Valtakunnansyyttäjä vs Päivi Räsänen

Juuri näin! Uskovalla on kuitenkin toivo keskellä syntiä, syntien anteeksiantamuksen kautta tuleva armo, Kristuksen tähden. Martti Luther kuvaa näitä lihan syntien kanssa kamppailevia lakia tuntevia ja kuitenkin armoon luottavaia uskovia hyvin:

Moni nuorukainen pelkää Herraa, eikä syöksy saatanan orjana huoruuteen. Jos katsot heidän sydämiinsä, näet ne niin liikkuvan haureuden himossa, etteivät puhtauden kipinääkään tunne, jonka kuitenkin kaikesta sielustaan toivovat omistavansa. Lyhyesti: he päättävät ja pitävät sydämensä porttohuoneena, jossa ei ensinkään puhtautta löydy, ja kuitenkin makaa sydämen pohjalla puhtaus, mutta sortamana haureuden halun, siksi että naimiseen joutuvat. Vaikka siis eivät saata olla lihaa tuntematta, huokaavat sydämet kuitenkin puhtautta, ja minkä kaukana tuntevat olevan, sen toivovat tykönänsä löytävän ja kärsivät vasten tahtoansa sellaista haureuden liekkiä. Niin kuin nyt tässä puhtaus ikään kuin loukkoon peitettynä on melkein haureuden himon sammuttama, samaten ei tunneta iloakaan, vaan pelko valloittaa kaikki, mutta ei kuitenkaan voita. Samaten muutkin halut hallitsevat tuntemisen suhteen, mutta puhtaus, avut ja toivo ovat vallalla (sisällisen) voiman suhteen. Sillä suurempi on avun ja puhtauden voima, kuin pelon, haureuden ja muiden himoin voima.
Martti Luther, Toisen psalmin selitys, s. 100.

Usko on siis joskus tällaista taistelua, mutta kiitos Jumalan voitollista taistelua. Tällöin ei tule suhtauduttua niin kiihkeän tuomitsevasti lähimmäiseen.

Ps. Lutherin teksti on käännetty yli sata vuotta sitten suomeksi, joten siinä saattaa olla vähän vanhahtavia sanontoja, mutta kyllä tuon ymmärtää kun minäkin sen ymmärsin!

1 tykkäys

Välillä tulee kovaa turpaan ja on tullutkin. Onneksi Jumala kurittaa lapsiaan, se on rakkautta.

Virallisesti kyllä, mutta käytännössä kaveripiirit ovat kovin pienet. Ja valitettavasti nimitykset ovat kaikesta ulinasta huolimatta poliittisia virkanimityksiä.

Onko? Kun ei tätä nyt oikein voi priorisoida murhatutkintojen ohi ja oikeuden rattaat yleensäkin jauhavat sangen hitaasti.

Joo, ehkä kyseessä oli hieman subjektiivinen kokemus, ei niinkään objektiivinen arvio.

Rikospuolen oikeusprosessien pitkät kestot johtuvat Suomessa paitsi KO, HO ja KKO resursseista, myös syyttäjäpuolen ja esitutkintapuolen kuormasta. Esitutkinnat ovat välillä käsittämättömän pitkiä. Tässä tapauksessa esitutkinta oli nopea. Ehkäpä tosiaan kokonaisuus on kuitenkin nopea objektiivisesti arvioituna.

4 tykkäystä

On. Suomessa käsittelyajat tuomioistuimissa ovat törkeän (eli käsittämättömän) pitkiä kautta linjan. Oikeudenkäyntikaaren pituus kautta linjan sotii tätä nykyä koko oikeusvaltioperiaatetta vastaan.

2 tykkäystä

Jonot ovat erityisesti allkupäässä jäätäviä. Kuulustelukin voi olla viikkojen päästä.

Eikös korkeimmassa oikeudessa käsitellä pelkkiä papereita? Päätös tulee sitten aikanaan. uskon kuitnekin että korkein oikeus on samaa mieltä kuin alemmat oikeusasteetkin.

KKO:ssa on myös suullisia käsittelyjä, mutta käsittääkseni erittäin harvoin.

Ei varmaan tässä järjestetä sellaista.

juu on perin harvinaista et KO kuulisi mitään todisteluita. Jos jompi kumpi osapuoli haluaa esittää jotain uutta ja potentiaalisesti merkittävää. KO palauttaa jutun uudelleen käsiteltäväksi hoviin tai peräåti käräjäoikeuteen, jossa sit arvioidaan uudet todisteet - ei suinkaan aloiteta kokonaan alusta

Nyt sellainen tärkeä lisäys että

korkein oikeus = KKO, ei KO

hovioikeus = HO

käräjäoikeus = KO

KOHO oli tunnettu jääkiekkovarustemerkki ennen wanhaan!

D

3 tykkäystä

Kirjoitin aiemmin näistä syyttäjän vääristä väittämistä.

Nyt on niin, että radio-ohjelman osalta hovioikeuden tuomio on lainvoimainen, kun syyttäjä ei siitä valittanut.

Alla uudelleen viesti tämän osalta, leikkaan pois pamfletin osuuden.

4 tykkäystä

KKO:n viimeisen tilaston mukaan hylkäys valituslupahakemuksesta annettiin keskimäärin 4,4 kuukauden kuluttua. Voinee olettaa että 3 kk nopeammin ei ainakaan tapahdu, eli ainakin lumet alkavat sulaa ennenkuin asia ratkeaa.

Jos valitus hyväksytään, tuomio tullee vasta kun ensi talvenkin lumet ovat poissa.

1 tykkäys

Pitkä tulee odotuksesta.

Huomasittko varsin, tuleeko käsittelyluvat nopeammin?

Ajatuksen siis se, että jos tapahtuma on KKO mielestä selkeästi käsiteltävä, tulee positiivinen päätös nopeastikin. Negatiiviseen päätökseen pitää mahdollisesti käyttää enemmän harkintaa, tutustua lähteisiin, konsultoida asiantuntijoita ja kollegoita ja laatia papereita.

1 tykkäys

Varmaan molemmin päin kuvittelisi selvän tapauksen olevan nopeampi kuin pohdituttavan, mutta en tiedä miten ihan käytännössä tuomari vaikka tänään työviikkonsa aloittaa. KKO:n viimeisin vuosikertomus:

“Kaikkien asioiden keskimääräinen käsittelyaika oli 5,3 kuukautta (5,0 kk vuonna 2021). Asioiden, joissa valituslupahakemus hylättiin, käsittelyaika oli keskimäärin 4,4 kuukautta (4,0 kk). Ennakkopäätösten ja muiden asiaratkaisujen käsittelyaika oli 16,5 kuukautta (15,3 kk). Keskimääräinen käsittelyaika maaoikeusasioissa (7,6 kk) ja vakuutusoikeusasioissa (10,1 kk) oli edellistä vuotta pidempi.”

3 tykkäystä

Lupasin laittaa tänne viime viikon Uusi Tie - lehdessä julkaistun (Päivi Räsäsen vainoon liittyvän) kirjoitukseni:

Räsänen, homot ja laki

(Julkaistu Uusi tie -lehdessä viikolla 4/2024 otsikolla ”Nykyinen pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on liian tulkinnanvarainen”)

On järkyttävää seurata, kuinka Päivi Räsänen on kristillistä perhekäsitystä puolustaessaan joutunut oikeuslaitoksen määrätietoisen vainon kohteeksi. Kulttuureissa, joissa ei tunneta armoa ja rakkautta eikä tunnisteta omaa tuomiohenkeä ja vihaa ja pahuutta, homot ja huorintekijät ovat vaarassa joutua julkisesti teurastettaviksi. On tärkeää tiedostaa, että kristillinen kulttuuri ei ole sellainen, vaikka esimerkiksi tämä jae löytyy Raamatusta:

“Jos joku makaa miehenpuolen kanssa, niin kuin naisen kanssa maataan, tekevät he molemmat kauhistuksen; heidät rangaistakoon kuolemalla, he ovat verivelan alaiset.” (3. Moos. 20:13)

Noin ei kuitenkaan toimita kristinuskossa, ei myöskään nykyään juutalaisuudessa. Sen sijaan jossakin päin islamia se on käytäntöä ja jopa osana virallista lainsäädäntöä (islamilainen laki). Olisi kuitenkin mieletöntä kieltää kriittinen julkinen keskustelu tällaisista tosiasioista.

On aivan eri asia, jos ihmisiä ryhdytään kiihottamaan ja yllyttämään vähemmistöjä vastaan. Mutta rikoslain ”kiihotuspykälän” tunnusmerkit eivät edes viittaa kiihottamiseen tai yllyttämiseen, sillä tunnusmerkkeinä ovat vain uhkaus, panettelu ja solvaus.

Rikoslain 11 luvun 10§ (Kiihottaminen kansanryhmää vastaan) pohjautuu entisen valtionsyyttäjän Mika Illmanin ruotsinkieliseen väitöskirjaan “Hets mot folkgrupp”. Ruotsinkielisenä hän ei ilmeisesti ole ymmärtänyt suomen kielen hienosäätöjä ja merkityksiä sanoissa “panettelu” ja “solvaaminen”, jotka siis ovat uhkaamisen lisäksi kyseisen rikoksen tunnusmerkit. Nuo termithän tarkoittavat jo melkoisen ankaraa haukkumista. Tai ehkä hän on sanojen merkityksen ymmärtänytkin, jolloin hänen tekeleensä on poliittisesti motivoitunutta kuraa, joka on saastuttanut pahasti koko syyttäjälaitoksen moraalin ja sitä kautta heikentänyt koko oikeuslaitoksen uskottavuutta.

Oikeusistuimet jatkuvasti toistelevat lauselmissaan Mika Illmanin teesejä ja sanankäyttöä tyyliin: Kirjoitus tai muu julkinen ilmaisu ”ON OMIAAN synnyttämään halveksuntaa, jopa vihaa” tiettyä kansanryhmää kohtaan. Todellakin laiskaa ja epäprofessionaalista toimintaa. Tuomioiden perustelut ovat pääosin tuon yhden hauraan oksan varassa, koska ilmaisun mahdollinen loukkaavuus sinänsä ei Euroopan ihmisoikeustuomioistuimenkaan mukaan ole laitonta.

On todellakin erikoista, että yksi ainoa viranomaishenkilö Suomessa on käytännössä pystynyt ja pystyy määrittelemään suomalaisten sananvapauden rajat, eli mikä on laillista ilmaisua ja mikä ei ole. Ja tuomioistuimet hänelle orjina alistuvat. Tuomiolinja on myös jatkuvasti koventunut, ja nykyään tuomiot ovat olleet aivan järjettömän ankaria. Kritiikin ohella pilakuvat ja laulut ja jopa huumori ja vitsinteko on tulkittu rikolliseksi. Erityisesti seksuaalivähemmistöjen ja kehitysmaista saapuneiden maahanmuuttajien mukana seuranneiden ikävien ilmiöiden kritisointi on määritelty laittomaksi. Lakiin tarvitaan muutos, koska nykyinen pykälä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on ehdottomasti liian tulkinnanvarainen. Lakien laatimista ohjaavaan laillisuusperiaatteeseen kuuluu erittäin tärkeä täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimus.

Äärimmäisen hälyttävää on se, että syyttäjän tähtäimessä ei nyt ole pelkästään Päivi Räsänen vaan koko kristinusko ja sen pyhät arvot.

“Vielä minä näin auringon alla oikeuspaikan, ja siinä oli vääryys, ja vanhurskauden paikan, ja siinä oli vääryys.” (Saarnaaja 3:16)

James Hirvisaari
Teologian maisteri
Kansanedustaja 2011-2015
Lakivaliokunta 2011-2015

(Teksti blogissani)

2 tykkäystä

Tuo menee nähdäkseni toisin päin. Läpi menemättömiä valituslupahakemuksia ei KKO:ssa julkisesti lainkaan perustella. Niistä siis laaditaan vain vakiotekstillä oleva päätös, jossa kerrotaan, että valituslupaa ei ole myönnetty, koska valituslupaperusteita mikään ei ole täyttynyt. Vain positiivinen päätös pitää perustella. Valituslupavaihe on olemassa muun muassa juuri sen takia, että tuomioistuin voisi päästä aiheettomista hakemuksista pienellä hallinnollisella vaivalla, ja saisi rajallisia rerurssejaan sen myötä suunnattua paremmin niihin tapauksiin, jotka se näkee perustelluksi ottaa käsittelyyn. Vain käsittelyyn tulevista asioista kirjoitetaan perustelut. Osa valituslupahakemuksista on hyvin nopeasti hylättävissä erinäisistä syistä (kuten selkeästi puutteellisen sisällön takia tai vaikka sen takia, että valituslupahakemus on jätetty myöhässä), mikä alentaa valituslupahakemusten käsittelyajan keskiarvoja… Kaikki tuomioistuimet saavat paitsi hyvin argumentoituja dokumentteja eteensä, myös aika heikkolaatuisiakin asiakirjoja käsiteltäväkseen. KKO:ssakin valituslupahakemuksista varmaan helpointa ja nopeinta on karsia sellaiset valituslupahakemukset, jotka on jätetty esimerkiksi myöhässä tai jotka on laadittu jonkun muun kuin tällaisia asiakirjoja työkseen tekevän toimesta ymmärtämättä kunnolla, mitä vaadittaisiin, että valituslupa edes myönnettäisiin. On myös sellaisia valituslupahakemuksia, jotka on tehty vain hovioikeuden päätöksen lainvoimaiseksi tulon viivyttämiseksi. Sillä voi olla joskus isoakin merkitystä, milloin joku oikeuden päätös saa lainvoiman. Varsinkin, jos viivytys mitataan kuukausien sijaan vuosissa.

Valtakunnansyyttäjän toimistosta tulevista valituslupahakemuksista huomattavasti suurempi osa saanee valitusluvan kuin mitä valituslupahakemuksista keskimäärin. Niiden käsittelyajat lienevät myös selvästi keskimääräistä pidemmät, koska sieltä tulevat valituslupahakemukset harvemmin lienevät sellaisia, jotka voisi suoraan hylätä, aikaa juuri tekstien lukemiseen kuluttamatta.

2 tykkäystä

En tiedä ihan tarkkaan, miten KKO:n sisällä prosessit menevät, mutta olen siinä käsityksessä, etteivät valituslupa-asiat niinkään tuomarien pöydillä kulu, vaan ne viettävät aikaa esittelijän tietokoneella odottamassa sitä, että esittelijä ehtii asiaa ratkoa. Esittelijäthän (oikeussihteerit ja esittelijäneuvokset) asioihin ensisijaisesti muutenkin tutustuvat ja tekevät tapauksiin perehdyttyään ratkaisuehdotuksensa. Tuomarit käsittelevät asioita KKO:ssa esittelyn pohjalta. Voisi olettaa, että hyvin iso osa valituslupa-asioista ratkaistaan esittelijän esityksen mukaisesti, koska muilla tuskin on pääsääntöisesti aikaa ja intressiä edes perehtyä syvällisesti niihin tapauksiin, joille esittelyn mukaan ei esitetä valituslupaa. Tuomareita kiinnostavat ne tapaukset, jotka otetaan KKO:hon käsittelyyn, ja joissa he ovat itse nimettynä päätöksentekijänä kokoonpanossa. Valituslupa-asioista voi keskustelua herättää sellaiset tapaukset, jotka esitellään rajatapauksina. Selkeästi valituslupakriteerit täyttämättömät hakemukset, samoin kuin selkeästi ne täyttävät hakemukset lienevät aika nopeasti lopulta käsiteltävissä sen jälkeen kun esittelijä on esityksensä tehnyt.

Joo, tuntuisi loogiselta. Esitänhän minäkin työssäni nimenomaan kolmijaolla juu/pohdittava/ei joskus päätöksiä ylöspäin eli käytännössä olen itse päätöksentekijä juu- ja ei-tapauksissa.