitko ajatella että olisi edes teoreettisesti mahdollista että seksuaalista vähemmistöä voisi kohdella siten että sitä tulisi suojella väärältä kohtelulta tällä lailla, vai onko sen kohdalla tällainen mahdotonta?
vankitunnukset keskitysleireillä
- vaaleanpunainen – seksuaalirikolliset (pedofiilit, raiskaajat, rodun häpäisijät ja muun muassa homoseksuaaliset miehet, minkä vuoksi vaaleanpunainen kolmio on nykyään yleinen seksuaalivähemmistöjen oikeuksien ajamisen tunnus)
- vihreä – rikollinen
- punainen – poliittinen vanki (”valtion viholliset”: kommunistit, sosiaalidemokraatit, rojalistit, vapaamuurarit, ammattiyhdistysväki ja anarkistit)
- sininen – siirtolainen, ulkomailta työleirille tuotu vanki
- violetti – Raamatuntutkijat (käytännössä Jehovan todistajat). Lisäksi hyvin pieni määrä pasifisteja ja muiden uskonyhteisöjen jäseniä vangittiin tämän saman luokituksen mukaan.
- ruskea – romanit (myös musta)
- musta – ”epäsosiaaliset” henkilöt (Romanit, kehitysvammaiset, prostituoidut, lesbot, alkoholistit, narkomaanit, pasifistit, asunnottomat ja kerjäläiset sekä ne, jotka kieltäytyivät työnteosta)
- keltainen – juutalaiset
Voin pitää jonkinlaista kiihottamispykälää kannatettavana, syistä jotka esität, ja suojaa ansaitseviin ihmisiin voidaan lukea myös vaikka homoseksuaalit.
Laki on kuitenkin täsmennettävä sellaisen muotoon, ettei sen nojalla voitaisi harjoittaa sellaista oikeudellista mielivaltaa, johon valtakunnansyyttäjät ovat sitä käyttäneet ja yhä käyttävät. Kiihottamispykälän perusteella eräs poliitikko sai vuonna 2012 tuomion oleellisesti siitä, että oli arvostellut valtakunnansyyttäjää ja oikeuslaitosta kiihottamispykälän mielivaltaisesta soveltamisesta, ja silloinen valtakunnansyyttäjä kehuikin avoimesti oikeutta rajan vetämisestä “sille, kuinka pitkälle se, joka arvostelee valtaapitäviä, saa provosoida ja liioitella”. Ja nyt siis on kaikista mahdollisista ihmisistä valittu syytettäväksi Päivi Räsänen, joka on yleensä esiintymisessään ja kielenkäytössään huomattavasti keskimääräistä maltillisempi ja sivistyneempi, ja joka tässä tapauksessa ei sanonut homoseksuaaleista mitään tavallisesta poikkeavaa, muistuttipahan kirkkoa sen vuosisataisesta opista. Mielivaltaa on sekin, että islaminuskoisia ei syytetä heidän seksuaalietiikastaan, joka tunnetusti on räikeään jyrkkää vaikka Räsäseen verraten.
Itseäni mietityttää sekin lakiin tehty rajanveto, että suoja annetaan “ryhmälle”. Jos joku homo joutuu epäinhimillisen kiusaamisen kohteeksi, eikö rikoksen uhri ole silloin yksilö eikä epämääräinen ryhmä? Ja miksi laki luettelee juuri ne ryhmät jotka luettelee? Maailmassa on paljon esim. koulukiusaamista, joka kohdistuu yksilöön jonkin epämääräisen ja yksilöllisen syyn takia – eikä mitään erityistä “kansanryhmää” voida osoittaa – ja kyllä sekin voi olla epäinhimillistä ja ajaa kohteensa vaikka itsetuhoon.
Olet kyllä oikealla asialla, kun puolustat niitä ihmisia, jotka ovat saaneet “kohdalleen inhoa, vihaa ja saastaiseksi leimaamista”. Mutta miten muotoilisit lain niin, että se suojaisi todella näitä tapauksia mutta ei rajoittaisi normaalia mielipiteenvapautta?
Hyvä vertauskohta on tässä juuri koulukiusaaminen. Olemme kaikki yhtä mieltä siitä, että se on vakava ongelma ja että siihen pitäisi puuttua. Mutta onko rikoslaki tehokkain väline tuon ongelman ratkaisemiseen?
1 tykkäys
Lopullinen uhri on tietenkin aina yksilö (esim. rattijuopon tapauksessa ne jotka sattuivat olemaan samaan aikaan samalla tiellä). Toisaalta laissa kyllä on erikseen kriminalisoitu yllytys, ja vielä erikseen julkinen kehottaminen rikokseen. Voitaneen ajatella, että esimerkiksi mustalaisvitsit vaikuttavat vähän kuin yllytys romanien syrjintään. Löyhänä analogiana rattijuopumus lisää onnettomuuksien riskiä, vitsi syrjinnän riskiä.
Kunnianloukkaus muuten ei periaatteessa edellytä ulkopuolista kuulijaa. Eli jos Bertta haukkuu Anttia, sen osalta rangaistavuuden syyksi riittää, että Antille tulee paha mieli. Ei edellytetä, että Cecilia kuulee mitä Antista valehdellaan ja jättää hänet siksi palkkaamatta.
Onneksi en ole lainlaatija koska kysymyksesi on todella vaikea ja tehtävä vaativa. Sekä sananvapauden että koulukiusaamisen osalta.
Ylempänä olevaan tekstiin vastauksessasi voisin jonkin verran sanoakin, mutta uskon että sitä ei ole järkevää enää ottaa käsittelyyn. Toivottavasti oikeus viimeisessä vaiheessaan osaa antaa päätöksen joka jollakin tapaa antaa oikeutta molemmille osapuolille ja tekee oikeanlaisen sananvapauden käytön tulkinnan niin että mahdollisimman moni meistä sen seurauksena ymmärtää ja tietää että mitä siitä eteenpäin voidaan sanoa ja mahdollisesti mitä ei voida sanoa.
On harmillista, että tällaisessa asiassa tarvitaan joku jota syytetään että voitaisiin nähdä missä ovat sananvapauden mahdolliset rajat tai onko niitä ollenkaan. Olisi paljon parempi jos me voisimme jokainen yksiselitteisesti ymmärtää ilman tällaisia käsittelyjä että mitkä ovat oikeutemme ja mitkä velvollisuutemme sanomisiemme suhteen. Mutta eihän lakia voida kirjoittaa yksiselitteiseksi jokaista mahdollista tulevaa tapausta ajatellen joten kaipa tällainen prosessi on tarpeen. Toivon viisautta asian käsittelijöille ja ymmärrystä sen kaikkien puolien näkemiseksi.
Jätän osaltani tähän mikäli se suinkin onnistuu.
1 tykkäys
Oikeudenkäynnin yksi erikoisimmista loppusosista on nyt myös käyty läpi. Eli syyttäjän vaatimus, että Ylen pitäisi poistaa pois ohjelmistostaan sisältöä, jossa Räsänen on esiintynyt. Vaatimus on esitetty ilman edes pyyntöä kuulla ohjelman journalistista toimitusta. Omasta mielestäni tuo vaatimus on EIT:n ratkaisukäytännön näkökulmasta todella omituinen. Jos kyse olisi rikoslain vastaisesta ohjelmasta, syyttäjä voisi vaatia ohjelmaa poistettavaksi syyttäen Yleä tai ohjelman tekijää. Mutta syyttäjän näkemyksen mukaan ohjelman esillä pito ei ole ainakaan selkeästi rikoslain vastaista, koska syyteharkinnassa päädyttiin siihen, että Yleä tai ohjelman tehneitä journalisteja ei syytetä mistään. Syyttäjä on lopulta esittänyt, että ohjelmaa pitäisi sensuroida - ohjelman tehneitä journalisteja itseään edes kuulematta, ja kuulemispyynnön vain Ylelle esittäen (joka on ollut ohjelman tekemishetkellä työnantaja-asemassa suhteessa ohjelman toimitukseen) - vaikka ohjelman levittämisessä ei ole syyttäjän mielestä mitään rikollista.
En usko tuolla vaatimuksella olevan minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Mahdollisuudet tuollaiselle vaatimukselle voivat mennä jo siitä, että toimitusta ei ole kuultu. EIT:n ratkaisukäytännössä on ollut esilllä, että journalismia ei saa kevyin perustein sensuroida, ja että jos sensuuria tehdään ja sitä kautta journalistien sananvapautta rajataan, asianomistajat pitäisi ennen päätöstä kuulla.
3 tykkäystä
Tässä tapauksessa tuo(kin) tuntuu kovin kummalliselta vaatimukselta.
Yleisesti toki on mahdollista, että ohjelmassa esitetään vaikkapa perusteltu, mutta myöhemmin aiheettomaksi osoittautuva vakava syytös rikoksesta tms. Sitten tulee oikaisu myöhemmin. Kuitenkin esim. netin hakukone helposti löytää vain vanhemman, enemmän linkitetyn ohjelman. Toisaalta emme me voi historiaa loputtomasti muuttaa erilaisin alaviittein.
En kuitenkaan tiedä, voiko tuomioistuin pohtia tätä yhtään laajemmin Räsäsen tapauksessa tai muussa yksittäistapauksessa.
Pohjolan syyte perustuu siihen, että Räsäsen kirjoitusta on pidetty esillä Internetissä. Itse kirjoitus on laadittu niin kauan aikaa sitten, että siitä ei olisi enää vanhentumisen takia edes syyttää. Mutta syyttäjä siis tulkitsee, että kirjasen tarjoaminen luettavaksi netissä estäisi vanhenemisen. Tässä mielessä on täysin loogista, että myös Ylen tarjoama ohjelma pitää sensuroida, mikälli siinä todetaan olevan rikollista puhetta.
Pappeudestaan muistuttava Heikki Palmu kirjoitaa vastenmielisellä tyylillä Päivi Räsäsestä väittäen tämän asettuvan homojen yläpuolelle. Heikki Palmu mm kirjoittaa:
“…poliittisen tarkoituksenmukaisuuden kuten nöyristelyn, tekopyhyyden ja sen, että monikin uskon ritari mieluummin analysoi naapurin kuin omia syntejään.”
Itse en ole päivi Räsäsen toiminnassa koskaan kokenut väitettyä ylhäältä alas tuomitsemista, samalta syntisen tasolta hän kanssamme puhuu. Paljon enemmän sellaista ylituomariksi asettumista on (pappi) Heikki Palmun omissa kirjoituksissa, jos asiaa lähtee tarkastelemaan.
Eräs kommentti Palmun kirjoitukseen:
timo paattiniemi
“Oli yllättävää lukea kurssikaverini aika kärjekkäitä mielipiteitä Päivi Räsäsestä. Jäin miettimään, miten pappina voi kirjoittaa oman kirkkonsa aktiivijäsenestä näinkin ivallista tekstiä. Vaikka eri mieltä olisikin. Kirkossa kun voi edelleen ajatella Raamatusta ja sen tulkinnasta monin eri tavoin. Valtakunnansyyttäjän lista ei ollut oikeuden päätös. Puoluepoliittinen arvailu jääköön omaan arvoonsa.”
Ivalla ja pilkalla harvoin edistää asiaansa. Papilta sellaisen käyttö on mielestäni 2xikävää.
1 tykkäys
Rebekka Naatuskin laittaa nyt lusikkansa Räsäs-soppaan.
Hengellinen väkivalta on siitä ikävä väkivallan muoto, että se on varsin kontekstisidonnaista. Jos minä paukautan aikuiselle ateistille, että et pääse taivaaseen, lause on suhteellisen yhdentekevä.
Jälleen kerran Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa ollaan siinä surullisessa tilanteessa, jossa odotetaan pelastajaa ulkopuolelta. Sateenkaari-ihmisten syrjintä loppuu kuitenkin vasta sitten, kun kirkossa niin päätetään.
Voi itku, mikä juttu taas. Siinä on “kirkon uskollinen palvelija” laittanut taas semmoisen pläjäyksen, että pitää laskea kymmeneen, että ei vastaa tuohon mitään (oli Facebookissa).
2 tykkäystä
Syyttäjän toimintatapa näissä kahdessa asiassa on ollut keskenään hyvin erilainen. Yleä, sen päätoimittajaa tai ohjelman toimittajaa ei syytetä mistään. Taustalla lienee mm. EIT:n ratkaisuista etenkin Jersild v. Tanska, jossa Tanskan valtion tuomioistuimet olivat alunperin tuominneet erään toimittajan, jonka tekemän ajankohtaisohjelman haastattelussa olivat haastatellut nuoret esittäneet sellaista rasistiseksi luokiteltua puhetta, joka johti heidän kohdallaan rikostuomioon. Tanskan tuomioistuimet olivat tuominneet nuorten lisäksi myös ohjelmaa tehneen journalistin. EIT kuitenkin katsoi, että journalistin oma sananvapaus piti sisällään oikeuden pitää ohjelmassaan myös nämä puheenvuorot, ja että sanktioiden suuntaaminen agendatonta toimittajaa kohtaan oli länsimaisen demokratian kulmakivien vastaista, jonka perusperiaatteita on toimiva vapaa media, ja että Tanska tuomitessaan myös toimittajan syyllistyi ihmisoikeusrikkomukseen toimittajaa kohtaan. Tuon tuomion jälkeen on vakiintunut tulkinta ollut se, että toimittajilla ja kirjailijoilla on oikeus raportoida yhteiskunnasta myös sellaisista ajatuksista, jotka alkuperäisen esittäjän osalta voivat olla tuomittavia - kunhan toimittaja tai kirjailija pysyttelee itse tiedon välittäjän roolissa, eikä agendallisesti esim. itse levitä rasistista ajattelua.
Syyttäjän esitys Yleä kohtaan on ongelmallinen mm. juuri Jersild v. Tanska -ratkaisun näkökulmasta, joka on ohjannut EU:n jäsenmaiden tuomioistuimia jättämään sanktiot suuntaamatta journalismin tekijöihin silloin kun journalisti itse ei ole syyllistynyt rikokseen. Sensurointivaatimus olisi perusteltu, jos syyttäjä syyttäisi ohjelman tekijöitäkin. Mutta syyttäjä on päättänyt olla nostamatta syytteitä Yleä tai sen päätoimittajia ja ohjelmaa journalistin roolissa tehneitä vastaan, eli on tulkinnut ohjelman olevan siitä näkökulmasta rikoslain mukainen eikä sen vastainen - ja vaatii siitä huolimatta ohjelman pätkien poistamista saatavilta, mikä käytännössä olisi sanktio ohjelman tehneitä journalisteja kohtaan - joita ei ole pyydetty asiassa edes kuitenkaan kuultavaksi. Syyttäjän vaatimus on vähintäänkin jännitteessä EIT:n ratkaisukäytännön kanssa.
1 tykkäys
Onko jossain tutkittu paljonko sateenkaarikristyttyjä Suomessa on? Erityisesti esimerkiksi seurakuntaan aktiivisina. Täytyy olla erittäin pieni joukko? Satoja?
Naatuksen aatoksia:
"On ollut noloa seurata Räsäsen oikeudenkäyntiä, jossa uskonnollinen kieli tulkintoineen yritetään taiteilla osaksi yleistä kielenkäyttöä. "
Kuvaa aikaamme että pappi nolostuu, kun joku käyttää uskonnollista kieltä, jopa sekoittaa sitä yleiseen kielenkäyttöön! Että se ihminen kehtaakin?
Olen ajalta, jolloin joku olisi saattanut nolostua jos joku sekoittaa kirosanoja yleiseen kielenkäyttöön, mutta tokihan nykyään ymmärretään, että uskonnollinen kieli se on sellaista ongelmajätettä, ettei sitä pidä ääneen lausua julkisesti!
1 tykkäys
Naatus ei taida olla pappi.
D
Ei ole pappi. Joku kirkon tiedottajan homma hänellä on.
Kallion seurakunnan viestintäpäällikkö.
D
1 tykkäys