Vanhan testamentin levittäminen kaikille kansoille?

Olen tässä kesätekemisenä mietiskellyt Kalevalaa ja suomalaisuuden juuria yleisemminkin.

Suomalaisilla on monia hyviä ominaisuuksia kansana. Ja kyllä siitä pitää antaa tunnustusta myös Suomen muinaisuskoille, jotka perustuivat tietäjiin, kun monissa muissa paikoissa mentiin paljon enemmän miekka edellä.

Josta kysymykseni: Onko selkeästi tulkittavissa että koko Raamattu tulisi levittää koko maailmaan, vai riittääkö ilosanoma Jeesuksesta ja sitä todistava uusi testamentti?

Kuinka paljon UT:sta jää ymmärtämättä ilman VT:a? Aika rutkasti. Jos jotakin ehdotonta minimiä haetaan (ajan säästämiseksi tms.), niin kai sellaistakin voi miettiä. Mutta eihän se millään muotoa optimaaliselta kuulosta.

6 tykkäystä

Koko Raamattu. Ensimmäisillä kristityillä ei ollut muuta. Sama koskee meitäkin!

D

3 tykkäystä

Voiko pientalon rakentaa ilman perustusta ja sokkelia?

Toki voi, mutta ei se kauaa tule kestämään, joku nurkka painuu maahan ja viimeistään maan kosteus pilaa rakenteet.

Jumala on toki perustus. Mutta VT ainakin se kunnon sokkeli. Jeesus talon runkorakenteet, ja sitten on noita kirkkokunnissa ja liikkeissä kehitelty erilaisia tasa-ja harjakattoja ja koristelistoja jne.

1 tykkäys

Onhan tästä kai joku Junkkaalan veljeksistä kirjoittanut kirjankin kuinka UT on jo VT:ssä sisäänrakennettuna, symboleina, arkkityyppeinä ja opetuksina.

Sanoihan Jeesuskin ettei kirjoistuksista katoa pieninkään piirto, kun häneltä vallan kysyttiin.

Kyllä Mooseksen, Aabrahamin, Jobin jne elämästä ja Jumalan vaikutuksesta niihin voi jokainen kristitty paljon oppia. Paljon sellaista, mikä on perusta, minkä pohjalta Jeesuksen viesti on helpompi ymmärtää. VT kivesi tien, jota pitkin on Jeesuksen vankkureita parempi kuljettaa koko maailmaan.

2 tykkäystä

Leif Nummela kirjoitti kirjan nimeltä Raamatun punainen lanka. Siinäkin tulee tosi hyvin esiin se, että VT viittaa jatkuvasti Uuteen Testamenttiin.

2 tykkäystä

Kristilliset kirjoittajat lainasivat vielä vuosisatoja myöhemminkin enemmän Vanhan testamentin tekstejä kuin Uuden testamentin. He ovat löytäneet niistä hyvin paljon viittauksia Uuden testamentin tapahtumiin.

1 tykkäys

Olen aloittanut VT,n lukemisen tavallaan uudelleen ja ehkä tarkemmin kuin nuorempana.
Nyt aloitin Rovasti Peltolan Suuret Profeetat sarjan Jesajasta, jossa jo sinällään riittää lukemista pidemmäksi aikaa, lainaan sieltä mielenkiintoista kohtaa, jota muuten en aiemmin tiennyt;

https://rovasti.fi/node/40

“Jesajan kirjan rakenne ja suhde UT:iin
Jesajan kirjan kokoonpano ja lukurakenne on siitä erikoinen, että sitä voidaan verrata koko Raamattuun. Raamatussa on 66 kirjaa ja Jesajassa 66 lukua. Raamattu jakautuu kahteen pääosaan VT:iin ja UT:iin, ja myös Jesaja mielellään jaetaan kahteen pääosaan. Ensimmäisessä osassa on 39 lukua, kuten VT:ssa on 39 kirjaa, ja toisessa osassa on 27 lukua, kuten UT:ssa on 27 kirjaa. Jesajan kirjan luvut 1-39 ovat lähinnä tuomionjulistusta, 27 loppulukua taas sisältävät runsaasti lohdutuksen sanomaa.
UT liittyy moni tavoin Jesajan sanomaan, ja niiden väliseen suhteeseen sopii vanha totuus: UT sisältyy VT:hen, VT selittyy UT:ssä. On laskettu, että UT:ssä on 80 suoranaista lainausta Jesajasta ja viittauksia kaikkiaan noin 100 kohtaan. Ei ihme, että Jesajaa onkin kutsuttu VT:n evankelistaksi.”

4 tykkäystä

Tätä en tiennytkään. Kuka vielä epäilee Raamatun ilmoituksen jumalallisuutta.

No, Raamatun kirjoittajilla on ollut n. 1000 vuotta aikaa koostaa kokoelma, joka on harmoninen. Ei se varmaan sattumaa ole, että nuo lukumäärät täsmäävät tuolla tavalla. On haluttu suosia tietynlaista rakennetta, tiettyjä numeerisia arvoja jne. Jos Jesajan kirjalla oli kanonisoitu asema, se on ohjannut UT:n kokoajien näkemystä siitä, montako kirjaa on sopivaa ottaa UT:hen.

Vähän kaukaa haettu teoria.

Jep. Se näyttäisi edellyttävän, että on ollut hervottoman pitkän tähtäimen suunnitelma, joka on siirretty aina eteenpäin. Ja sen toteuttajilla piti olla tarjolla paljon erilaisia, yleisesti merkittäviksi hyväksyttyjä ja rakentuvaan kokoelmaan sopivia tekstejä, joista valita aina sopivimmat. Tällaista valtavaa lähes-kanonisten tekstien massaa tuskin silti löytyy.

1 tykkäys

Kai te tiedätte, että Jesajan kirjan jakaminen lukuihin ei ole peräisin Jesajalta, vaan keskiajalta (kuten lukujen numerointi muutenkin)?

5 tykkäystä

On ollut tiedossa, mutta tämä ei muuta mitään tässä asiassa. Koko Raamattu ja niin sen koostaminen kuin vaikkapa jaenumerointikin on syntynyt Jumalan ohjauksessa.

Toisin kuin edellinen, kaikki varmaan tuntevat gematrian, jossa Raamatussa paljastuu tiettyä numeroihin perustuvia ilmiöitä. Tämän uskoisin kuitenkin olevan kopioitsijoiden muodostamia kopioiden oikeellisuuteen liittyviä tarkistusta helpottavia keinoja vähän niinkuin tiedonsiirron pariteettibitit tai kehittyneemmät virheentarkistuskeinot ja korjausmenetelmät. Toki jaenumerointikin voi liittyä tällaiseen, mutta ajattelen sen olevan eri juttu.

2 tykkäystä